Joillekin ulkopuoliseksi tarkkailijaksi (palauteettn antajaksi) voi kehittyä toinen minä. Kun on katsellut ja kuunnellut eräiden poiliitikkojen esiitymisiä, tällainen taito heillä on varsin vaatimattomasti kehittynyt.          Veäläinen bassolaulaja Fjodor Saljapin totesi asiasta näin: ”Lavalla on aina kaksi Saljapinia; ensimmäinen kontrolloi ja   toinnen laulaa.”          Saljapin jatkoi muistelmissaan, että hänen laulun opettaja oli opettanut häntä käyttämään itseään omana kontrolloijanaan. Saljapin korosti, että järjestys on tärkeä: ensin konrollointi ja ssitten laulaminen.          Toivoisi, että nykyisn muotiiin tulleet politiikkojen puheenopettajat korostasivat myös Saljapinin laulun opettajan tavoin kotrollia puheisiin ja esiintymisii, ettei lavalta karkaile typeryykksiä. Ainakin siinä määrin opetusta, ettei pelkästään laulettaisi.

Suomi on möyrinyt taantumassa raamatulliset seitsemän laihaa vuotta. Parempaa ei näy. Tuoreet mielipidebarometrit osoittavat synkkien aikojen olevan vielä edessä. Ei auta Kataisen hallituksen yhteisöveron 800, vindfallveron 150, energiaveron 250 huojennukset ja 800 miljardien eläkemaksujen poistot yrityksiltä. Poliitikot ja taloustieteilijät puhuvat kilvan kukin omista lääkkeistään laman taittamiseksi. Ainoa ilonpilkahdus on EKP lupaus pankeille rahan riittävyydesta. Se on kuitekin ansa, josta Japani koettaa nyt pyristellä irti pääministeri Aben raivokkailla toimenpiteillä. Siellä talous jumiutuu tukahdukseen, umpiperään. Suomessa on raaka-aineita, mm valtavasti metsävaroja, koulutusta, työvoimaa, yli 20 yliopistoa ja korkeakoulua, 35 ammattikorkeakoulua, vakaa yhteiskunta, erinomaiset infrat (tosin rapistumassa), moderni oikeuvaltio (vientituote), koulutusjärjestelmä (vientituote), johtamisoppeja (ei vientituote). Oliko vientimme mataamiseen pohjamudissa syy vime...

Johtamisesta maaseudullaHyvän johtajan ominaisuuksien luettelemisesta on karissut kaikki mielenkiinto- jopa maaseudulla. Niin paljon tätä tavaraa tulee ulos, että inflaation vankkurit jyräävät kaikkiallla. Paras tapa suhtautua kysymykseen on, että johtaminen on ammatti. Sitä pitää opiskella, harjoitella ja taidoissa jatkuvasti kehittyä. Johtamisen ammattivaatimus korostuu, kun toimit sekä esimiehenä ja samalla teet alaistesi kanssa päivät pitkät töitä. Tällöin ammattinäkökulma auttaa pitämään roolit erillään. Muutoin vaarana on roolien sulautuminen pelkäksi mukavan henkilön maineeksi.