1762. Hallitus on kahliutunut omaan liekaansa

      Hallitusohjelmassaan hallitus päätti olla korottamatta veroastetta ja myöhemmin ryhtyi aikeisiin saada aikaan yhteiskuntasopimus kohentamaan kilpailukykyä.

     Suomessa yhteiskuntasopimuksen juuret johtavat nuoren pääministerin Esko Ahon vähän osin naiviin oivallukseen 1991 Kaustisten kansanmusiikkifestivaaleilla yhteiskuntasopimuksesta. Päivän HS:ssä Raimo Sailas osoittaa, kuinka huteralla pohjalla tämä idea oli ja on nytkin ja kuinka se oli vain 1800-luvun aatevirtausten yksi utopia. Missään muissa maissa kuin läpi kommunistisissa maissa vastaavaa ei ole saatu aikaan ja niissäkin pakkovaltaan puettuna.

      1990-luvun laman keskeiset ministerit esiintyvät nyt niin, kuin he yksin olisivat nujertaneet laman, Sailaksen ja kumppaneiden kuitenkin tosiasiassa hoidellessa sen, mitä piti silloin tehdä. Mielenkiinnolla odotellaan heidän muistelmiaan.

     On osoittautuessa yhä selvemmin, että hallituksen leikkauslinja kurjistaa köyhimpiä kansaosia ja vähentää rutkasti ostovoimaa. Sekin tulee asiaintuntijoiden lausunnoista selville, että hallituksen puuttuminen yhteiskuntasopimuksen nimissä työmarkkinaneuvotteluihin ja hylkäämällä työntekijäosapuolen 0-tarjous oli virhe. Nämä ovat sitä suuremmalla syillä virheitä, koska hallitus ei voi korjata tässä kohdin virheitään ollessaan ripustettuna verotusasteen kohottamatta jättämispäätökseensä. Näistä virheitä seurasi vielä kohtalokkaampi virhe: fiskaalisen deflaation toteuttamatta jättäminen 0-palkkaratkaisulla ja arvonlisäveroa kohottamalla.

      Yhteiskuntasopimuksen änkeämisen ja sen kiristysotteen takana on luultavasti myös Esko Aho. Hän myönsi keskustelevansa viime lauantai Ylen ykkösaamuohjelmassa säännöllisesti Sipilän kanssa, mutta kielsi olevansa Sipilän neuvonantaja. Miksi keskustalainen 1990-luvan laman pääministeri ei olisi keskustalaisen 2010-luvun laman keskustalaisen pääministerin neuvonantaja?