Eilisiltaisessa Ylen suuressa vaalikeskustelussa yhdeksi teemaksi nousi, menöökö EU liittovaltiota kohti. Kysymystä voidaan jäsentää julkisen yhtymän käsitteillä. Keskeisiä yhtymän eri osien yhteensopivuuden parantamisessa ovat: yhtymän kuulttuuri ja arvot, ohjausjärjestelmä, politiikat ja strategiat, standardit, hankkeet, keskitetyt toiminnot ja yhtymän elimet. EU:ssa tämä voi tarkoittaa kuulttuuri ja arvot: länsimainen kulttuuri ja demokratia ohjausjärjestelmä: direktiivit, euro politiikat ja strategiat: esim. läheisyysperiaate, teollisuuspolitiikka, ilmastostrategia standardit: direrktiivit hankkeet: direktiivien valmisteluhankkeet keskitetyt toiminnot: esim. tilastot, rajavalvonta yhtymän elimet: itsenäiset valtiot, EU-parlamentti, komissio, EKP, pankkiunioni Hahmotelma on suuntaa- antava. Joku voi olla perustellusti eri mieltä. Se kuitenkin osoittaa, kuinka moniulotteinen asia EU on puhuttaessa sen liitovaltiorooli...

Sallittakoon pieni vertauskuva alkuun. Komppania on monille tuttu sotilastermi, noin kahden sadan sotilaan joukko-osasto. Siinä kaikki tuntevat toisensa. Tämä on sen on vahvuus. Seuraavaksi kuitenkin havahduttiin tarpeeseen manoveerata suuremmalla kokoonpanolla. Päädyttiin rykmenttiin. Se oli siinä mielessä alunperin täydellinen yksikkö, että sen raameissa hoidettiin kaikki asiast.   Jos unohdetaan sotatoimet, EU:ta voidaan verrata rauhan ajan rykmenttiin ja jäsenmaita komppanioihin. Maat eivät yksin pärjää. Loogista kuin sotatoimissa. EU:ta voidaan verrata myös konserniin (=yhtymään).  Sillä on toimialastrategiat, yhtymästandardit, yhtymän hankkeet, ohjausjärjestelmä, yksikköstrategiat (maastrategiat), yhtymäkulttuurit ja arvot ja yhtymäelimet, kuten yhtymän johto, yhtymän esikunta, yhtymän palveluyksiköt, yhtymän yhteistyöryhmät (Yhtymäjohtaminen, Pekka Huttunen Weilin + Göös, 1994). Kun ennen tulevia vaaleja asetetaan vastakkain EU-kriittiset ja EU-myönteiset, ammutaan...