”Maamme velkaantuu vähintäänkin 40 miljardia lisää hallituskauden loppuun mennessä, jos emme tee sopeuttavia toimenpiteitä. Emme voi jättää lapsillemme tällaista laskua.”   Tämä Eteläranta 10:n sanelema ukaasi on kuultu lähes joka, kun Orpo avaa suunsa median edessä. Ensimmäinen lause on pitää paikkansa, sillä olemme ajautumassa lamaan tai ainakin pitkään taantumaa. Toinen lause on hieman provokatorinen. Elämme viennistä sen arvon ollessa 2022 noin 45 prosenttia bruttokansantuotteesta. Vientinäkymin vaikuttavat maailmanpoliittinen tilanne ja siitä johtuvat talousnäkymät, kauppasuhdanteet, raaka-aineiden hinnan muodostukset, kilpailu ja oma markkinointi ja ennen kaikkea sodat. Kuvatussa kontekstissa pienenä maana ulkomaan kaupassa olemme lastu laineilla ja lähes vailla mahdollisuuksia vaikuttaa sen isoon kuvaan. Miten tässä tulisi toimia? Looginen päätös lienee on varautuminen eri mahdollisuuksiin. Ilman analyysia tämä on hölmöläisten hommaa. Tämä ehkä onnistuu monen keinon samanaik...

     Aiheesta löytyy googlaamalla kymmeniä oppi- tai ohjekirjoja. Hyödyllistä teoreettista tietoa tuntuukin löytyvän yllin kyllin. Ehkäpä siksi onkin tarpeen kertoa aiheesta käytännön näkökulmasta tosiesimerkin avulla. Tässä oma caseni.      Minut kutsuttiin erääseen koulutusyritykseen kouluttajaksi. Toimenkuva vähän epäselväksi, koska en oikein kiinnostunut tarjouksesta ja toisaalta nykyinen työnantajani halusi säilyttää työsuhteeni heillä. Niinpä en uskonut meneväni koulutusyritykseen, mutta tilanne kehittyi must-tilanteeksi ja menin yritykseen.      Pohdittuani sitten uudessa työpaikassa tuttujen eräiden työkavereiden kanssa muutaman viikon, mitä oikeasti alkaisimme tehdä, päätimme ryhtyä konsultoimaan valtion uuden budjetointijärjestelmän sisäänajoa virastoihin. Mutta mitä ja miten me maallikot konsulteeraisimme.      Ei auttanut muuta kuin koota käytettävissä olevat viisaimman näköiset miehet ja naiset kasaan. Lopu...

     Tämän jutun voi aloittaa mietelauseella: Mikä on, ei pysy. Siitä on käytetty myös muotoa: pitää juosta, että pysyisi edes paikoillaan tai kaikki on jatkuvassa muutoksessa. Ehkä jälkimmäinen on paras ilmaisemaan tilaa kaiken muuttuessa ympärillämme.      Asiakkaat ovat organisaatiolle luonnollisesti pärjäämisen ehto numero yksi. Jos johtoryhmän mielestä organisaatiolla on hyvä asiakaskanta, kaikki on OK. Ennen kuin sanotaan OK, täytyy tietenkin olla selkä tietoa tai analyysi siitä, että näin on, sillä usein näin ei ole. Pitää ainakin pohtia, onko nykyisille asiakkaille oikeita tuotteita tai palveluja.      Tällöin päädytään nopeasti nelikenttään (SWOT), siis neljään ruutuun esimerkiksi näin: 1.ruutu = vanhat asiakkaat/vanhat tuotteet, 2. ruutu = vanhat asiakkaat/uudet tuotteet, 3. ruutu uudet asiakkaat/vanhat tuotteet ja 4. kenttä uudet asiakkaat/uudet tuotteet.      Yksinkertaisuudessaan tämä tarjoaa valtavan syväl...

     Ennen kun Tiilikaisen maa- ja metsätalousministeriössä päättää mitään tarkkaa talousmetsien yhtiöittämisen strategiasta, ministeriön talousporukan   kannattaa lukea Adam Smithin uusi 1000-sivuinen suomennos kirjasta Kansojen varallisuus.      Kun kirjan pääteema modernisoidaan tämän päivän tilanteeseen, se tarkoittaa, että se joka hallitsee luonnon varojen arvon nostamisen ja liiketoiminnan, hallitsee myös taloutta.      Hitaasti ja mutkitellen, kiihkeässä poliittisessa puuskassa valmisteltu lakiesitys talousmetsien yhtiöittämisestä tuli voimaan 21.6.2016.      Adam Smithillä on ministeri Tiilikaiselle vielä toinenkin havainto, jonka soisi moni muistavan myös meillä Suomessa. Rahaa ei voi syödä. Raha tuottaa aitoa hyvinvointia ja iloa vain, kun sitä on riittävästi kulutettavaksi välttämättömiin tarpeisiin.      Uusi Talousmetsä Oy voisinkin tulevaisuudessa keskittyä metsätuotteiden lisäksi kaikenlai...

     Otsake osoittaa, että totuuteen sisältyy aina annos katkeruutta.      Toisen maailmansodan jälkeisenä aikana, vaikka olot olivat kurjat, elämä oli verrattomasti parempi kuin juuri päättyneen hirveän sodan olosuhteissa. Vaikka Euroopassa tykkien vaiettua vaelteli jalkapatikassa ja kärryillä 10 miljoonia ihmistä, heillä oli toivoa. Berliini ja Dresden rakennettiin hätkähdyttävän nopeasti jaloilleen samalla, kun pitkin Britanniaa virsi ennen näkemätön määrä uusia hittituotteita. Useimpien näiden perustana käytettiin sodan aikana viimeisen päälle viritettyjä sotateknologioita.      Morris Minin ja kaksi kerroksisien bussien (Routemaster) korisuunnittelussa käytettiin hyväksi Spitfire lentokoneen korirakenteen ratkaisuja. Land Roverin alusta perusti kokemuksiin Comet panssarivaunun akselistosta ja vaimennuksesta. Vaikka monet maat ottivat kunnian tutkan keksijänä sotilaskäytössä, se ei estänyt siitä kehittymästä maailmanlaaj...

On kotimaista raaka-ainetta, osaamista, työvoimaa ja kansainvälistä kysyntää. Tehdas pystyy valmistamaan korkeatasoista sellua ja biotuotteita, joiden tulevaisuuden jalostusarvo voi kohta huomattavaksi. Eikö kemian- ja nanoteknologian alalta löydy vastaavan mittaluokan tuoteperhettä? Sillä voisi olla saman typpinen asiakassegmentti kuin Äänekoskelle perustetavalla supersellutehtaalla. Tässä on turha haikailla Kemiran vaan higt-tech perään. Jos tällainen konseptin hahmottaminen ei kuulu kauppa- ja teollisuusministeriölle, Sitra voisi olla aktiivien. Luonnollisesti konseptin löytymien edellyttää lähes valmiita tuotteita. Kyse voisi olla rahoituksen löytymisestä ja riskinottamisesta.

Eero Heinäluoma ehdottaa päivän HS:ssä arktisen ministerisalkun perustamista valtioneuvoston kanslian yhteyteen. Tämä on kannatettava ajatus. Viime aikoina on moneen kertaan mediassa ollut esillä arktisen yhteiystyön merkytys alueen valtioiden kanssa eri yhteyksissä. Suomella on oma arktinen strategiansa. Tämä on hyvä asia. Tällä hetkellä konkreettinen arktinen yhteistyö ja kaupankäyti koskee pääasiassa telakka- ja jäänmurtotoimialoja, joissa Suomella on jo valmiita tuotteita. Toinen tärkeä painopiste on toimia ja niillä foorumeilla, joissa arktisen alueen tutkimusta, tuotekehittelyä ja rahoitusta käsitellään, suunnitellaan ja pääteään. Nyt kun valtioveuvoston kanslialle osoitetaan tutkimusrahaa (VNK:n tiedote 362/2013), tämä tarjoaa arktiselle ministerille vahvaa roolia Suomelle toimia arktisen päätkösenteon foorumeilla joko yhteisiin tutkimushankkeisiin osallistumisella tai omien tutkimusideoiden ja valmiiden tuotteiden esittelyllä. Koska uusia lähialueita ei en...

Suomen arktinen strategia 23.8.2013 lähtee pohjimmiltaan siitä, että maalla on tulevaisuudessa  monella arktisen alueen bisnesalueeella mahdollisuus saada tuotteitaan kaupaksi. Tätä ei ole sanottu suoraan muuta kuin jäänmurtajatekonogian tuotteissa. On puhuttu vain yhteistyöfoorumeista ja niihin osallistumisista. Srtategiassa tunnustetaan, ettei maa ole arktinen muuta kuin napapiirinsä pohjoispuolelta. Maantieteellinen tosiasia on, että Pohjoisen Jäämeren rantamaita ovat Yhdysvallat, Kanada, Venäjä, Norja ja Tanska (Grönlanti). Kukin näistä on korkean teknologian maa. Suomi siis joutuu kovaan sarjaan kilpailussa arkitisen alueen teknologiassa. Pitää olla konkreettisia tuoteita eikä koulutusta. Jälkimmäisella ei tehdä bisnestä. Arktisen alueen mahdollisuudet ovat kuitenkin niin valtavat,että Suomi on tehnyt viisaan valinnan pykiessään markkinoille osallistumalla monen suuntaisiin neuvottelumeknismeihin, joilla tämän alueen tulevaisuutta suunnitellaan ja rahoitusta järjestellään....