Ylen eilisessä A-studiossa oli jälkeen rehvakasta puhetta hallituksen veronalennusten dynaamista vaikutuksista.   Asialla olivat VM:n Spolander, Tukholman Yliopiston professori Jäntti ja professori Uusitalo.   Jäntti piti aprillipilana Orpon hallituksen lainaamista veronmaksajien rahastolta. Jos Orpo ei tästä syystä  uskalla olla julkisuudessa, kysyköön neuvoja Pelle Hermannilta.   Spolanderin aloittaessa avauspuheensa muut vapautuvat vienon kohteliaaseen hymyyn. Uusitalo tähän, että ehkä hymyilemme sen takia, kuinka tahtovasti ja imperatiivisesti hallitus puhu ikään, kuin varmana asiana dynaamisten valitusten toetutumisen, vaikkei niiden toteutumista  voida juuri tutkimuksilla havaita. Tästä Spolander oikein kavahtaen innostui. ”Sanokaa minulle, kuka osaa eritellä, mikä osa dynaamisilla vaikutuksilla nyt on, kun 2013 yhteisövero laskettiin.   Uusitalo vasasi, että kyllä siitä tutkimusta on tehty ja langan ohutta vaikutusta löytyy. Etenkin Uusitalo ja Jäntt...

Viisikymmenluvulla keskikokoisen maalaistalon velka saattoi olla 10 miljardia markkaa, kun perintöosuutensa etukäteen perintönsä saanut tuhlaripoika oli tuhlannut rahansa kaupungin iloihin ja litratovereihin. Kun pankinjohtaja oli jo kolme kertaa käynyt isäntää kovistamassa velan maksusta, isännällä oli viisi mahdollistuttua. Hän möi metsää pakottaen tuhlaripojan tukin kaatoon ja ajamaan hevosella rungot tien varteen tai hän myi tarvittavan suuren leimikon pystyyn taikka myi sopivan peltoalan naapurille tai vuokrasi joutomaata lammastilalliselle. Viisas isäntä kuitenkin muokkasi Takakylän joutomaan viljaa tuottavaksi pelloksi. Nyt äiti Suomi on isännän housuissa 10 miljardin velan kanssa. Viisas Suomi ujuttaa tuhlari pojat tuottamaan uudistetuilla menetelmillä uutta satoa.

Orpon lääke talouskasvuun on veron alennusten dynaamiset vaikutukset. Kaavaa menee näin: Verojen laskiessa yhteiskunnassa toimijoita jää enemmän varoja kulutukisen ja investointeihin. Tämä puolestaan lisää palvelujen kysyntää ja investointien kasvamista dynaamisesti. Tässä riski sana on dynaamisuus. Dynaamisuus voi koskea myös jatkuvaan pienentymistä, mikä taloudessa voi tarkottaa lamaa. Dynaamisuudesta tulee mieleen korkoa korolle kasvaminen. Se pankkitermi ja on faktaa. Samanlaista faktaperustaa ei löydy talouden dynaamisuudesta. Siinä on mukana paljon toiveajattelua.   Posetiivisesti suhtautuen voidaan ajatella, että ihmiset saatuaan lisää rahaa, he käyttävät sen kulutukseen, mikä puolestaan vilkastuttaa kauppaa ja sen tuotteiden ja palvelujen kysyntää, mikä puolestaan panee yhteiskunnan rataisiin lisää vauhtia. Negatiivisesti suhtautuen osa ihmisistä nousee köyhyysrajan yläpuolelle saaden ravintonsa ja niukat vaatteensa, osa avustaa lapsiaan, osa lyhentää ulosottovelkojaan,...

Saarikko esittää puoluekokouksessa eritystalousalueiden perustamista, joissa tuettaisiin mm alueen elinkeinojen vahvistamista ja toteutettaisiin optiolainojen hyvitysmekanismia. Epäselväksi jäi, tulisiko tämä nykyisten aluepottisten tukien päälle vai korvaako se niitä. Joka tapauksessa se lisää valtion menoja. Vaarana on, että siitä tulee yksi erityistukialue lisää. Ottaen huomiaan, kuinka monimutkainen viidakko nykyinen alueiden tukijärjestelmä on, veronmaksajien pitää olla huolissaan julkisen vallan tukien jatkuvasta kasvamisesta kohdistuipa ne mihin yhteiskunnan lohkoon tahansa. Tässä ei saa unohtaa universaalia sääntöä, että isännättömät tuet ovat useimmiten pelkkiä menoeriä valtion budjetissa ilman sanottavaa aikaansaannosta. Tämä johtuu kahdesta syytä. Ensiksi tukien tavoitteet asetetaan poliittisin perustein, jolloin ne ovat koko yhteiskunnan kannalta vaikea käsittää koko yhteiskuntaa hyödyttäviksi, kylläkin jotain erityisryhmää. Tämä on välttämätöntä, koska kyse on verorahoista...

Ylen aamu TV ei näytä pääsevän eroon Kangasharjusta, kun puhutaan talousaloista. Miehellä on viides eri titteli menossa Ylen puuhissa näytettävissä. Yleensä on niin, jos tittelit vaihtuvat, kuin antiikin jumalat, aletaan kulkea vanhoja jälkiä ja toisaalta otetaan sieltä, mitä heloiten saadaan. Niinpä niin, Neula kumputtaa samaa uraa, Mies on jämäkkä ja pitkäsanainen, jos malttaisi puhua vähemmän. Hänen puhuessa kuuden prosentin inflaatiosta, argumentaatio voisi kummastuttaakin, mutta hänen siirtyessä prosentti laskuun, lopputulos hätkähdyttää. Mies on jo monena vuotena kaivettu pelon sekaisin tuntein naftaliinista puhumaan, mutta aina vain mieheltä löytyy suolattava kohti niitä, jotka odottavat huomisesta eilistä parempaa päivää. Yle oli nyt varautunut pitämään siilitukkaien sanansatajan kurissa raahaamalla studioon pitkän rahansa menettäneeltä näyttävän suomen ruotsalaisen Beurling Pomoelin, joka yllätti itseänsäkin, kun ei heti tyrmännyt Kangasharjua, vaikka selvästi näki, että Yle o...

Ylen eilisessä kuntavaalikeskustelussa oli kautta linjan asiallinen ja kohtuullisesti eteenpäin päin rullaava aivojumppaa. Tähän vaikutti myös Ylen  toimittajan  Pirjo Auvisen  pitkä kokemus erityisesti kuntataloudesta. Kukin puolue oli lähettänyt keskusteluun puheenjohtajansa tai tämän varahenkilön.  Harkimo katsoi parhaaksi aloittaa puheenvuoronsa normaalilla retoriikallaan. -Tässä ei ole mitään järkeä rakentaa joka kuntaan terveysasema. - Norjassa on perhelääkäri ja lääkäri ottaa hoitaakseen noin 700 potilasta.  Harkimo sai esitykselleen kannatusta ja monet päät nyökkäilivät.  Keskustan Lohi painotti moneen kertaan lähipalvelujen tarvetta niin pitkälle, että lähipalvelussa on huone, jossa potilas ja lääkäri voivat tavata. -Jopa nyt jotain, huudahti takarivi. -Tässä kohtaa Harkimo nosti toisen puolen kulmakarvoistaan aivan, kuin olisi unohtanut jotakin. Perussuomalaisten jykevä edustaja Jani Mäkelä ei kannattanut maahanmuuttotaustaisten värväämistä apuhoi...

Annamari Sipilältä oli hieno kuvaus päivän HS:ssä brexitistä, sen eri käänteistä ja brittien tunnoista eroa kohtaan. Artikkeli vahvisti tosiasiaa, että eron kanssa nyt vain elettävä. Todennäöistä on, että tunnetasolla eron vaikutus britteihin on syvähkö, mutta menee nopeasti ohi vaihtuen pragmaattisiin tullaus-, maahantulo-, standardisointi-, oppilasvaihto-, yhteistyöorganisointi-, työehto-, maahanmuutto-ongelmiin. Optimisti sanoo, että kaikista voidaan neuvotella ja ratkaisut löytää. Näin on. On melko varmaa, että nämä lisäävät kuitenkin kertamenoja, mutta ennen kaikkea pysyviä juoksevia kustannuksia. Ne voivat vuosien mittaan nousta kumulatiivisesti satoihin miljardeihin euroihin. Ei ole epäilystäkään, ettekö Britannian suuri bruttokansantuote kestäisi tätä, mutta jostakin se on pois. Ilkeämielisesti voitaisiin vastavetona laittaa brittibussin kylkeen, että maksamme 400 miljoona euroa päivässä brexitin aiheuttamista lisäbyrokratiasta ja yhteistyömahdollisuuksien monimutkaistumisista ...

     Esko Ahon astuessa pääministeriksi hän oli hyvin kokematon, mikä oli luonnollista seurausta hänen tultua valituksi Kepun  puheenjohtajaksi  varhaisiässään. Valtion budjetti- ja finanssipolitiikasta vastasi suvereenisti kuitenkin Iiro Viinanen, jolla on yritysjohtajan tausta, kuten on Sipilälläkin.      Suomen veropolitiikka on ollut vuosikymmenet suhteellisen rauhallista ja ennakoitavaa, kunnes  Viinasen ajamana syksyllä 1993  ansiotulojen ja pääomatulojen verotus eriytettiin toisistaan. Silloin myös listaamattomat  perheyritykset voivat nostaa verovapaita osinkoja 90 000 euroon asti. Tämä oli radikaali päätös. Sen seurauksena Suomeen syntyi yhtäkkiä 50000 hyvin rikasta henkilöä lisää. Tämä on sinänsä hyvä, mutta täytyy huomata, että näiden henkilöiden verohelpotukset maksaa keskiluokka,      Tämä lisäsi entisestään tuloeroja, vaikka monet viralliset finanssitahot kertovat maamme olevan maailman kärkimaa tuloer...

     Toimittajat eivät poliittisissa tenteissä tee useinkaan jatkokysymyksiä, vaan tyytyvät, mitä poliitikko sanoo ja siirtyvät seuraavaan aiheeseen tai jättävät olennainen kysymättä. Tämä koskee lähes jokaista toimittajaa     Toisaalta myös poliitikot eduskuntakeskusteluissa eivät vasta argumentoi kokoomuksen toistamaa pääväittämää, että vain yritystoiminnan ja työllisyyden kautta tulee hyvinvointia. Tähän voisi vasemmista sanoa, että tieteeseen, koulutukseen ja innovaation panostamin luo uusia työpaikkaoja ja näiden kautta tulee pysyvää hyvinvointia.      Esimerkkinä käynee 17.11.Ykkösaamun ohjelmassa Ylen toimittaja Raution haastatteluhetki valtiovarainministeri Orpon kanssa. Toimittaja totesi SDP:n Rinteen esittäneen varjobudjettiesittelyssä eduskunnassa, että veropohjaa tulisi laajentaa mm pankki- ja finanssi sektoriin. Rinne oli jatkanut, että   SDP satsaa koulutukseen 900 miljoonaa euroa ja vaikeasti työllistettäviin. Rinne oli...

     Jokaisessa maassa vallitsee monia laillisia maan elinvoimaisuutta lisääviä talouksia kuten kotitaloudet, maatalous, raskasteollisuus, jne. Eräiden maiden talouksissa löytyy myös yllättäviä oheistalouksia, joista muutamaa voidaan kutsua piilotaloudeksi. Tässä ei nyt tarkoiteta joka maan talouteen kuuluvaa piilorikollisuutta.      Kyseessä on kuuluisat kolmoistaloudet.   Ensimmäinen on normaali bkt, joka karkeasti ottaen on kaikkien maan palkkasumma lisättynä yritysten ja yhteisöjen tuotosten arvoilla. Toinen on jo kiistanalaisempi, vaikkei se aina sisällä laittomuuksia on vallitsevan eliitin talouksien arvot ja niiden lähteet. Jos sen osuus on monin kymmenkertainen verrattuna maan kahden ylimmän desiilin palkkaluokan keskituloihin, tilanne on hälyttävä. Tulot kasautuvat harvoille. Kolmantena ja pahimpana on maan johtajan (maan johtajien) henkilökohtainen talous.      Btk lasketaan maan vero- ja tilastokeskuksen tietoihin perustuen ...

     ”Samaan aikaan kun isäni oli dementiakodissa, päättäväinen Mauri Pekkarinen veti jytinällä eteenpäin sisäministeriön otteen vahvistamista aluehallinnosta ja kuntakentästä, mutta kunnat jököttivät paikoillaan odottaen parempia aikoja-      Isäni on kuollut vuosia sitten, mutta lehtitietojen mukaan Pekkarinen jatkaa jymistelyään. Hän on kuulema piirrellyt valiokuntapaperien kääntöpuolelle ajatelmiaan maakuntahallinnosta. Siihen yhdistettäisiin ELY- keskukset ja aluehallintovirastot, maakuntien liitot sekä tietenkin sosiaali- ja terveyspalvelut.      Pekkariselle saattaa käydä niin, että kun menee sutta pakoon, tulee karhu vastaan. Ei välttämättä, jos jättihanke jaksotetaan järkevästi. Ensimmäisenä pitää luonnollisesti varmistaa sote-uudistus ja sen rahoitus.      Jälkimmäisestä voi tulla kova pähkinä, koska nykyisten puolen kymmenen rahoituskanavan lisäksi syntyy uusi rahoitusmuoto maakuntavero. Ilmesisesti tar...

     Australia on suomalaisille on yhtä tuttu siirtolaismaana kuin Ruotsi taannoin. Lukemattomat suomalaiset tienasivat elantonsa 1960-luvulla Australian kaivoksissa. Nyt maa pullistelee uutta kaivostekniikkaa ja vie valtavat määrät hiiltä Kiinaan. Uusin aluevaltaus on miljoonien tonnien riisin vienti Japaniin, riisin emämaahan.      Kaiken tämän takana on uusimpien tekniikoiden soveltaminen maaperän tutkimukseen ja löydöstöjen tehokas hyödyntäminen. Tulosena oli muiden muassa maailman suurimman maanalaisen makeaveden altaan löytyminen. Elintaso on maailman korkeimpia      Hiljattain Geologian tutkimuskeskus kertoi Suomen maaperässä sijaitsevan hämmästyttävät määrät malmi- ja mineraalivaroja. Viime kevääseen saakka maaperä tutkimukseen perustuvaa kaivannaisteollisuutta pidetiin yhtenä tulevaisuuden strategisena sektorina.      Nyt puheet ovat hyytyneet, Talvivaara jomottaa. Suomi on ilmastotutkimuksen kärkimaa. Ka...

     Bensan hinta kurittaa.      Ammun televisiossa öljyalan keskusliiton tj. Helena Vänskä maalisi perustellusti synkän kuvan bensan hintakehityksestä. OPEC-maat eivät tule juuri muuttamaan raakaöljyn tuotantolukujaan. Iran, Nigeria ja kumppanit ovat rakentaneet budjettinsa nykyhintojen varaan Saudi Arabian tyytyessä 80 dollarin tynnyri tasoon ja vakauteen. Saudien tuotantokustannus on 25 dollaria tynnyriltä.        Liuskeöljy ja -hiekka eivät näytä vaikuttavan hintoihin.        Mikä mättää, kun pumppuhinta pysyy 1,50 eurossa litralta, vaikka raakaöljyn hinta vaihtelee 40-140 dollariin tynnyriltä ?  Muutoksen pitäisi näkyä kuluttajahinnoissa.        Verot ovat kuluttajalle karhun koura. Veroton litrahinta on noin 60 senttiä. Noin  yksi euro menee siis verottajalle joka litrasta.       Jos raakaöljyn...