Ylen eilisessä A-studiossa oli jälkeen rehvakasta puhetta hallituksen veronalennusten dynaamista vaikutuksista. Asialla olivat VM:n Spolander, Tukholman Yliopiston professori Jäntti ja professori Uusitalo. Jäntti piti aprillipilana Orpon hallituksen lainaamista veronmaksajien rahastolta. Jos Orpo ei tästä syystä uskalla olla julkisuudessa, kysyköön neuvoja Pelle Hermannilta. Spolanderin aloittaessa avauspuheensa muut vapautuvat vienon kohteliaaseen hymyyn. Uusitalo tähän, että ehkä hymyilemme sen takia, kuinka tahtovasti ja imperatiivisesti hallitus puhu ikään, kuin varmana asiana dynaamisten valitusten toetutumisen, vaikkei niiden toteutumista voida juuri tutkimuksilla havaita. Tästä Spolander oikein kavahtaen innostui. ”Sanokaa minulle, kuka osaa eritellä, mikä osa dynaamisilla vaikutuksilla nyt on, kun 2013 yhteisövero laskettiin. Uusitalo vasasi, että kyllä siitä tutkimusta on tehty ja langan ohutta vaikutusta löytyy. Etenkin Uusitalo ja Jäntti eivät uskoneet hallituksen elvytykseen, jossa suurtuloisten marginaalivero putoaisi 6 prosenttiyksikköä ja hallituksen ajamana yhteisövero laskisi 18 prosenttiyksikköön. Hallituksen kanta on, että kun kansalaisilta jää enemmän käteen, he osaavat enemmän kulutustavaroita ja jopa hamuavat enemmän työtä ja samalla humputtelevat ympäri maakuntia. Opposition veikkaus on, että he lyhentävät lainojaan, auttavat lapsiaan ja lasten lapsiaan ja monet panevat sukan varteen pahanpäivän varalle. Ja suurituloisten veronalennukset tuskin ajavat köyhiä enemmän töihin, kuin ne jo nyt ajavat.
Burkakieltoon myönteisesti suhtautuvat perustelevat useimmiten kantansa eurooppalaisilla arvoilla tai yleisemmällä argumentilla länsimaisuudella. Näiden arvojen mukaan kuitenkin itse kullakin on vapaus pukeutua haluamallaan tavalla, kuhan noudattaa yleisiä eettisiä ehtoja. Vastahakoisesti asiaan suhtautuvat sanovat, että eurooppalaisuuteen kuuluu suvaitsevaisuus ja monimuotoisuus, mikä koskee niin ikään myös pukeutumista. Toisen ääripään edustajat kuuluttavat, ettei pankkiin voi mennä sukkahousut kasvoilla toisen ääripään julistaessa burkan käytön kuuluvan heidän uskontoonsa ja arvomaailmaansa. Näyttää siltä, että asiaan ei ole löydettävissä oikeaa ratkaisua. Vähemmälle huomiolle on kuitenkin jäänyt se, että mimiikka, kehonkieli kuuluu ihmisen ilmaisu- ja viestintäkeinoihin. Toki joku voi sanoa, ettei mimiikka kuluu ilmeettömään suomalaisen bussissa istujan keinovalikkoon muuta kuin humalassa. Silloin kun burkan käyttö on jollekin pakollinen julkisilla p...
Kommentit
Lähetä kommentti