Siirry pääsisältöön

3855. Elämä on ihmeellistä. -Mikä osa siitä

Ylen eilisessä A-studiossa oli jälkeen rehvakasta puhetta hallituksen veronalennusten dynaamista vaikutuksista.  Asialla olivat VM:n Spolander, Tukholman Yliopiston professori Jäntti ja professori Uusitalo.  Jäntti piti aprillipilana Orpon hallituksen lainaamista veronmaksajien rahastolta. Jos Orpo ei tästä syystä  uskalla olla julkisuudessa, kysyköön neuvoja Pelle Hermannilta.  Spolanderin aloittaessa avauspuheensa muut vapautuvat vienon kohteliaaseen hymyyn. Uusitalo tähän, että ehkä hymyilemme sen takia, kuinka tahtovasti ja imperatiivisesti hallitus puhu ikään, kuin varmana asiana dynaamisten valitusten toetutumisen, vaikkei niiden toteutumista  voida juuri tutkimuksilla havaita. Tästä Spolander oikein kavahtaen innostui. ”Sanokaa minulle, kuka osaa eritellä, mikä osa dynaamisilla vaikutuksilla nyt on, kun 2013 yhteisövero laskettiin.  Uusitalo vasasi, että kyllä siitä tutkimusta on tehty ja langan ohutta vaikutusta löytyy. Etenkin Uusitalo ja Jäntti eivät uskoneet hallituksen elvytykseen, jossa suurtuloisten marginaalivero putoaisi 6 prosenttiyksikköä ja hallituksen ajamana yhteisövero laskisi 18 prosenttiyksikköön. Hallituksen kanta on, että kun kansalaisilta jää enemmän käteen, he osaavat enemmän kulutustavaroita ja jopa hamuavat enemmän työtä ja samalla humputtelevat ympäri maakuntia. Opposition veikkaus on, että he lyhentävät lainojaan, auttavat lapsiaan ja lasten lapsiaan ja monet panevat sukan varteen pahanpäivän varalle.  Ja suurituloisten veronalennukset tuskin ajavat köyhiä enemmän töihin, kuin ne jo nyt ajavat.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

857. Ateneumin kadonnut taulu

Kokouksen jälkeen Pekka leikkisään sävyyn luovutti työhuoneensa käyttööni sihteerinsä Pirkko Piiraisen nyökätessä vieressään ja sanoi siirtyneensä jo työskentelemään käytävän toiselle puolelle omaan projektityöhönsä. Hallinnon kehittämisen ministerivalionkunnan asiantuntijajäsenyys oli yksi tärkeimmistä tehtävistäni. Sirpa Kekkonen, jolla oli huone samalla käytävällä, toimi valiokunnan sihteerinä. Miettiessäni, mihin ripustan anopilta saamani taulun, Pirkko tuli viereeni kummallisen näköisenä seisten ääneti pitkään tauluani tarkkaillen. Seinässä oli valmis jykevä ruuvi kuin tehty taululleni, joka oli aina kulkenut mukanani vaihtaessani työhuonetta. Pirkko kävi välillä omassa huoneessaan ja tuli uudestaan seuraamaan tauluprojektiani tuijottaen ääneti vankkaa ruuvia kuin hämärän haamua. Jätin tukevakehyksisen taulun nojaamaan seinää vasten ja ryhdyn järjestelemään papereitani. Parin viikon päästä Pirkko varovaisin sanakääntein kertoi jonkin arvokkaan taulun kadonneen huoneestani j...

4008. Burkakielto avaa mimiikan keinoja

Burkakieltoon myönteisesti suhtautuvat perustelevat useimmiten kantansa eurooppalaisilla arvoilla tai yleisemmällä argumentilla länsimaisuudella. Näiden arvojen mukaan kuitenkin itse kullakin on vapaus pukeutua haluamallaan tavalla, kuhan noudattaa yleisiä eettisiä ehtoja. Vastahakoisesti asiaan suhtautuvat sanovat, että eurooppalaisuuteen kuuluu suvaitsevaisuus ja monimuotoisuus, mikä koskee niin ikään myös pukeutumista. Toisen ääripään edustajat kuuluttavat, ettei pankkiin voi mennä sukkahousut kasvoilla toisen ääripään julistaessa    burkan käytön kuuluvan heidän uskontoonsa ja arvomaailmaansa.  Näyttää siltä, että asiaan ei ole löydettävissä oikeaa ratkaisua. Vähemmälle huomiolle on kuitenkin jäänyt se, että mimiikka, kehonkieli kuuluu ihmisen ilmaisu- ja viestintäkeinoihin.   Toki joku voi sanoa, ettei mimiikka kuluu ilmeettömään suomalaisen bussissa istujan keinovalikkoon muuta kuin humalassa.   Silloin kun burkan käyttö on jollekin pakollinen julkisilla p...

4011. Miksi maahanmuuttaja raiskaa

Lyhyt vastaus on, että siksi kuin suomalainenkin. Mutta miksi maahanmuuttaja raiskaa kantaväestöön kuuluvaa useammin, vaatii tarkempaa selitystä?  Asiaan otti kantaa Yle Novosti-tv:ssä rikosoikeuden taannoin professori emerita Terttu Utriainen. Hänen mukaansa joka neljäs tai viides raiskaus on ulkomaalaistaustaisen tekemä. Määrä on häkellyttävän suuri yliedustus tältä tyhmältä. Ulkomaalaistaustasinen raiskaa keskimäärin kahdeksan kertaa useammin kuin suomalainen Utriainen esitti syyksi yllättävän silottelevan tekijän: tällaista sattuu, kun samaan aikaan suuri joukko jouten olevia nuoria miehiä on läjä päin kasassa. Ylen a-studiossa väestöliiton Nina Zardkarami ja kansanedustaja Nasima Razmyar selittävät eroa kulttuuritekijöillä. Esimerkiksi Irakissa mies voi lähteä seuraamaan kiinnostuksensa kohteena olevaa naista kotiovelle osoitteen selville saamiseksi. Suomessa tällainen on vainoamista, siis rikos. Samassa ohjemassa esitettiin OPTUPA:n vuoden 2020 tilasto, jossa ilmeni esimerkik...

Yhteydenottolomake

Nimi

Sähköposti *

Ilmoitus *