Siirry pääsisältöön

Tekstit

Näytetään tunnisteella tasa-arvo merkityt tekstit.


3006. Ylen aamun pride-ohejma

Pride-viikolla on syytä kertoa lyhyesti, millaisia muotoja käyttäytyminen sai homo asioiden ympärillä vuosikymmeniä sitten.   Heti sotein jälkeen sukupuolista tasa-arvokeskustelua ei juuri käyty. 1950-luvulla maalla varoitettiin poikia miehistä, jotka hakeutuvat pokien seuraan. Sillä tarkoitettiin epämääräistä poikien kanssa yli-innokasta leikkimistä, mikä merkitsi aikamiehen tuppautumista mukaan poikien paininujakoitiin. Silloisilla kyläisillä oli siis väärä tai oikea käsitys, kuka naapuristossa on homo. Ei siis pitänyt ja pidä ihmetellä, kun yksi tavallinen reipas mies vain häipyi maisemista. 19 60-luvulla homous ja lesbous lakaistiin tyystin maton alle. Opiskelija- ja työporukoissa liikkui vain epämääräisä huhuja, että tuo sitä ja tuo on tätä. Homoudella uhkaaminen saattoi saada ikäviä sävyjä. Huhuihin perustuvilla tiedoilla jonkun leimaaminen homoksi oli järkyttävä kokemus heteropojalle. Nykyajan ilmapiirissä sitä on  vaikeaa ymmärtää. Jos poika yhtäkkiä katkaisi suhteensa...

2792. Suppea sanavarasto ja laaja takamus

Jälkipörssi oli aamulla hurjalla tuulella vaatien palkka avoimuutta. Muutenkin oli noloa katsoa, kuinka Heikki Pursiaisen ja Piia-Noora Kaupin  maalittivat uutta tulijaa bloggeri Juulia Thurenia. Thuren vain kohotti moitteetonta ryhtiään entisestään ja käänsi ajatuksensa myötätuntoisuuden taajuudelle ja visersi. – Miehet ovat parempia palkka neuvottelijoita kuin naiset. Pursiaisen olisi pitänyt huomata tämä wokotteleminen. Se kumpusi nuoren tulijan rohkeudesta puutua miesten asioihin. Mutta mies istui vain lätsä päässä kuten lätsä Pekka Päivärinta Suomi-Ruotsi maaottelussa 1970-luvulla. Kesken juoksua Lätsä Pekka pysähtyi katselemaan, missä ruotsalaiset ovat.  Niin teki nyt   Piia-Noora Kauppi etsiskellessään katseellaan, missä show-ohjaaja on. Ohjaajan tähystämisen sijasta Kaupin olisi pitänyt olla hiljaa, koska Pursiainen oli kysymäisillään, mistä Kaupin lafkan finansseihin on tullut kauheat määrät ruplia. Kauppi ajatteli hipi hiljaa muiden kuulematta, että ne luulevat ...

2788. Hän uskoi olevansa läheisessä suhteessa jumalan kanssa puhuessaan wokesta

Toimittaja Renaz Ebrahimi lausuessa sata sanaa puolessa minuutissa,professori Esko Valtaoja ei ollut vielä ehtinyt suutaan avata. Ilmeisesti oli tarkoituskin, että Ebrahimin pani puhekoneensa laulamaan wokella heti täysillä testatakseen, kuinka paljon tykitystä Valtaoja kestää. Ei hän kestänytkään, koska jossain vaiheessa mies totesi, ettei ymmärrä lainkaan, mitä tykin suusta tulee. Istunnon aiheena oli, miten ymmärtää ja jopa sisäistää toisen heimokunnan tapoja ja kulttuuria. Aiheessa ei ole nokan koputtamista. Eri asia on, pystyykö ulkopuolinen edes hajanaisesti ymmärtämään tai tajuamaan puhumattakaan sisäistämään toisen ryhmän arvoja, etiikka sääntöjä ja vallitsevia toimintatapoja (=woke). Jos joku ulkopuolinen tähän pystyy, hän joko näyttelee, tai on salaa tämän ryhmän jäsen. Ebrahimin puheista sai käsityksen, että jatkuvasti tasa-arvoistuvassa maailmassa tällaiseen sisäistämiseen joskus päästään. Tämä käsityksen toteutumien tai toteuttaminen johtaisi ulkoa opittuihin, näennäis...

2650. Voiko romanin kirjoittamisessa käyttää hyväksi sukulaisten elämää

Päivän Helsingin Sanomien pääsivulla julkaistiin Roosa Meriläisen juttu tasa-arvosta. Siinä oli hyvin sanakääntein ja myös osuvasti tarkasteltu epätasa-arvoa, koska tämä tasa-arvon komplementti selittää tasa-arvoa. Yhtä seikkaa siinä ei kuitenkaan käsitelty. Millaista tasa-arvoa pitää viljellä kirjoitettaessa tarinaa sukukunnan juurilta tähän päivään saakka. Pyrkiminen tässä  absoluuttiseen tasa-arvoon voi paljastaa  suvun ikäviä salaisuksia. Ei voi olla ajattelematta, että yhdessä haarassa jokin kyvykyys painottuu erityisesti. Tässä vaiheessa varmaankin genetiikka nostaa päätään. Tämä ei ole yllättävää, koska perinnöllisyyttä tutkivat asiantuntijat ovat tutkimuksillaan selvittäneet tai yrittäneet selvittää, miten ihmisen ominaisuudet periytyvät. Aivan kuten Meriläinen totesi, koulutus näyttää olevan hallitseva tekijä, millaiselle yhteiskunnan perustasolle ihminen pääsee tai sinne pyrkimys on ollut kovaa. Koulutuksessa pärjäämiseen vaikuttaa tietenkin opiskelun intensiivis...

2342. Yritystoiminta hiiteen vanhushuollosta

     Jo pitkään on jatkunut kehityssuunta, jossa suuret ketjut ostavat pieniä vanhushuoltoyksiköitä. Näistä suurketjuista osa kierrättää kirjanpitonsa veroparatiisien kautta.  ARA puolestaan rahoittaa veronmaksajien euroilla ketjujen laajentumista. Monella kunnalla on suuri taipumus työntää vanhukset näiden ketjujen armottomaan kitaan. Tämä koskee myös kotipalveluja, jossa vanhus voi odottaa vuorokausia lääkkeitään vaipoissaan. Lähivuosina tarvitaan 90 000 lähihoitajaa lisää. Tilanne kehittyy ikäihmisille mahdottomaksi.      Keskiluokan vanhushuolto ei ole puhdasverinen markkinaehtoinen palveluala, eikä siinä saa pelittää profit motive, koska asiakas ei itse pysty juuri vaikuttamaa, mistä ja millaiset palvelut hänellä annetaan. A-studio 11.11. kokoomukselaiset väittivät toisin. Palvelujen keskeinen tekijä on laatu eikä asiakastyytyväisyys, sillä heikkokuntoinen vanhus on tyytyväinen, kunhan saa lääkkeensä ja ravintonsa. Hyvä hygienia alkaa olla j...

1112. Terveydenhoidossa painottuu liikaa bisnesperiaatteen tuoma voiton tavoittelu

     Terveyden hoitoon ei sovi bisnesmalli, siis yhtiöittäminen, koska siinä tärkeintä ei ole valinnan paljon toitotettuvapaus, vaan laadukas paraneminen, tehköön sen kuka tahansa ja ennaltaehkäisy. Sairauksien ja vammojen ennaltaehkäisy ovat jopa ristiriidassa voiton tavoittelevan bisnesmallin kanssa, koska onnistuessaan ennaltaehkäisy vähentää vastaanotoilla kävijöiden määrää, siis voiton karttumista.      Terveydenhoidon tärkein tulosmittari on toiminnan vaikuttavuus, jota ilmenee vasta vuosien päästä. Tällöin potilaalla ei ole mitään mahdollisuutta arvioida lyhyellä tähtäimellä, etenkin kun hän ei ole alan asiantuntija, laatua muuta kuin vastaanoton ystävällisyydellä, empaattisuudella ja kivuttomuudella, jotka ovat aivan sivuseikkoja operaation onnistumissa ja vaikuttavuudessa.      Terveydenhoito ei siis ole ensisijaisesti palveluala, koska sen keskeinen tulosmittari on paraneminen eikä asiakastyytyväisyys. Paranemisen lopputulokset nä...

1746. KHO:n törkypuhepäätös on erittäin kyseenalainen

      Helsingin hovioikeus käynnisti vuonna 2013 hovioikeuden yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon toteutumista koskevan selvityksen. Sen yhtenä havaintona oli tuomarien tauolilla käyttämä ronski ja osin rasistinen kieli avustajia ja asianosasisia kohtaan. Hovioikeus ei luovuttanut selvitystä medialle, vaan katsoi sen sisäiseksi muistioksi, jota ei koske julkisuuslainsäädäntö. KHO katsoi toisin ja palautti asian hoviin (HS 4.12).      KHO:n päätäs on hyvin kyseenalainen. Se voi jopa estää palvelujen parantamiseen ja toiminnan tehostamiseen tähtäävät sisäsäiset raportit, sillä uudistamiseen luonteeseen ja parempaan pyrkimiseen kuuluu aina epäkohtien kirjaaminen. Useimmiten on myös välttämätöntä haastatella luottamuksellisesti henkilökuntaa, jolloin raportteihin sisältyy hyvinkin henkilökohtaisia ja intiimejä kannanottoja.      Sama luottamuksellisuus ja avoimesti kehittäjälle puhuminen koskee myös asiakashaastatteluja. ...

1604. Sairaalainvestointien uusrenenssanssi

     Obamacare astui voimaan liittovaltion korkeimman oikeuden päätöksellä 6-3. Se oli valtava voitto noin 10 miljoonalle köyhälle amerikkalaiselle. Republikaanit eivät voi sitä enää suhmuroida kumoon viemällä pois nyt saavutettu valtavan merkittävä etu vähäosaisilta.      Suomessa ongelmaa ratkaistaan päin vastaisesta näkökulmasta.      Talouselämälehden   nro 24:n mukaan OP-ryhmä, Terveystalo ja Mehiläinen rakentavat innokkaasti uusia sairaaloita. OP-ryhmä laskee hyötyvänsä, kun se voi vakuutusasiakkailleen tarjota nopean ja tehokaan hoidon. Myös asiakkaan työnantaja saattaa kuvitella hyötyvänsä nopeasta hoidosta. OP-ryhmän toisen sairaalaketjun johtaja Harri Ahon mukaan sairaalatoiminta paisuu kuin pullataikina muiden muassa olkapää- ja polvileikkausten takia. Se laajenee myös sydänsairauksiin ja urologiaan.      Myös kunnat ja kuntayhtymät haluavat olla eturintamassa ja etuajassa, kun sotessa ratkaistaan,...

1505. Suurlähettiläs Gustafssonin nimittäminen TEM:n kansliapäälliköksi

     Missä on vaimosi? Lähti pari vuotta sitten pomoni kanssa joulujuhliin. Onko pomoa näkynyt? Ei.      Vuoropuhelu on analoginen kokoomuslaiselle Gustafssonille ja hänen pätevyydelle mainittuun virkaan. Gustafssonista Kiinasta ja hänen kyvyistään toimia menestyksekkäästi TEM:n kansliapäälliköltä ei ole näkynyt vuosikymmeniin..      Sipilän lupailemalle poliittisten virkanimitysten lopettamiselle kansa hymähteli, mutta Gustafssonin nimitykselle jo naureskellaan.      Nimitys sisälsi sivalluksen Stubbille hänen voittoisesta valinnasta kokoomuksen puheenjohtajaksi. Se oli henkilökohtainen muistutus toiseksi jääneelle Olli-Pekka Heinoselle siitä, että rajansa poliittisilla ansioilta virkauralla kohoamiselle.   Se oli tölväisy Heinosen johtamaa Stubbin esikuntaa kohtaan. Se paljasti, kuinka muodollisesta virkanimityksen esittelyn asiakirjoista voidaan repiä tarkoituksen mukaisesti esiin, millaisia yksityiskohtia...

505. Peruskoulut eivät saa eriytyä – opettajat avainasemassa

Kesäkuussa 2012 televisiossa esitettiin dokumentti New Yorkin Bronxin kaupungin osan ala-asteen koulusta. Kohteena oli yksi luokka ja sen opettaja. Oppilaita oli kymmenistä eri etisistä ryhmistä. Opettaja oli omaksunut paneutuvan ja  intensiivisen roolin työssään. Hän jopa ääritapauksessa haki oppilaan kouluun, jos tämä ei sinne saapunut. Oppimistulokset olivat loistavia verrattuna muihin lähikouluihin. Ainut opettajan huoli oli oppilaiden  koulumatkat, jossa oppilas kohtasi monenkirjavaa kadun elämän. Tästä esimerkistä tulee mieleen Suomen peruskoulujärjestelmä. Siinäkin on  tapauksia, jossa opettaja voi hakea oppilaan kotoa kurkistamalla ikkunaan ja koputtamalla herättää nukkuvan lapsen. Meillä ei tarvitse pelätä koulumatkan jengielämää. Automatka voi kylläkin olla pitkä, mutta huolta pidetään. Nyt kun kouluverkkoa harvennetaan, tällainen kotihuolenpito oppilaista ei ole mahdollista. Mutta onhan meillä Vilmat, kännykät ja netit. Mutta ennen kaikkea. meillä on pätevä...

470. Nelson Mandela ja maailman muutos

Kehitysmaiden velkojen anteeksiantaminen, kehitysyhteistyön uudistaminen, reilunkaupan laajentuminen ja kansalaisjärjestöjen toiminnan tukeminen sekä internet ovat hyviä keinoja maailman tilan paranemiseksi. Mutta myönteinen kehistys on myös yksittäisen henkilöden työn tulosta. Edesmennyt Nelson Mandela ei ainoastaan johtanut Etelä-Afrikkaa tasa-arvon tielle, vaan oli rohkaiseva esimerkki muille, miten muutoksia saadaan aikaan, kun on sitkeyttä, päättäväisyyttä, pitkäjänteisyyttä ja karsimaa. Kehityspyrkimyksien   taustalla toimii kuitenkin koko ajan markkinatalous. Se on kuin   luonnon laki, joka siirtää tuotantoa sinne missä on kilpailukykyistä työvoimaa ja raaka-ainetta, ja missä tästä syystä tulee olemaan muutaman vuosikymmenen päästä myös ostovoimaa. Kehitysmaat voivatkin sanoa jossain vaiheessa nykyisille teollisuusmaille, että pitäkää kallis työvoimanne, me teemme itse omat tuotteemme itsellemme ja myös teille. Jossain vaiheessa tätä kehitystä tulee kui...

Yhteydenottolomake

Nimi

Sähköposti *

Ilmoitus *