Ruotsin tapa hoitaa Koraanin polttamisjupakka   tai polttamisella uhkuminen ovat esimerkkejä reaktiivisesta asioihin puuttumisesta. Tästä on helppo päästä yleisempiin näkökulmiin, miten johto puuttuu ongelmiin. Käytäntö on osoittanut, että usein asioihin puuttumisnopeus on keskisessä asemassa ongelmien tehokkaassa ratkaisemisessa. On tuttu tilanne, että asiat jätetään vain roikkumaan ja työyksikön päälle lillumaan, vaikka monet työntekijät näkevät, että oli syytä tehdä jotain. Kaikkein parastapa on proaktiivinen asioihin puuttuminen eli ennakoidaan se, että jos ei nyt puututa, niin vielä huonommin tulee käymään. Tämä edellyttää, että esimiestaso ja sisäinen johtaminen käsittelevät ennakoiden mahdollisesti eteen tulevia ongelmia, jolloin ne ovat helpommin kohdattavissa tai niitä ei synny sillin lainkaan. Jos reagointi on vain aktiivista eli reagoidaan silloin, kun ongelma on jo koko mitassaan käsillä, saatetaan olla jo myöhässä, jolloin ongelman mittasuhteet saattavat paisua. ...

Aluksi on heti todettava, että raportin ajatusmallit ovat tarkoitettu täydentämään muiden muassa W. Beveriden ja P.Kuusen esittämiä hyvinvtointivaltion periaatteita. Tämä on sanottu raportin ensimmäisillä sivuilla. Raportissa on paljon tietoa, johon soisi päättäjien ainakin jollain tavalla perehtyvän. Pelkistäen rapotissa hyvinvointivaltio versio 1.0 on Beveriden ja Kuuseen malli ja hyvinvointiyhteiskunnan veriso 2.0 on malli, jossa on siirrytty *negatiivisesta positiiviseen *reaktiivisesta proaktiiviseen *objetkista subjetktiin *partiaalisesta holistiseen *hyvinvointivaltiosta informaatoajan hyvinvoinnin   yhteiskuntaan Tämä on käypä asetelma, muttei siitä avaudu uusia keinoja Suomen tilanteseen. Oli outoa havaita, että Castells esitti Espanjan veroviraston mallin esitäytetystä verolomakkeesta ainutlaatuisena. Onha meillä ollut pitkään tämä palvelu. Tärkeinä haasteian esitetään *elämäntavan haaste *talouden haastee *tietoyhteiskunnan haa...