Siirry pääsisältöön

1752. Impressionistit eivät elvytä

      Nordean pääekonomisti Aki Kangasharju kirjoitti Talouselämän Tebatissa, ettemme saa missään tapauksessa nyt elvyttää (http://www.talouselama.fi/uutiset/nordean-paaekonomisti-missaan-tapauksessa-emme-saa-alkaa-elvyttaa-6235968.

     Pääekonomistin kannanotto muistuttaa impressionistin taulua. Mitä lähemmäksi sitä menee, sitä voimakkaammin siitä näkee fanaattisuuden hengen. Tämän suunnan edustajat maalasivat leveällä pensselillä peittäen nopeasti ikävät yksityiskohdat alleen. Näin tekee Kangasharjukin runsaalla tekstillään.

     Ensiksi on kyseenalisten, ovatko työvoimakustannukset kilpailijoita siinä määrin korkeampia, että sillä olisi mitään tekemistä vientimme osuuden laskemiseen 47 prosentista 35 prosenttiin BKT:stä. Havaintoa tukee myös vientimme rakenne, jossa muutaman suuren pääomavaltaisen yrityksen osuus viennistämme on noin 80 prosenttia.

     85 prosenttia pkt-yrityksistä ei edes halua kansainvälistyä. Kukaan ei ole selvittänyt, onko kv-yritystemme toimintaympäristö ja johtamiskulttuuri muuttunut niin, että emme ole pysyneet tässä kehityksessä mukana. Ovatko tuotteittemme ja palvelujemme laatu ja osuvuus kilpailukykyisiä?

     Toiseksi hallitus näyttää saavansa osin kyseenalaisilla toimenpiteillään haluamansa 15 prosentin kilpailukykyloikan. Hallituksen ja sitä tukevien ekonomistien mukaan tämän pitäisi parantaa huomattavasti viennin volyymia ja sen tulovirtojen kasvattamista Suomeen.

     Kolmanneksi nyt siis pitäisi olla tilanne, jossa elvytys on perusteltua.  Hallitushan varmistanut tulossa olevilla ”uudistuksilla” kilpailukykyloikan ja toisaalta meillä on tosi tarpeellisia ja ajankohtaisia julkisen sektorin investointikohteita. Öljyn hinta on nyt niin alhaalla, että teiden kahden puolen miljardin euron korjausvelka voitaisiin hoitaa ennätysedullisesti. Sama koskee homekouluja.

     Neljänneksi koko kurilinja työehtojen huonontamisineen on monen huippuasiantuntijan mukaan (mm. Stiglitz) väärää politiikkaa. Etenkin puuttumalla työehtoihin ollaan kahdesta syystä joron jäljillä: kotimainen kysytä heikkenee ja työehtoalentamislääke on menettänyt tehonsa, koska sille ovat tulleet immuuniksi kaikki kilpailijamme.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

4008. Burkakielto avaa mimiikan keinoja

Burkakieltoon myönteisesti suhtautuvat perustelevat useimmiten kantansa eurooppalaisilla arvoilla tai yleisemmällä argumentilla länsimaisuudella. Näiden arvojen mukaan kuitenkin itse kullakin on vapaus pukeutua haluamallaan tavalla, kuhan noudattaa yleisiä eettisiä ehtoja. Vastahakoisesti asiaan suhtautuvat sanovat, että eurooppalaisuuteen kuuluu suvaitsevaisuus ja monimuotoisuus, mikä koskee niin ikään myös pukeutumista. Toisen ääripään edustajat kuuluttavat, ettei pankkiin voi mennä sukkahousut kasvoilla toisen ääripään julistaessa    burkan käytön kuuluvan heidän uskontoonsa ja arvomaailmaansa.  Näyttää siltä, että asiaan ei ole löydettävissä oikeaa ratkaisua. Vähemmälle huomiolle on kuitenkin jäänyt se, että mimiikka, kehonkieli kuuluu ihmisen ilmaisu- ja viestintäkeinoihin.   Toki joku voi sanoa, ettei mimiikka kuluu ilmeettömään suomalaisen bussissa istujan keinovalikkoon muuta kuin humalassa.   Silloin kun burkan käyttö on jollekin pakollinen julkisilla p...

3335. Ylen Jälkipörssin näkemys työmarkkinatilanteesta

Avaruuden (X,Y) suljettujen joukkojen perhe on suljeta kanta, jos ja vain jos perheen jäsenten komplementtien joukko on avoin kanta, ja suljettujen joukkojen perhe on suljettu alikanta, jos ja vain jos perheen jäsenten komplementtien joukko on avoin alikanta. Apulause Topologien avaruus (X,T) on kompakti, jo0s ja vain jos sen jokaisella suljettujen joukkojen perheellä, jolla on äärellisen leikkauksen ominaisuus, on ei tyhjä leikkaus. Lähde: Walmannin kompaktisointi, 1971, Pekka Huttunen

785. Isäni kätteleminen

Vuotta ennen Los Angelesin kisoja Taimi ja Anja kuolivat. Kättelin isääni ensimmäisen kerran kolmeentoista vuoteen Anjan hautajaisissa. Vuoden päästä tapasin isäni uudelleen Kallen hautajaisissa. Abel istui tyynenä ja oli hyvin samannäköinen kuin Kalle eläessään. Perunkirjoituksessa selvisi Kallen ja Hiljan myyneen Taimille koko vähäisen omaisuutensa, koska isäni oli Juhanin mukaan jo saanut perintönsä.   Menimme sunnuntaina katsomaan Hauhonselän niemen kärjessä sijaitsevaa kesäasuntoa. Umpeen sataneella lumisella polulla vastaan tuli joku toinen katsoja, joka huikkasi ahkiotaan vetäen, että vesi oli kuulemma kalastukseen kelpaamaton ja järvi pohjaan saakka jäässä. Tästäkin huolimatta seuravana maanantaina teimme kaupat, vaikkei meillä ollut tietoa, mistä saisimme kauppahinnasta puuttuvan 100 000 markkaa. Jyväskylän säästöpankin pankinjohtaja ratkaisi asian meille myönteisesti, kun hän kuuli Ilonan olleen anoppini. Vasta keväällä jäiden sulamisen jälkeen näimme Hauhonse...

Yhteydenottolomake

Nimi

Sähköposti *

Ilmoitus *