Markkinatalous näyttää tekevän tuhojaan ja siunauksellisuuttaan kaikkialla, mutta mistä tämä ihmetalous sai alkunsa? Markkinoita ja taloutta on ollut iät ja ajat. Niiden syntysijoja olivat muinaisen Han-Kiinan, Intian ja Kaksois-Virranmaan alueet. Näillä alueilla syntyi myös valtava määrä innovaatiota ja keksintöjä sekä tiedettä, joita myöhemmin kreikkalainen kulttuuri välitti ja kehitti kohti Länsi-Eurooppa. 1300-luku oli katastrofi Euroopalle. Tällöin 100-vuotisen sodan lisäksi rutto tappoi kolmasosan Euroopan väestöstä. Mutta 1400-luvulla alkoi tapahtua kummia. Silloin vihdoinkin koko vuoden sopivasti murenevat vuosisatoaja kynnetyt pellot alkoivat tuottaa satoa huomattavasti yli oman tarpeen. Syntyi kauppiaiden ja pankkiirien ammattikunnat, jotka rahoittivat etuuksia vastaan sotajoukkoja ja sotaretkiä. Raha alkoi mennä sinne missä oli suurin tuotto. Esimerkkinä markkinavoimista voidaan pitää tykkimetallurgiaa. Aina ilmestyi yksityisiä, taitavampia, tykintekijöitä. Ne siirtyilivät a...

Suomen saaristo on ainutlaatuinen eikä sen tavernoissa lyödä mitä tahansa kalafilettä pöytään, vaan saaristolaista. Joka ei ole siellä seilannut on vaikeaa käsittää sen kauneuden ja lumoavuuden monimuotoisuutta. Entinen kansanedustaja ja Euroopan oikeusasiamies Jacob Söderman totesi katsellessaan Turun saaristoa veneestään, ettei demarit ainakaan ole saaneet aikaan tätä näkyä. Tässä ihanuudessa täytyy muistaa, että kylmässä ja kovassa myrkyssä toivoo kovasti maakaavansa kotana lämpimässä vuoteessaan. Ihamuotila puhui samankaltaisella ihastuksella saaristostamme ihastellen sen viehättävyyttä. Erityisesti hän korosti saariston markkinointia Euroopan eliitille. He jahteineen varmaan ihastuisivat meren näkymiin sen saarien lumoon. Tämä varmaan pitää paikkansa. Se edellyttää eliittitason yöpymismahdollisuuksia ja siihen liittyvää muuta infrastruktuuria. Ja kun kysyntä on, löytyy rahaa investointeihin. Ihamuotila osui todennäköisesti oikeaan. Tämä siksi, että tehokkaasti suunnitella ja t...

     On hämmästyttävää huomata, kuinka julkisen sektorin toimintatavat muuttuivat laajalla rintamalla sellaiseksi, kuin monet ennustivat. Lopputulos muistuttaa suurta fiaskoa. HS:ssä 10.9. oli kaksi esimerkkiä, mihin verorahojen käyttö on ajautunut. Kittilän tapaus ( https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005823024.html ) ja (https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005823024.html ) ja Vantaan golfkentänsotkut ( https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000005822101.html ) osoittavat, kuinka julkisen hallinnon yhtiöittämisen tuloksena syntyvät osakeyhtiöt ja itse omistajan oleva julkinen hallinto kietoutuvat yhteen monen laittomien konseptien kautta. Näitä ovat korruptio, oman edun ajaminen, vääristynyt kilpailuttaminen, sukulaisten suosiminen, tiedon pimittäminen, poliittisen edun tavoittelu, vääristetyt asiakirjat, jne. Kyseenalinen runsas yhtiöittämisen seurauksena on ollut, että yksi kolmasosa eduskunnan ja kunnanvaltuustojen vastuulla olevista budjettivaroista on siirtynyt osakeyhtiöid...

     Markkinatalous on näyttänyt kautta historian tehneen tuhojaan ja siinä ohessa hyvinvointia kaikkialla. Mutta mistä tämä ihmetalous sai alkunsa?     Markkinoita ja taloutta on ollut iät ja ajat. Niiden syntysijoja olivat muinaisen Han-Kiinan, Intian ja Kaksois-Virranmaan alueet. Näillä alueilla syntyi myös valtava määrä innovaatiota ja keksintöjä sekä tiedettä, joita myöhemmin kreikkalainen kulttuuri välitti ja kehitti kohti Länsi-Eurooppa. 1300-luku oli katastrofi Euroopalle. Tällöin 100-vuotisen sodan lisäksi, rutto tappoi kolmasosan Euroopan väestöstä.      Mutta 1400-luvulla alkoi tapahtua kummia. Silloin vihdoinkin Ranskassa ja nykyisen Saksan alueella vuosisatoaja kynnetyt pellot alkoivat tuottaa satoa huomattavasti yli oman tarpeen siipiauran ja vetovaljakkojen kehittymisen ansiosata. Tämä seurauksena syntyivät kauppiaiden ja pankkiirien ammattikunnat, jotka rahoittivat etuuksia vastaan sotajoukkoja ja sotaretkiä. ...

     Hallituksella on hyvää tarkoittava aie saada koulutus vastaamaan työelämän tarpeita ja nopeuttaa ammatti- ja korkeakouluista valmistumista. Mutta tässä on monta mutkaa edessä.      Suurten ikäluokkien edustajat uskoivat vahvasti, että koulutuksen ja tiedon määrän kasvaminen olivat menestyksen avaimia. Tavoitteena oli saavuttaa vähintään omien vanhempien saavutukset ja elintaso. Jos ei saanut hyvää koulutusta, oli myös mahdollista, noudattamalla instrumentaalista rationalismia, hankkia maallista menestystä. Asetettiin päämäärä ja valittiin käytettävissä olevat työntekokeinot.      Nyt tiedon määrä on kasvanut sellaisiin ulottuvuuksiin ja mittasuhteisiin, että siitä on vain haittaa. Viimeisen 30 vuoden aikana tieto on lisääntynyt saman verran, kuin sitä siihen saakka oli yhteensä. Turhan tiedon valtava määrä peittää aleen tarpeellisen aivojen kapasiteetin pysyessä ennallaan. Serverillä oleva tieto on eri asia kuin aivoiss...

      Vanhan viisauden mukaan ihminen kurottaa kohti merkitystä. Niin kurottaa myös keskusta Sipilän johdolla. Väitetään, että ensin oli henki ja sen jälkeen aine. Mutta jo Linna kirjoitti, että ensin suo ja sen jälkeen kuokkaa ja Jussi. Tätä järjestystä todistaa myös neurobiologia. Aivotoiminta on molekyylien välistä prosessia ja hengellä siinä on sivurooli.      Nyt aineen ja hengen välinen ero on kansainväliset 20-40 prosenttia. Se on tuottajahintojen osuus elintarvikkeiden kuluttajahinnoista.       Tämä yksityiskohta voidaan jättää sivuun suuremman kysymyksen edessä. Miksi markkinavoimien päähän takoma kilpailu ei päde maataloudessa? Siksi että OECD-maissa on valtava valtion tukema elintarviketuotanto, joka ei pysty tukien takia kunnolliseen tuotekehittelyyn ja kilpailuun.         Suomessa paljon korostettu elintarviketuotannon omavaraisuus kansainvälisten tutkimusten mukaan lisää vain tehottomuutta. Kaik...

     Talouskamina käy kuuman kuin sulaton kita. Poliitikkojen loitsut sinkoivat ilmaan mustina kekäleinä. Tämä nähtiin eilen mtv3:n vaalipaneelissa. Puoluejohtajat kelaavat edes takaisin talousreseptejään lupaillen kuin tyhjästä 100 tuhansia uusia työpaikkoja. Liikutaan etiikan rajamailla.      Suomeen on syntynyt ainutlaatuinen tilanne maan historiassa. Median ansiosta jo puolet kansasta osaa ulkoa talousliturgian sakramentit. Tästä ulkoluvusta ei voi syyttä kanssa, vaan epäilty on itse susi: taloustiede. Sen ohuita kinttuja ei nyt kuitenkaan ole aikaa murehtia.      Pitääkö nyt ottaa esille fundamentit? Valtion tehtävänä on viime kädessä turvata kansalaistensa elämä ja yhteisöjensä toiminta.      Ministeri Ihalaisen viimeisimmän lausunnon mukaan maassa on 150 tuhatta pitkäaikaistyötöntä, jotka eivät työllisty olkoon taloustilanne mikä tahansa. Kaiken kaikkeaan maassa on noin miljoona ihmistä päivärajojen ja sosi...

     Ylen aamu tv-ohjelmassa käsiteliin sähkön kilpailuttamista. Tärkeä aihe.      Energiaviraston analyytikko Markus Nora kertoi, että 10 prosenttia kotitalouksista kilpailuttaa sähkön. Kotitalouksia on noin 2,5 miljoonaa. Ohjelmasta sai hyvän käsityksen, mitä kilpailuttaminen on ja mitä hyötyjä siitä asiakas saa. Keksimääräinen säästö vuodessa on 50-200 euroa, kulutuksen ollessa suuren jopa 500 euroa.      Ohjelmassa viitattiin energiaviraston sivustoon, jossa kilpailuttamisen voi tehdä kätevästi. Tässä   asiakas tarvitsee muiden muassa vuosikulutuksensa, sähkötyypin (päivä, yö) ja sopimustyypin. Tarkemmat tiedot saa sähkölaskusta.      Energiaviraston sivusto on ollut hyvä viranomaistuote kuluttajille.      Kilpailuttajan kannalta siinä on joitain epäkohtia. Viraston sivustolla saattaa olla yhtiöitä, jota ovat saaneet kuluttajaviranomaisilta useita moitteitta. Nämä yhtiöt ovat olleet m...

     Tilanne, jossa sähkön myyjä soittaa asiaakkalle tarjotakseen sopimusta, on asiakkalle yllätävä ja paljon tieto vaativa päätöksen tekohetki. Hänen pitäisi tietää muutamassa kymmenessä sekunnissa, mikä on hänen kulutuksensa, sähköyhtiönsä, onko hänen sopimuksensa määräaikainen, jos on, milloin se pääätyy, vai toistaiseksi jatkuva,   mikä on hänen sopimuksessaan sähkön perusmaksu sekä yö- ja   päiväsähkön hinnat ja mikä on yleesä sähkön marrkkinatilanne. Vanhemmilla henkilöillä tämä saataa   päätä huimaa.  Tilanne paranisi sillä, että puhelin myynti kiellettäisiin, kuten kännykkäliittymissä on tehty. On yksi mutta. Silloin myös sähköyhtiöt eivät voisi tedä 14 vuorokauden kuluttua vastatarjouksia puhelimitse.    

Taloustiede on kaunis sana. Se sopii monelle. Sanapari antaa luotettavan kuvan ja viitoittelee hämärässä tietä, miten talous ja tiede käsi kädessä vievät tasaisesti kehittyvän maan kasvavaan vaurauteen. Vapaat markkinat ovat mannaa. Täydellisesti kilpaillut markkinat vielä enemmän mannaa. Niillä valtio ei joudu puuttumaan talouteen lainkaan. Mikä helpotus, huokaa valtiovarinministeri. Mutta  herättyään päiväunilta hän  muistaa, mitä maailmalla on tapahtunut ja tapahtuu. Hän palaa todellisuuteen. Finanssikriisi Yhdysvalloissa ja  dollarielvytys, tukipaketit EU:ssa ja euroelvytys, työttömyys 12,2 prosenttia. Nyt viimeistään pitää tarkistaa käsitystä, mitä taloustiede pystyy antamaan kriisitalouksille. Missään muussa niin keskeisessä tieteessä ei sallittaisi tällaista avuttomuutta. Mihin katosi rationaalinen friedmanilainen talouspolitiikka, jota niin kovasti Suomessakin 90-luvulla harjoitettiin? Nyt kun tilanne on vielä synkempi, tauspolitiikan doktriineista ei puhuta l...

Antti Blåfieldin kirjoitus tämän päivän HS:ssä oli tärkeä pohdinta, mikä on hyvinvointimme tulevaisuus, mihin arvoin se perustuu, globalisaation markkinoihinko vai suomalaisuuteen. Eräät amerikkalaiset saarnaajat aloittavat julkistuksensa aina näin: ensin oli sana ja sitten taivas. Suuruuden hulluuttahan tämä on, mutta on siinä hipaisu tottakin. Jos meillä ei olisi ollut agricolia ja aleksiskivä luomaan moneen taipuvaa suomen kieltä, olisimme aivan muita kuin suomalaisia. Uusin neurofysiologien aivotutkimus osoittaa, että jo kohdussa aivon hermosolut muotoutuvat ja kehittyvät vastaanottaviksi kuullulle kielelle. Kielestä tule osa identiteettiämme. Identiteetti syvenee käyttäessämme nuoresta alkaen kieltä, kuullessamme ja lukiessamme sillä esitettyjä teoksia ja ratkoessamme sillä ongelmia. Vatsaväitteenä voidaan sanoa, että jonkin muun kielen voi oppia myöhemmin yhtä syvällisesti ja ettei suomella pärjää. Yliopistoissa jo nyt opiskelukielenä on englanti. Tähän voidaan ...

Ensimmästä kohtaa, kuntien tehtävien uudelleen arvointia, on koetettu jo monta kertaa työstää, tuloksetta. Viimeisempänä keinona  kuntaliitto pyytää kuntia esittämään tehtävien karsintaa. On jo käytännössä selvää, ettei miljardin euron säästöä tällä tavoin saada. Viides kohta on mielekiintoisin: tehoa ulkoistamisella. Sen toteuttaminen suoraviivaisesti lisää tehttomuutta,  koska yksittäisessä hoitoketjun osassa tehostaminen voi johtaa toisessa kohtaa  kustannusten reiluun nousuun. Esimerkkinä käy yksityiset lonkkaleikkaukset, joita joudutaan korjaaman julkisen sektorin laitoksissa. Seitsemmännessä kohdassa vaaditaan julkista sektoria irti bisneksestä. Tämä on periaatteessa oikea ja tärkeä vaatimus, mutta kun kilpailuts ja  markkinat eivät riitävästi toimi, kunta jotuu viranomisena "sääntelemään" tiettyjä palvelutoimialaoja. Kunta jatkaa siitä, mihin valtion sääntely ei ulotu riitävien markkinaelementtien ylläpitämiseksi. Kun markkinat toimivat, on sama kuka pelve...

Viimeisimpien mediatietojen mukaan Yhdysvaltain politiikassa rajat jyrkkenevät republikaanien ja demokraattien  välilllä. Äärioikeisto vastustaa Obmamacarea kaikin keinoin maan kongressissa kiristämällä demokraatteja budjetilla ja lainakaton nostamisella. Se että kaikki keinot on otettu käytöön, käy ilmi Tea Partyn nokkamiehen Ted Cruz  lausunnoista (http://blogit.demari.fi/collanus/2013/10/19/usa-seuraavan-valtiollisen-kapinan-valmistelua-paiva-2/). Curz vaati Obaman eroa ja sairasvakuutusjärjestelmän hylkäämisä. Muiden muassa Lännen bloggari kirjoittaa Cruzin olevan republikaanien seuraava presidenttiehdokas vuonna 2016. Paradoksaalista on, että viimeisimpinä keinoina sosiaalivakuutusjärjestelmän tyrmäämisessä republikaanit näyttävät käyttävän tietojärjelmien toimimattomuutta. Tämä on mahdollista siksi, että vakuutusjärjestelmän tietotekniikka on ulkoistettu republikaanivaltaisille yksityisille ict-yrityksille (lännen bloggari). On vaikeaa sanoa, miten tehokkasti ja jäjest...