Päivän HS:n pääkirjoituksessa päiviteltiin, kun nykynuorison harteille joutuu hyvinvointiyhteiskunnan ylläpito samalla, kun joka viides nuori 18 - 20-vuotiaista käy terveydenhoidon mielenterveyspalveluissa. Tilannetta pahentaa  nuorison  lisääntyvä huumeiden käyttö. Tutkijoiden pitäisi selvittää, mikä on johtanut nuorilla tallaiseen tilanteeseen. Omaa nuoruuttani raskautti vanhempieni puute. He elivät mutta  eivät olleet läsnä: isä Helsingissä ja äiti kyvyttömänä empatiaan  kylvi vihaa ja kuritusta.  Muistot kodista ovat hämäriä, koska minulla oli neljä asuinpaikkaa ennen vakituisen asunnan saamista, jolloin olin 15 vuotias. Kodikseni tuntemaani paikkaa minulla ei ole ollut. Tilannetta kuvaa, että eräinä vuosina koko kylä eli pelon vallassa peläten koko ajan milloin pappi tulee taloon ilmoittamaan kaatuneesta. Asuintalossani poltettiin kaksi puulaatikkoa. Kummassakin oli tuotu kaatunut sotilas pitäjään haudattaviksi ja laatikot poltettaviksi. Tämä aika ei tuntun...

Ylen Inhimillisen tekijä 7.5 oli ohjelmassa Äidin lyömät ( http://areena.yle.fi/tv/suorat/yle-areena )  toimittaja Sari Valto haastatteli äidin väkivallan kokenutta työnohjaaja Inke Rasilaa ja arkkitehti Jukka Lehtosta. Asiantuntijana oli psykologi traumaterapeutti Anne Suokas-Cunliffea.       Sekä Rasila että Lehtonen olivat kolmivuotiaista lähtien joutuneet äitiensä jatkuvan väkivallan kohteiksi. Rasila kutsui aikaa vv 0-16 pimeyden ajaksi, vv16-30 hämmennyksen kaudeksi ja 30 vuodesta eteen päin kehon ja mielen oikenemiseksi. Kuritusta annettiin piiskoilla, köydellä ja remmeillä.      Lehtonen epäili äidin sadistisuuden syyksi kahden tyttövauvan kuolemaan johtaneen kesken menoa, mikä jälkeen Lehtosen syntyminen poikana oli äidille valtava pettymys ja Lehtonen kuolemiin syyllinen. Rasilan isoäiti oli hakannut Rasilan äitiä. Lehtonen joutui psykiatriseen sairaalaan eikä kertomansa mukaan e näe enää ollenkaan hyvää unta.   ...

Masennus aiheutuu menneisyyden ikävistä kokemuksista ja tarumoista, joista ihmismieli ei pääse eroon, vaan ne oireilevat erilaisina pahanolon tunteina ja jopa käytöksinä. Jos terapia ei tehoa, voi tehdä päänsä kanssa sopimuksen, ettei sille osastolle palata. Ahdistuneisuus taas kohdistuu tuulevaan. Kohteena voi olla suuren ja epämääräisen pelkotilan aiheuttama jatkuva huoli ja pelko siitä, mitä itselle, lähiomaiselle tai ympäristölle tapahtuu. Tällöin parhaassa tapauksessa henkilö voi itse tai yhdessä läheisensä kanssa pohtia, mistä ahdistus tarkasti ottaen johtuu ja onko sen itse aiheuttanut. Johtukoon se mistä tahansa, tärkeää on selvittää polku, mitä kautta henkilö on joutunut ahdistuslilaan. Yleensä löytyy tosia tai kuvitteellisia juonia, joita henkilö kokee pelottaviksi ja joiden kautta on syntynyt mieleen tapahtumaketju pahan asian sattumisesta omalle kohdalle. Tärkeää on, että karsitaan pois seikat, joihin ei voi itse tai lähiympäristö vaikuttaa ja tämän perusteella hyväksytään,...

     Monet filosofit ovat pyrkineet määrittelemään elämän tarkoituksen. Aloitetaan tieteiden isästä Aristotelesistä. Hänen mukaansa elämän tarkoituksena on tulla hyväksi ihmiseksi. On aika yleistä. Filosofi Zygmund Bauman taas on sanonut, että moraali elämän mittainen huoli on, onko suorittanut tehtävänsä. Siis moraali ja eläminen liittyisivät kohtalokkaasti toisiinsa. Ilmeisesti hyvä ihminen pyrkii noudattamaan ihmiskunnan yhteisiä moraalisääntöjä, joita voisivat olla toisen kunnioittaminen ja siitä seuraavat käyttäytymisnormit.      Joka tapauksessa ihmisen oleminen ilmenee hänen nykyhetkensä ajatuksissa, sanoissa ja teoissa. Nämä ratkaisevat, millaisia me itse kukin olemme. Jotkut määrittelevät nykyhetken tulevaisuuden ja menneisyyden erotuksena. Siitä seuraisi, että jos tulevaisuutemme loppuu, nykyhetkemme olisi pelkää menneisyytemme eli kuolema. Näppärää. Ei taida olla tässä järkeilyssä perää. Parasta lienee käsittää, että nykyhetkemme ei ole algebra...

     On kulunut 30 vuotta siitä, kun valtio ja kunnat aloittivat ulkoistamaan palvelujaan yksityisille yrityksille. Ainostaan auton katsastuksessa yksityistäminen on onnistunut. On aika pysähtyä tarkastelemaan, missä tilassa haavoittuvammat asiakasryhmät ovat.       A-studiossa hiljattain pohdittiin neuropsykologista kuntoutusta tarvitsevien henkilöiden tilannetta. Kaksi kymmentä prosenttia hoivan ja hoidon tarvitsijoista hoitaa kunta kunnan omistamissa ja tiloissa ja omalla henkilökunnalla. Lopuista 80 prosentista vastaa yksityissektori noin 500:lla hoiva- ja kuntoutuskodilla.      Tämä vuoden aikana on tullut aluehallintoviranomaisille 41 valitusta kuntoutuskodeista. Ohjelmassa eräs äiti kertoi pojastaan yleispätevän totuuden, että valittaa ei uskalla, koska hoito saattaa kärsiä entisestään. Tapauksia tutkinut asiantuntija Markku Salo kertoi samassa ohjelmassa, että hoivakoodit menevät bisnes edellä ja hoito toissijaisena.   Ho...

     Ylen Inhimillisen tekijä 7.5 oli ohjelmassa Äidin lyömät ( http://areena.yle.fi/tv/suorat/yle-areena ) toimittaja Sari Valto haastatteli äidin väkivallan kokenutta työnohjaaja Inke Rasilaa ja arkkitehti Jukka Lehtosta. Asiantuntijana oli psykologi traumaterapeutti Anne Suokas-Cunliffea.      Sekä Rasila että Lehtonen olivat kolmivuotiaista lähtien joutuneet äitiensä jatkuvan väkivallan kohteiksi. Rasila kutsui aikaa vv 0-16 pimeyden ajaksi, vv16-30 hämmennyksen kaudeksi ja 30 vuodesta eteen päin kehon ja mielen oikenemiseksi. Kuritusta annettiin piiskoilla, köydellä ja remmeillä.     Lehtonen epäili äidin sadistisuuden syyksi kahden tyttövauvan kuolemaan johtaneen kesken menoa, mikä jälkeen Lehtosen syntyminen poikana oli äidille valtava pettymys ja Lehtonen kuolemiin syyllinen. Rasilan isoäiti oli hakannut Rasilan äitiä. Lehtonen joutui psykiatriseen sairaalaan eikä kertomansa mukaan e näe enää ollenkaan hyvää unta.  ...

     Vapaa-ajalla rentoutumisestani ja työviikkoni lyhenemisestä huolimatta en päässyt eroon oudosta koko ajatusmaailmaani peittävästä möhkälemäisestä mitättömyyden otteesta. Se sai minut päivällä hymyttömäksi, illalla surulliseksi ja yöllä unettomaksi. Kasarmikadun huoneessani tajusin, etten pystyisi itse kiskaisemaan mustan masennuksen vaippaa päältäni pois.     Kokemukseni Mediviren lääkäreistä olivat huonot, mikä oli kyllä subjektiivinen näkemys. Mutta näyttöä huonoa palveluakin oli, sillä mennessäni kerran valittamaan selkääni, nuori naislääkäri totesi hiljaisella päättäväisellä äänellä jalkojen vielä liikkuvan.      Joka tapauksessa Soitin Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin puhelinkeskukseen ja kerroin, että halusin saada apua ja heti ja sain vastaanoton samana päivänä.

      Oletko ulospäin suuntautunut, herkästi hymyilevä, et murehdi asioita ja uskot  kaiken järjestyvän parhain päin? Onnittelut! Varmaankin nautit elämästä  normaalia enempi. Monet sanovat myös, että positiivisen elämänasenteesi vuoksi elät pitkän ja hyvän elämän.      Jos olet sisään päin kääntynyt, murehdit asioita ja  varaudut aina pahimpaan, ei hätää.      Uuden laajan  metatutkimuksen mukaan ihmisen perusluonne tai mentaliteetti ja ikä eivät korreloi keskenään, vaikka yksittäistutkimuksissa tilastollista riippuvuutta on havaittu . Aiheesta on Antti Kivimäen juttu ja professori Markus Jokelan kommentti Yliopistolehdessä 10/2014.       Jokelan mukaan se, että yhteyttä on löydetty, johtuu tutkimuksen yleistä vääristymästä. Tämä tarkoittaa, että sellaiset tutkimukset, joissa pyritään osoittamaan esimerkiksi masennuksen ja s...

      Tuoreen OECD-tutkimuksen mukaan olemme yksi maailman onnellisimmista kansoista. Optimisti voi sanoa tämän olevan luonnollista, koska meillä on toimiva yhteiskunta ja sen palvelut pelaavat, koulutus on maailmankuulu laadustaan ja tuloksistaan, luonto on puhdasta ja kaunista ja juuri ilmestyneen selvityksen mukaan meillä ollaan tyytyväisiä asumisen tasoon.       Jokin on kutenkin pielessä tarkasteltaessa yksinäisiksi itsensä tuntevien määrää. Heitä on 400 tuhatta aikuisiässä olevaa.      Tämä koskee etenkin vanhempia naisia. Selityksenä on esitetty heidän miehiä pidempi elinikä ja leskeydestä ja toimintarajoitteisuudesta johtuva elämänpiirin kapeutuminen. Vanhusten vaietut itsemurhaluvut hätkähdyttävät. Niitä tapahtuu noin 180 vuodessa.     Toinen yksinäisten ryhmä on aikuiset nuoret. Kilpailu, työttömyys, koulunkäyntipaineet, osattomuuden tunne, masennus ja kaver...

     Tänään Ylen Aamusydämellä-ohjelmassa asiantuntijana toiminut entinen NHL-jääkiekkoilija nykyinen psykologi Tuomas Grönman toi vakuuttavasti esiin urheilijan masentumisriskin. Se liittyy usein uran lopettamisvaiheeseen, kun pitäisi aloittaa uudenlainen elämä. Näyttää, että ongelma esiintyy laajemmin, mitä julkisuudessa on annettu ymmärtää.      Huippu-urheilijan pyrkiessä huipputuloksiin jo tämä sinänsä aiheuttaa paineita ja jonkin asteista jatkuvaa stressiä. Sponsorit, maajoukkue, joukkue, valmentaja ja tiimi, kukin näistä tuo eri vivahteisia menestysodotuksia.      Käytännössä masennusta ruokkiva stressitila voi olla pysyvä. Se lähtee jo siitä, että kilpailija on valinnut huippu-urheilijan uran, mikä vaatii määrätieoista ja tinkimätöntä henkistä fyysistä ponnistelua, ja sittenkään onnitumien ei ole varmaa. Tässä on kyse aivan eri tasoisesta ponnisteluista kuin normaali työssä.      Tällaisessa elämässä päivi...

     Nyt kyse ei terroristien harjoittamasta kiduttamisesta, vaan tavallisten ihmisten kivusta.      Kiputila voi syntyä nopeasti, kuten onnettomuuden seurauksena. Vakavassa tapauksessa  loukkaantuneet jäsenet pyritään saamaan terveiksi sairaalahoitona ja kuntoutuksella, mutta kipu voi jäädä krooniseksi, eli se parane. Tällöin kipu voi vaihdella voimakkuudeltaan riippuen vuorokauden ajasta, rasituksesta ja monesta muusta tekijästä.      Näissä tapauksissa lääkkeinä tarjotaan aluksi ehkä voimakkaita kipulääkeitä, mutta  myöhemmin vain aspiriinia tai vastaavaa, koska kipu ei Suomessa ole sairaus. Voimakkaat kipulääkkeet voivat aiheuttaa riippuvuutta ja niitä määrääville lääkäreille uhkaa joutua fimean (virasto) tarkkailuun ja maineen menetykseen.      Hyvin vakavissa jälkiseurauksissa, kuten parantumattomassa syövässä, riittävää lääkitystä yleensä saa, jos osaa sitä vaatia, ...

     Oletko ulospäin suuntautunut, herkästi hymyilevä, et murehdi asioita ja uskot  kaiken järjestyvän parhain päin? Onnittelut! Varmaankin nautit elämästä  normaalia enempi. Monet sanovat myös, että positiivisen elämänasenteesi vuoksi elät  pitkän ja hyvän elämän.      Jos olet sisään päin kääntynyt, murehdit asioita ja  varaudut aina pahimpaan, ei hätää.      Uuden laajan  metatutkimuksen mukaan ihmisen perusluonne tai mentaliteetti ja ikä eivät korreloi keskenään, vaikka yksittäistutkimuksissa tilastollista riippuvuutta on havaittu . Aiheesta on Antti Kivimäen juttu ja professori Markus Jokelan kommentti Yliopistolehdessä 10/2014.      Jokelan mukaan se, että yhteyttä on löydetty, johtuu tutkimuksen yleistä vääristymästä. Tämä tarkoittaa, että sellaiset tutkimukset, joissa pyritään osoittamaan esimerkiksi masennuksen ja syövän korrelaa...

Sairauden määrittelly on enemmän kultturipoliitinen kysymys kuin terveyspoliittinen ongelma. Me länsimaiset ihmiset uskomme lääkkeisiin, mikä on useimmiten oikein. Mutta usein liikutaaan rajamailla, jossa joutuu miettiimmän, onko kyse sauraidesta vai normaali-ilmiöstä. Olen saanut pyytämättä lääkäriltä läääkettä tukan lähtemiseen. Olen kuitenkin melkein kalju  ja kaljumamksi tulen. Lihaskatoon eli sarkopeniaan on kohta tulossa lääke, vaikka kysye on pelkästä vanhemisen tuomasta vitsauksesta. Virtsaamisen suhkun kaaren pieneminen on mainosten mukaan paha sairaus. Erektiohäiriöihon olemassa oleva  lääke on rutiinia. Kohta masennus ei riitä, vaan kehitellään lääketä suruun. Lihavuus on siinä ja siinä, onko se sairaus vai elämäntapakysymys. Silmien kuivaminen on jo selvä sairaus, johon on omat tippansa. Lääketiede on sitä metkaa, että se itse keksii taudit ja niihoin lääkket. Se on  samankaltaista, jos  autonkorjaaja keksisi viat ja korjaisi ne asiakkaan laskuus.

Kirjamessujen aikaan on pätevä syy palauttaa mieleen valokuva Tampereen Mäkelä-piiristä. Keskeisiä henkilöitä Mäkelän lisäksi kuvassa istuvat Linna ja Viita. Yksi Tampereen mies ja aikansa painosten kuninkas kuvasta puuttuu, Kalle Päätalo. Hänestä ei Teema Suomi-kulttuuriohjelmassa mainittu sanan pätkää. Linna kertoo nousseensa kynän siiville vapautuessaan oman itsensä projisoimisesta paperille ja alkaneensa kirjoittaa vapaana itsestään ja avoinna ympäristölle. Päätalo kirjoitti pikkutarkasti omista kokemuksistaan. Repun selkään nostamiseen saattoi kulua pari liuskaa tekstiä. Mitä tämä Päätalo-päivien mies itse ajatteli romaaneistaan ja kirjoittamisestaan? Todennäköisesti hän oli itse jonkin verran masentnut, sillä tällaisen henkilöiden käsitykset itsetään ova realistiset. Linnan Tuntematon sotilas sai aikoinaan Helsingin Sanomissa murska-arvion, mutta kirjan lukijat palauttuivat sen myöhemmin vakuuttavasti ykköseksi. Päätalo on eräässä mielessä Suomen ykkösmies. Hän oli ensimm...