Miehet tulivat kyllä samoihin kokouksiin ja yhteistyön merkiksi äänestäjille heittivät media edessä silloin tällöin ylävitosia. Mutta yhteinen menopeli reistaili. Se kulki pätkittäin. Se kesti rusahdellen, vaikka sillä työnnettiin Suomen raskainta järjestöjyrää. Se pysähteli kuuntelemaan, mitä Etelärannasta kuului. Se oikutteli ja venkoili ja vähitellen matkat vähenivät.  Lopuksi sen kulkijat alkoivat puhua mediassa toisistaan välittämättä, kuka oikealle, kuka keskelle ja kuka ties minne, mutta tukevampi ministeri reissasi vain lentokoneilla hoidellen maan asioita kuntoon.    

     Sellaiset merkit on ilmassa, että  Palvelualojen ammattiliito (Pam) saadaan mukaan kilpailukykysopimukseen. Tätä enteili jo se, että kielteisen päätöksen tehdyssä kokouksessa puheenjohtaja Selin oli myönteisen päätöksen kanalla.      PAM saadaan ruotuun mukaan, kun pätkätyöläisten, eräiden vaajatyökykyisten ja pitkäaikaistyöttömien ryhmien työmarkkinoille pääsyä helpotetaan. Nämä helpotukset koskeva kaikkia aloja, mutta eniten ryhmien jäseniä on PAM:ssa. Kun tämän lisäksi sovitaan, että vuoden 2017 jälkeen vientialat toimivat palkka-ankkurina ja että lisämenoleikkauksista luovutaan ja veronalennukset toteutetaan, osapuolet hyväksyvät kilpailukykysopimuksen.

      Hallitus ei näytä tajuavan psykologian arkilakeja, kuinka tilanne imaisee katsojan mukaansa, kun häntä samat asema-auktoriteetit ovat ärsyttäneet pitkään ja vastailleet rutiininomaisesti ja enemmän tai vähemmän ylimieleisesti hänen kysymyksiinsä. Kun näitä ärsytettyjä on paljon, syntyy arvaamattomia vastareaktiota. Kun nämä auktoriteetit vielä kysymättä alkavat vitsailla kaikenmaailman dosenteista, kolmesta syystä olla yliopistoprofessori (kesä- , heinä ja syyskuu) ja tehdä äijätervehdyksiä järjestöjen taipumisesta kurilinjaan, ei ole ihme, jos kansa protestoi ja rupeaa kiipeilemään barrikadeille.      On ymmärrettävää SSS-ministerin joutuessa esiintymään paljon julkisuudessa kuukaudessa tulee lausuttua satoja tuhansia sanoja ja eikä eleiltä voi välttyä. Sipilä teki pahan virheen alkaessaan ensimmäisenä puhuma pakkolaista. Mutta kyllä ministeritason henkilöltä edellytetään asettamaan itsensä, sanansa ja eleensä kussakin tilanteess...

      Hallitusohjelmassaan hallitus päätti olla korottamatta veroastetta ja myöhemmin ryhtyi aikeisiin saada aikaan yhteiskuntasopimus kohentamaan kilpailukykyä.      Suomessa yhteiskuntasopimuksen juuret johtavat nuoren pääministerin Esko Ahon vähän osin naiviin oivallukseen 1991 Kaustisten kansanmusiikkifestivaaleilla yhteiskuntasopimuksesta. Päivän HS:ssä Raimo Sailas osoittaa, kuinka huteralla pohjalla tämä idea oli ja on nytkin ja kuinka se oli vain 1800-luvun aatevirtausten yksi utopia. Missään muissa maissa kuin läpi kommunistisissa maissa vastaavaa ei ole saatu aikaan ja niissäkin pakkovaltaan puettuna.       1990-luvun laman keskeiset ministerit esiintyvät nyt niin, kuin he yksin olisivat nujertaneet laman, Sailaksen ja kumppaneiden kuitenkin tosiasiassa hoidellessa sen, mitä piti silloin tehdä. Mielenkiinnolla odotellaan heidän muistelmiaan.      On osoittautuessa yhä selvemmi...

      Joku on sanonut, että taas kerran ajankohtaiset arvonimet ja kunniamerkit ovat sukua paholaisen kämmeniskuille. Myöntäjä osoittaa niillä valtaansa, mitalien saajat asetetaan niillä toistensa kanssa arvokilpailuasetelmiin ja vaille jääneille osoitetaan niillä heidän työnsä arvostuksen puutteellisuutta. Kaiken kaikkiaan mitalimenettely korostaa hallitsijan ja kansan suurta etäisyyttä ja näiden tahojen vallan käytön suurta eroa. Tähän voidaan oikeutetusti sanoa, että sanottu puppua ja kirjoittaja on vain prenikoitta vaille jäänyt kateellinen mäkättäjä.      Sipilän ei kannata olla tuohtunut tulevista itsenäisyyspäivän arvomerkeistään. Sen sijaan hän tuohtunut, kun media on alkanut käyttää työvoimakustannusten viiden prosentin alentamiseen tähtäävistä lakimuutoksista nimitystä pakkolait. Tässä Sipilä saa katsoa itseään peilistä, sillä hän itse käytti tätä sanaa poistuessaan kokoushuoneesta, jonka neuvottelun tuloksena yhteiskuntasopim...

      Hallitus tietää tarkan tien, miten se nyt etenee yhteiskuntasopimuksen kaaduta, mutta se ei tiedä, mihin tie johtaa, sillä ennen pakkolakien voimaan saattamista lait menevät perustuslakivaliokunnan käsittelyyn. Sen päätökset perustuvat valtiosääntöasiantuntijoiden lausuntoihin. Nämä asiantuntijat tarkastelevat poliittista suhdanteista riippumattomina pakkolakien lainmukaisuutta akateemisten silmälasien läpi. On varmaa, että heillä on huomautettavaa ainakin joihin lakipaketin osiin.       Nyt taas kerran konkretisoituu politiikkojen ihmettely valtiosääntöasiantuntijoiden vallan käytöstä valiokunnassa. Tämä on viimeksi tullut ilmi edellisen hallituksen sote-esityksessä, joka ei mennyt valiokunnassa läpi. Sasin ajankohtaisessa raportissa ehdotettiinkin helpotuksia muiden muassa julkisen vallan tehtävien siirtämiseen yksityissektorin hoidettaviksi.      Hallitus astui myös tielle, mistä se ei voi enää...

     Helteen nimittämistä vuosi sitten valtakunnan sovittelijaksi useat tahot, muiden muassa EK, epäilivät hänen sopivuutta näin vastuulliseen tehtävään. Epäluulojen taustalla yhtenä tekijänä oli sukupuoli. Kaikki aiemmat sovittelijat ovat olleet miehiä. Nyt Helle näytti sovintoesityksellään epäilyt vääriksi, mitä vahvisti osapuolten esityksen nopea hyväksyminen ilman tavanomaisia veivauksia edes taakse.      Taas kerran tuli osoitetuksi, että yksinkertainen ratkaisu on kaunis. Työtekijäosapuli sai kasvusopimuksen mukaiset korotukset ja välttyi kohtuuttomilta työajan joustoilta. Työantajapuoli sai joustoja ulkopuolisen työvoiman käyttöön ja helpotuksia irtisanomisturvaan.      Sopiminen toi myös toivoa yhteiskuntasopimuksen, tupon aikaansaamiselle. Vaikka AKT jäisi pois tuposta, sopimukseen pääemiselle portit eivät olisi kuitenkaan lopullisesti sulkeutuneet EK:n uhkailusta huolimatta. Täytyy huomata, että AKT:n jäsenmäärä...

     Puuhalistaksi kutsui S-Pankin päästrategi Vesa Engdalh hallituksen toimia niin sanotussa yhteiskuntasopimus II:ssa. Hänen mukaansa siinä esitetyt toimenpiteet yhteiskunnan talouden piristämiseksi syövät toisiaan kokonaisuuden pyöriessä paikallaan. Rokottaahan työehtopaketti aputoimineen kolme prosenttia ostovoimasta. Tämä on kova lovi talouteen kokonaiskysynnän muodostaessa puolet kotimaisesta kysynnästä.      Aivan toisen käsityksen sai tänään eduskunnan kyselytunnilla käydystä keskustelusta. Siellä hallituksen toimia ei pidetty puuhina, vaan huijauksena (Heinäluoma) ja suohon vievinä muljutuksina (V.Niinistö).      Keskustelussa Sipilän mainitsema 50000 uuden työpaikan saaminen työehtoreformeilla on toiveajattelua.      Todennäköisesti SAK:n liitot tekivät historiallisen virheen EK:n siivittämänä hylätessään Sipilän toiseen tarjoukseen yhteiskuntasopimuksen aikaan saamiseksi. Maan kannalta tämä on valitetta...

     Yhteiskunnallinen manipulaatio ja vaikuttaminen yhteiskuntasopimukseen Saloniuksen ympärillä kiihtyy.      Yksi näkökulma tilanteeseen on, että niillä henkilöillä, jotka neuvottelevat yhteiskuntasopimuksesta, ei ole nyt käytävässä toimeentulopelissä mitään henkilökohtaista menetettävää.      Tämä tulokulma tuo omituisen onton sävyyn koko neuvotteluprosessiin.      Jo hallitusohjelmassa kohdistettiin lapsiperheisiin, opiskelijoihin, työttömiin ja eläkeläisiin leikkauksia, joka koettiin epäreiluina ja jopa syrjivinä.   Ne kylvivät pahaa mieltä ja osin katkeruutta.      Hallitusohjelmasta seuraa, että jos yhteiskuntasopimusta ei saada aikaan, 1,5 miljardin euron veron korotuksista ja lisäleikkauksista kohdistuu miljardi euroa lisää taas näihin ryhmiin.      Jos näille leikkauksille olisi loogiset ja järkevät perustelut, ne nuristen hyväksyttäisin. Ehkä myös itkettäisi...

     Taideteoksen olemassa olo on usein kyseenalainen asia. Samankaltainen futuristinen näkökulma koskee myös yhteiskuntasopimusta. Tällä hetkellä sen tulevaisuus on hyvin pitkälle sen tiedon varassa, minkä vallassa olevat sanovat olevan totta ja mitä maatamme uhkaa, ellei sopimusta synny.   Juuri nyt he sanovat nyt, että Suomessa tehty työ ei ole hintakilpailukykyinen.      Se on aivan eri asia kuin toteamus, että Suomi tai suomalainen työ ei ole hintakilpailukykyinen. Kun sanotaan, ettei Suomessa tehty työ ei ole hintakilpailukykyinen, luodaan mielikuva työn siirtämisestä Suomesta pois ja että muutoin vientituotteita syntyy, mutta palkat ja työaika ovat jarruina.      Tähän on aivan turhaa odottaa tueksi mitään tilastotietoja suomalaisen työ kalleudesta verrattuna muihin maihin. Luodaan ja levitetään vain poliittinen tieto, että näin on ja sillä siisti, vaikka tavoite saattaa kaikota nopeammin, kuin sitä pystytään saavuttamaa...

     Suomen henkinen tila alamaissa yhteiskuntasopimuksen aikaan saamiseksi.      Lukiessa oikeusoppineiden mielipiteitä, vaikka päivän HS:stä (Koskenniemi, Tuori), EU:n johtavien politiikkojen ja virkamiesten harjoittamasta kuripolitiikasta Kreikkaa kohtaan ja sen lasillisuudesta, väistämättä tulee mieleen Sipilän hallituksen uhkaus hyvinvointipalvelujen noin 1,5 miljardin euron leikkauksesta, ellei yhteiskuntasopimukseen päästä. Hallitus uhka siis kansan vähäosaisia, jollei se suostu laskemaan elintasoaan ja palkkaetujaan. Onko tämä oikeusvaltion arvojen ja   perustuslain mukaista?      Tässä kohden voisi Sipiltä uudelleen kysyä, miksi Suomen pitää leikata, vaikka maa on euroalueen yksi vähiten velkaantuneimmista maista bruttokansantuotteeseen verrattuna.      Samaan aikaan yritysjohtajien palkat ovat viisin kertaistuneet verrattuna duunariin. Työn määrä ja laatu eivät kelpaa perusteluiksi.   ...

     Palkkka- ja eläkkeensaajien sekä opiskelijoiden kannalta tapahtui pahin mahdollinen: yhteiskuntasopimus kaatui.      Tämä merkinnee demarien pois jäämistä hallituksesta ja yhteisuntasopimuksella saatavissa olevien rauhallisten ja pitkäjänteisen hyötyjen korvautuminen köyhiin ja keskiluokkaan kohdistuvilla budjettileikkauksilla.      Nämä leikkaukset kohdistuvat indekseihin, työsopimusten ja työttömyyskorvauksien tasoon heikentämisiin, irtisanomisien helpottamisiin, koeaikojen pidentämisiin, jne.      Kokoomuksen äänestäjäkunnan suhteelliset menetykset ovat minimaalisia. Heitä leikkaukset eivät käytännössä koske lainkaan. Sama pätee keskusten äänestäjiin. Päinvastoin valtion budjetilla rahoitettavat maatalousyrittäjien eläkkeet voivat heiketä indeksileikkauksen takia, mutta se voidaan korvata erillisjärjestelyillä, kuten aina ennenkin on tehty tällaisissa tilanteissa      Maatalousyrittäjien...