Maatamme on aina uhannut jokin vihamielinen valtio tai näkymätön vihollinen Iso-Vihasta alkaen 1700-luvulta lähtien. Tämä on aiheuttanut maallemme jatkuvan sisään rakennetun varuillaanolo moodin sen sijaan, että voisimme suunnata huomattavasti nykyistä suuremman osan panoksistamme yhteiskuntamme hyvinvointipalvelujen kehittämiseen. Miljardien eurojen panostaminen maamme puolustukseen on siis välttämätöntä, koska Venäjän rajamaana olemme alttiina sieltä tuleviin provokaatioihin, jotka voivat nopeastikin kumuloitua interventioiksi maamme sisälle. Jo nyt ja miksei jo aiemmin on syytä tiedostaa, miten kykenemme vastaamaan interventiohaasteisiin analysoimalla heikkouksiamme ja mahdollisuuksiamme. Heikkoudet Maamme heikkouksina ovat budjetin suuri alijäämä, pieni syntyvyys, ikääntyminen, työvoimapula, pahanlaatuinen segregaatio, autioitumien, terveyden hoidon eriarvoisuus ja tuloerojen liiallinen kasvu. Pahimmille heikkouksillemme sijainnillemme Venäjän kyljessä olemisisellemme ja pie...

     Yle uutisoi 12.7.2019   https://yle.fi/uutiset/3-10875153 sukupolvien välisestä oikeudenmukaisuudesta. Uutisen mukaan Vihreiden   Iiris Suomela väitti nykynuorten olevan köyhempiä   kuin edeltäjänsä, mihin Taloussanomien Arno Ahosniemi provokatorisesti totesi nykynuorten köyhyydessään edustavan syöttöporsasta. Myös Turun Yliopiston Jari Erola suhtautuu epäillen Suomelan väitteeseen.   Tietokirjailija Pasi Toivanen käsittelee oikeudenmukaisuutta jo analyyttisemmin todeten, ettei väitettyä epäoikeudenmukaisuutta voi selittää vallitsevilla poliittisilla ja taloudellisilla toimintatavoilla, vaan rakenteiden merkityksellä on vaikutusta köyhyysväittämään.      Ilmaisu sukupolvien välinen oikeudenmukaisuus vilahteleekin vähän väliä poliitikkojen, korkeiden virkamiesten, tutkijoiden ja tavallisen kansan sanoissa ja teksteissä. Ilmaisu on kuitenkin hyvin haavoittuvainen monesta syystä.      Ensiksi jos sukupolvi katsotaan o...

     Säännöllisesti suuria fyysisiä ponnistuksia tekevät kuolevat samaan tahtiin kuin ei liikuntaa harjoittavat ylipainoiset. Nivelongelmia heillä esiintyy keskimääräistä runsaammin. Pitkien lenkkien flow tilassa on kuitenkin kiistatta mahdollisuus saavuttaa mielentila, jossa aivot tyhjentyvät tai syntyy luovia ideoita. Tämä on kuitenkin aika tehoton tapa saavuttaa aivoissa tilaa uusille ajatuksille tai puhdistaa pääkoppaa. Suuri fyysinen rasitusharrastus ja sen tuoma flow tila ovat sukua motoriikan ja oppimisen väliselle yhteydelle. Tutkimuksissa on todettu, että esimerkiksi sisintä limbistä aivorakennetta stimuloiva virkkaaminen virkistää aivokuorta, joka on ihmisen älykeskus. Limbinen järjestelmä ja älyn keskus aivokuori voivat jyllätä samanaikaisesti jälkimmäisen siitä erityisesti hyötyessä. Samankaltainen ilmiö esiintyy marssimusiikin tahtiin marssimisessa ja rukousnauhan hypistelyssä.       Kaiken kaikkiaan sopiva motorinen tekeminen virkistää ajatu...

      Meitä suomalisia on paljon vielä muistamassa välähdyksiä ja tunnusmerkkejä natsiarmeijasta, vaikkei itse osallistunut sotaan. Silloin näkyi ja kuului marsseja ja hakaristilippuja ja oli Signal- lehteä tuvan nurkissa rottien jyrsittävänä. Sen ajan fasismia ei kuitenkaan voi verrata tämän päivän väitettyyn fasismiin.      Jos pitäydytään historioitsija Oulua Silvennoisen määrittelyyn, että fasismi on väkivaltaan valmista kansallismielisyyttä ( http://www.hs.fi/kulttuuri/a1455080203896 ) ollaan liian kapealla pohjalla eikä tiedemiehen tästä pelkistyksestä voida vetää johtopäätöksiä, onko meillä fasistista toimintaa vai ei.      Sen sijaan, onko vastakkain asettelu lisääntynyt vai ei, on toinen kysymys.      Kelan professori Heikki Hiilamo kirjoitti Helsingin Sanomien mielipideosiossa 14.2 muiden muassa näin:       ”Nyt muukalaisvastaisuutta ruokkii se, ettei työ...

Antti Blåfieldin kirjoitus tämän päivän HS:ssä oli tärkeä pohdinta, mikä on hyvinvointimme tulevaisuus, mihin arvoin se perustuu, globalisaation markkinoihinko vai suomalaisuuteen. Eräät amerikkalaiset saarnaajat aloittavat julkistuksensa aina näin: ensin oli sana ja sitten taivas. Suuruuden hulluuttahan tämä on, mutta on siinä hipaisu tottakin. Jos meillä ei olisi ollut agricolia ja aleksiskivä luomaan moneen taipuvaa suomen kieltä, olisimme aivan muita kuin suomalaisia. Uusin neurofysiologien aivotutkimus osoittaa, että jo kohdussa aivon hermosolut muotoutuvat ja kehittyvät vastaanottaviksi kuullulle kielelle. Kielestä tule osa identiteettiämme. Identiteetti syvenee käyttäessämme nuoresta alkaen kieltä, kuullessamme ja lukiessamme sillä esitettyjä teoksia ja ratkoessamme sillä ongelmia. Vatsaväitteenä voidaan sanoa, että jonkin muun kielen voi oppia myöhemmin yhtä syvällisesti ja ettei suomella pärjää. Yliopistoissa jo nyt opiskelukielenä on englanti. Tähän voidaan ...

Maailmalla tapahtuva muutos ja yteiskunnista saatavat kokemukset ja selvitykset viitaavat siihen, että tieto- informaatiotekniikka on tekeämässa tepposet tietoyhteiskunnalle. Tietoyhteiskunta ikään kuin roikkuuu köydessä reen perassä valjakon mennessä omille urilleen. Ict:llä   kukkoilva puolustautuu luennoimalla, että tietoyhteiskunta on taas ymmärretty väärin. Vastustaja inttää, että niin se pitää ymmärtääkin. Kukaan ei voi tietää, mihin Himasen informationaalinen talous vie, koska kukaan ei saa tolkkua saatikka aisoihin digitaalisen maalman menoa. Silloin kun commodore 64-koneet nousivat tuhansien koululaisten öisisille pöydille, alkoi hitaan ydinpommin vallankumous työelämässä, taloudedessa ja viihteessä Suomessa, aiemmin muualla. Positiivinen laskeuma satoi kaikialle. Analyytikko tokaisee tässä välissä, että perustele, perustele. Älä nojaa Himaseen! Ict:n hitaa ydinpommin vaikutus perustuu siihen, että ict:n avulla pystyään yhä paremmin kuvantamaan, käsi...