Nuorena olin innokas yleisurheilussa melkein lajissa kuin lajissakin, mutta erityisen tärkeä minulle aikoikaan oli mokuakin heitto. Isovanhempien maatila tarjosi lääniä heittä pelloilla, talvisin jäällä, melkein missä tahansa aukeilla paikoilla. Heti koulusta tultuani otin moukarin käteen ja lähdin heittohommiin joko urheilukentälle, isovanhempieni laajalle pihalle tai raviradan keskiössä olevalle pellonnokareelle. Oli väistämätöntä, että syntyi eripuraa pesäpallomiesten kanssa moukarin loksahdellessa kentän pintaan saaden aikaa kymmeniä kahden nyrkin kokoisia monttuja. Kerran moukarin varsi katkesi kriittisellä hetkellä moukarin singotessa maata pitkin alas jokitörmää uimareiden sekaan. Uimassa ollut kaverini kertoi, että moukari molskahti niin nätisti, ettei sitä juuri huomannutkaan. Joka tapauksessa sille reissulle moukari jäi. Yhtenä kesäpäivänä heittoni lähti aitan yli arvokkaan ayrshire lehmän vatsan alle. Onneksi ei osunut lehmän sen jatkaessa syömistään touhuistani välittämät...

Pitääkö Norjan menestymistä Trondheimin MM-talvikisoissa ihailla? Yleisesti ottaen tietenkin pitää, koska pieni maan menestyy saaden lajissa kuin lajissa kaksoisvoittoja ja jopa kolme ensimäistäsijaa. Ja maa on väkiluvultaan Suomen kokoluokkaa. Siis ihme maa. Tarkemmin ajatellen asialla ei nyt kääntöpuolta ole, mutta merkittävä taustatekijä menestykseen vaikuttamassa on. Ensimmäisenä tulee mieleen norjalaisten hullaantuminen talvilajeihin. Mutta tarkemmin ajatellen se ei oikein riitä selitykseksi, sillä on Suomikin ihastunut hiihtoon ja mäkihyppyyn. Tässä kohtaa minun mieleeni nouse aina 50 vuoden aikainen tapahtuma, jossa oli pohjoismaiden tutkijoiden kanssa seminaarissa Oslossa ilta keskusteluissa norjalaiset valittelivat huono talvilaji menestystä eikä kesälajeissakaan ollut hurraamista, ja urheilumäärärahat olivat tiukassa. Muutaman vuoden jälkeen maan rannikkoveistä löydettiin öljyä Norjan alkaessa tämän ansiosta vähitellen rikastua. Nyt maan öljy- ja kaasusäätiön varat kä...

Urheilujohto on osannut sököttää hyväkseen rankinpistejärjestelmää sen sijaan, että muut pohjoismaat ovat käyttäneet mittana urheilijoidensa tulosten odotettua tekokykyä. Muiden pohjoismaiden joukkuuet ovat siinä 20 henkilön pintaan. Suomi väkiluvultaan pienenä maana on lähettänyt 36 urheilijan joukkueen. Suomen menettely kuvaa hyvin koko Suomen urheilujärjestelmää, joka on saanut viimepäivinä runsaasti murskaava kritiikkiä.   HS:n vertailun mukaan Suomi on väkilukuun verrattuna ylivoimaisesti heikoimmin menestynyt maa pohjoismaa viime vuosien arvokilpailuissa. Kun urheilu saa noin 150 miljoona euroa vuodessa julkista tukea, menestyksen tulisi olla aivan tosita luokkaa. Ne harvat, jotka menestyvät, ovat itse ja lähipiirinsä sekä ponssareidensa kanssa onnistuneet luomaan olosuhteet, joissa kansainvälinen pärjäämien on mahdollista. Hyvä esimerkki Suomen urheilun sameudesta on entisen suurhiihtäjän M. Heikkisen valitseminen luotsaamaan ylimpänä pomona Suomen urheilua. Miehellä ei ole ...

Huippu-urheiluyksikön johtaja Mika Lehtimäki alkaa töissään noudattaa nyky työelämän pelisääntöjä. Jo on aikakin. Jos johtaja 55-vuotiaana lupaa noudattanut naisia kohtaan korrektia käytöstä, kuinka uskottavaa tämä on ja millaisia arpia on jäänyt jälkeen Urheiluliitto mainostaa arvojaan, joista keskeisiin on luottamus urheilijan ja valmentaja välillä. Lehtimäki on toiminut yleisurheilussa yksilövalmentaja, jossa valmentajan ja urheilijaa on erityisen läheinen. Tässä suhteessa on toiminut epäasiallisesti. Urheiluliiton sisäänpäin kääntymistä kuvaa se, että se käyttää yhteiskunnan varoja ja valvoo toimiaan omalla sisäisellä valvonnalla. Liitto vastaa tähän, että katsokaa toiminnan ja talouden tarkastajia joukkoamme. Kaikki luotettavia tahoja. Niin on, mutta jäävejä. Sisään päin kääntymisestä esimerkkinä on Lehtimäen valinta kaikessa hiljaisuudessa ilman avointa työnhakua. Lehtimäen pomo Mikko Salonen kehui miestä tämän hyvästä työstä, joka kuulemma näkyi hyvänä menestyksenä yleisurheilun...

Vaaditaanko yleisureilun  kehitämiseen kiinteistöjen omistuksia? Vaaditaanko siihen piirihallintoa, piirivaltuustoja ja sen alajaostoa? Vaaditaanko siihen päävalmentajia, valmentajan apulaista, piirivalmentajaa, lajivalmennuspäälliköitä, lajipäälliköitä? Vaaditaanko kiinteistöpäälliköitä, huoltopäällikköä, jne? Kaikille näille henkilöille maksetaan julkisesta kassasta omassa pienessä piirissa ohi kakkien liittosopimuksien ylittäviä palkkoja. Periaatteena on, että kaikki ovat osallisia ja kaikki saavat. Kaiken kukkuraksi yleisurheilun operatiiviseksi pomoksi valittiin entinen valmennuspäällikkö, siis yleisurheilun valmennustiedoilla johtaman  koko  maan  yleisurheiluorganisaatiota. Se on analogisen sen kanssa, jos sirun keksijä alkaisi johtaa johtamaan ydinvoimalaa Päättyneet yleisurheilun maailmanmestaruuskilpailut Belgradissa osoittivat Suomen oleva edelleen ikävästi sanottuna rupusakkia muiden Pohjoismaiden rinnalla. Tämä saattoi havaita seuraamalla maamme joukkuee...

Moni on varmaan ihmetellyt, miksi melkein jokainen huippu-urheilija lähtee sanojensa mukaan nauttimaan odotettavissa olevasta äärimmäisen kovasta kilpailusta. Vaatimattoman urheilukilpailujan urani perusteella voin sanoa, etten nauttinut yhtään itse kilpailusta. Eri asia on kilpailujen jälkeen tapahtuneista kavereiden huulenheittoista, mahdolliset aplodit palkintojen jaossa tai maininnoista lehtien urheilupalstoilla. Oli mielenkiinoista tietää, mistä tämä maneeri on lähtöisin, valmentajista, taustajoukoista tai mahdollisista sponsoreista. Ehkä kilpailu nautintojeni puute johtui pitkistä ja rasittavista matkoista, missä matkustettiin juna-bussi-kävely-yhdistetymmällä tai sattumanvaraisesta majoituspaikasta. Kerran nuorten Suomen mestaruus kilpailuissa Kauhavalla asemalla odotti ihmisjoukko, josta joku huusi majoittavansa tämän pojan ja toinen vieressä seisovan.   Kun minut huudettiin, sanoin eteen lähde, jollen hyvä kaverini saa tulla samaan majoitukseen. Kun päivällä kummankin ki...

Päivän HS:ssä oli pitkä ja mielenkiintoinen juttu rengasmatkailusta. 1950-luvulla b-tason ja osin a-tason yleisurheilijat matkustivat kilpailupaikoille juna - bussi yhdistelmällä. Se oli hidasta, mutta niin oli elämäkin. Siinä oli seikkailun makua yhdistettynä odotuksiin kilpailussa menestymiseen. Sinä aikana jokaisen vähäkin menestyvän urheilijan varustuksiin kuuluivat juna- ja bussiaikataulut. Näillä matkoilla sattui monen laista mieliin painuvia tapahtumia. Muistan kesän, kun Kannuksen juna-asemalla urheikija porukka odotteli junan saapumista pohjoiseen. Nurmikolla makoileva joukko käsitti suomen mestareista aluetason urheilijoihin. Siinä ei arvojärjestys painanut, kun korttia lyötiin nimennisillä panoksilla. Nuorelle urheilija-alulle se oli mieltä nostattava hetki, kun sai makoilla kymmenottelun Suomen mestarin vieressä tasa-arvoisena kaverina. Kerran Kuortaneen Suomen nuorten maajoukkue ehdokkaiden katsastusleirillä lääkärin tarkastuksessa pulssini oli 170. Lääkäri mittasi kol...

Moniin vuosikymmeniin urheilu ei ole ollut leikin asia. Kommunismin vallassa elävät pyrkivät sillä luomaan hyveellisen ja puoleensa vetävän imagon maan maineen. Niinpä kylmän sodan aikana yleisurheilu- ja palloilukentät toimivat kommunismin aatteen näyttäytymis- ja peliareenoina. Menestymisen avulla maa sai kiistatonta positiivista propaganda-arvoa maailmanlaajuisesti. Monetarismi iski myös urheiluun riisuen urheilusta sen vähäisenkin aatteellisen slogan ”nopeammin, korkeammalle, voimakkaammin”.   Slogan on kääntynyt maiden talouden iskulauseeksi. Maat, jotka eivät täytä iskulauseen ehtoja, pyrkivät armottomalla vimmalla saavuttamaan muut maat ihmisoikeuksia polkemalla ja luonnon varoja säästämättä. On myös elegantimpia urheilumenestyksen konsepteja. Lähinaapurimme Norja on tämän asian suurlähettiläs. Maassa alkoi 1970-luvun lopulla sen merialueilta löytyvien raakaöljylähteiden ansiosta ennennäkemätön rikastuminen. Se näkyi Suomessa hyvin pienissäkin asioissa, kuten seminaarien osa...

      Mittaaminen sopii erittäin hyvin eräisiin koululiikunnan lajeihin kuten suomalaisten rakastamaan yleisurheiluun. Päinvastaista mieltä ovat kirjoittajat Tiina Kujala ja Laura Rantavuori HS:n artikkelissa ( https://www.hs.fi/mielipide/art-2000005835132.html ). Mittaaminen sopii myös pallopeleihin. Jos Yleisurheillussa tuloksia ei mitattasi, mielenkiinto lopahtaisi hyvin monelta ja eräiden osallistuminen muuttuisi pelleilyksi. Moni ei tietenkään halua joutua liikunnassa numeerisen arvostelun kohteeksi ja se on osin ymmärrettävää.   Saama koskee myös matematiikka. Elämässä menestyminen valitettavasti edellyttää ponnisteluja, joita mitataan. Yrityksen euromääräinen voitto on se tärkein, mikä kiinnostaa omistajia.      Monen on pakko osallistua esimerkiksi ruotsinkielen opiskeluun, josta joka vuosi annetaan numero. Numero neljä ei ollut harvinainen omassa nuoruudessani. Jälkeenpäin ajatellen se oli aivan oikein, sillä  työssäni jouduin opiskele...