Maatamme on aina uhannut jokin vihamielinen valtio tai näkymätön vihollinen Iso-Vihasta alkaen 1700-luvulta lähtien. Tämä on aiheuttanut maallemme jatkuvan sisään rakennetun varuillaanolo moodin sen sijaan, että voisimme suunnata huomattavasti nykyistä suuremman osan panoksistamme yhteiskuntamme hyvinvointipalvelujen kehittämiseen. Miljardien eurojen panostaminen maamme puolustukseen on siis välttämätöntä, koska Venäjän rajamaana olemme alttiina sieltä tuleviin provokaatioihin, jotka voivat nopeastikin kumuloitua interventioiksi maamme sisälle. Jo nyt ja miksei jo aiemmin on syytä tiedostaa, miten kykenemme vastaamaan interventiohaasteisiin analysoimalla heikkouksiamme ja mahdollisuuksiamme. Heikkoudet Maamme heikkouksina ovat budjetin suuri alijäämä, pieni syntyvyys, ikääntyminen, työvoimapula, pahanlaatuinen segregaatio, autioitumien, terveyden hoidon eriarvoisuus ja tuloerojen liiallinen kasvu. Pahimmille heikkouksillemme sijainnillemme Venäjän kyljessä olemisisellemme ja pie...

Joskus tulee mieleen kysymys, miksi ja miten Britannia pystyi (pystyy) tuottamaan 1600-luvulla alkaneella valistusajalta lähtien matemaattisesti eteviä tiedemiehiä kuten Isaac Newton 1600-vuosisadalla ja Alan Turing 1940-luvulla. Turingilla silloin kun hän oli työkunnossa, oli keskeinen asema nykyaikaisen tietokoneen kehittämisessä. Nämä kaksi ovat hyviä esimerkkejä Englannin tiedemaailman kukoistuksesta. Se miksi Britannia on vuosisatoja synnyttänyt merkittäviä tiedeihmisiä, on vain arvailujen varassa, ja yksi arvaus on siirtomaapolitiikka.  (Vielä 1950-luvun kansakoulussa puhuttiin alusmaista).  Yksi tekijä on varmaankin vanha ja kukoistava yliopistojärjestelmä. Siirtomaavalta mahdollisti suurmaatilalliset harrastamaan tieteitä ja taidetta, huvin vuoksi. Siltä ajalta on peräsin sanonta intiaanikesä. Yhden selityksen mukaan sanontaa tulee suurtilaisten herttuoiden ja kreivien halusta jatkaa kesää muuttamalla Britannian alusmaahan Intiaan. Tämän ilmiön varaan on rakennettu l...

En kerro tätä itseni tähden, vaan niiden vuoksi, jotka vaikeroivat, että heiltä on puuttunut lämminhenkinen koti, ja sen tähän aikuisena ahdistaa. Hyvän kodinhan on katsottu takavan hyvät edellytykset onnelliselle lapsuudelle, ja varmaan se osin totta onkin. Ensimmäiset vuodet 0-2 asuin Kärsämäen ulkorakennuksen yläkerrassa, johon mentiin ulkoseinään kiinnittelyjen portaiden kautta. Minulla on siitä hämärä mielikuva, koska suurta hätäännystä aiheutti ryömintäni portaita alas jäiselle pihalle. Noin kaksivuotiaana minut kuskattiin häkäpönttölinjurilla Haapajärvelle isäni kotitaloon. Isää ei siellä näkynyt, koska mies kuulemani mukaan oli sodassa jatkuvasti myös välirauhan aikaan jatkamassa sotilaspiiri tehtäviänsä Raahessa. Hän oli myös tavi- ja jatkosodassa sekä Lapin sodassa, joiden päätyttyä isä häipyi Helsinkiin. Minä jäin äitini itkujen kanssa isoisäni Kallen taloon jonkinlaiseksi elätiksi. Elättikauttani kesti 18 vuotta, jona aikana kaikkien ihmetykseksi keplottelin itseni yliopp...

Päivän HS:n pääkirjoituksessa päiviteltiin, kun nykynuorison harteille joutuu hyvinvointiyhteiskunnan ylläpito samalla, kun joka viides nuori 18 - 20-vuotiaista käy terveydenhoidon mielenterveyspalveluissa. Tilannetta pahentaa  nuorison  lisääntyvä huumeiden käyttö. Tutkijoiden pitäisi selvittää, mikä on johtanut nuorilla tallaiseen tilanteeseen. Omaa nuoruuttani raskautti vanhempieni puute. He elivät mutta  eivät olleet läsnä: isä Helsingissä ja äiti kyvyttömänä empatiaan  kylvi vihaa ja kuritusta.  Muistot kodista ovat hämäriä, koska minulla oli neljä asuinpaikkaa ennen vakituisen asunnan saamista, jolloin olin 15 vuotias. Kodikseni tuntemaani paikkaa minulla ei ole ollut. Tilannetta kuvaa, että eräinä vuosina koko kylä eli pelon vallassa peläten koko ajan milloin pappi tulee taloon ilmoittamaan kaatuneesta. Asuintalossani poltettiin kaksi puulaatikkoa. Kummassakin oli tuotu kaatunut sotilas pitäjään haudattaviksi ja laatikot poltettaviksi. Tämä aika ei tuntun...

Jalkaväkimiinoista luopuminen on hyvin valitettavaa. Jalkaväkimiina vaikuttaa kahdella tapaa. Ensinnä, se ennalta estää vihollista käyttämästä sotatoimialueenaan miinakenttää tai jos se käyttää, tuhot ovat melkoisia omiin tappioihin verrattuina Toiseksi miinoitus vapauttaa omien joukkojen käyttämistä sinne, missä niitä eniten tarvitaan. Kolmanneksi sen vaikuttavuussuhde hyvä. Neljänneksi se on halpa ase. Viidenneksi Suomen 1352 kilometriä pitkä maaraja on  kuin luotu jalkaväkimiinoille. Kuudenneksi itäraja on nyt uhka, jossa miinoja voidaan tarvita. Setäni kaatui miinaan ja isäni kapteeni haavoittui. 

Tämän päivän HS:n haastattelema professori Joathan Yorkin kertoi osuvasti lasten kännyköiden käytön haittapuolista. Hän vertaa kiihtyvästi lisääntyvää kännyköiden käyttöä savuun, joka on pikkuhiljaa myrkyttämässä lasten kasvuympäristöä. Professoria vapaasti tulkiten lapset eivät enää leiki eivätkä melskaa naapuri lasten kanssa, vaan käpertyvät omiin kännykkä kupliinsa, jolloin heidän kokemusmaailmansa kieroutuu vieraaksi todellisuudelta. Kerron esimerkin sota-ajan leikistä, jossa todellisuus oli leikin keskeinen elementti. Heti sotien jälkeen koko talon ja lähitalon 10-15 vuoden ikäiset pojat ja miksei tytötkin saattoivat kokoontua talon pihamaalle ja muodostaa siellä kaksi yhtä suurta joukkuetta. Tarkoituksena oli kummallakin joukkueella mennä piiloon niin, ettei toinen joukkue nähnyt toisen jäseniä. Piilopaikkoina olivat navetat, tallit ja niiden yliset, heinäsuovat, riihet, pensat, saunan takaiset, jne. Joka näki toisen joukkueen jäsenen, sanoi ”pum, pum, olet kuollut”.   Näin...

Kesällä 1941 panssarikenraali marsalkka Modelin jähmeillä kasvoilla ailahti karu hymähdys, aivan kuin mies olisi harkinnut avioliitonsa päättämistä kreivittären kanssa, välillä miehen olemus kuitenkin suoristui teräväksi kuin sirppi hänen katsellessa ankaraa tankkien ryhmityskarttaa. Hänen kollegansa Mansteinin auto oli tuonut kenraalin armeijakunnan päämajaan. Auton takana panssaririvistön takana rehevä aroheinä tuoksui auterettaan tulevan taistelun yllä. Modelin takaraivossa nyki Wannseen kalsea kokous, jossa jo aamu seitsemällä ennen aamupalaa päätetiin lopullisen ratkaisun lopullisesta toteuttamisesta. Osa kenraaleista oli poistunut yksikköihinsä osallistumatta tukevaan aamupalaan, jonka aikana vilkas ja kohoileva puheensorina oli leijunnut salissa kuin sinettinä päätöksen oikeudellisuudesta. Kaikki tämä oli seurausta Hitlerin kesällä 1941 käynnistämästä pirullisesta hyökkäyksestä Neuvostoliittoon, mikä piti tulla peittämään alleen hirmuteot ja mikä mahdollisti lopullisen ratkais...

Maailman historian kulku voi olla joskus hyvin pienestä kiinni. El Alameinin taistelu Välimeren etärannalla oli yksi sellainen. Se kääntyi Liittoutuneiden eduksi äärettömän itsetietoisen Montyn Montgomeryn vaatimalla moninkertaisella ylivoimalla. Aavikon kettu Ervin Rommel oli lyöty. Toinen käännepiste oli Kurskin mutkan panssaritaistelu kesällä 1943. Siinä jopa 80 tuhatta panssarivaunua otti mittaa toisistaan. Stalinin Uralin takana takomat mittaamattomien lukumääräiset panssaivaunut saavuttivat voiton, minkä jälkeen kommunistien tie länteen avautui. Historian sivujen kätköön on jäänyt erään pienen kapistuksen valtava merkitys Natsi-Saksan häviöön. Vuosina 1940-1941 Natsi-Saksan 300 sukellusvenettä terrorisoi Pohjois-Atlantin merta upottaen tuhansia rahtialuksia tuomassa tarvikkeita länsiliittotutuneille. Käytännöllisesti katsoen länsi eli silloin kokonaan amerikkalaisen tuonninvarassa. Matemaatikko Alan Turing keksi 1941 Enigma laitteen, jolla saksalaisten käyttämä salauskieli voit...

Termi oli rajojaan etsivän ja valloituksiaan puolustavan Yhdysvaltojen käytössä 1800-luvun puolivälissä (Manifest Destiny). Tämä peite nimi tuli käyttöön 1800-luvun puolivälissä amerikkalaisten valloittaessa maata Missisipi juonesta lanteen aina Tyynen valtamereen asti. Nyt Venäjän Putin näyttää pitävän maan Euroopan vastaista rajaa liian idässä. Tämä näkyy Venäjän varhaiskoulutuspolitiikassa. Siinä jo alakoululaisille opetetaan konepistoolin rakennetta ja käyttöä. Putin näyttää pitävän kutsumus kohtalonaan laajentumista länteen. Sama tauti on tarttunut myös muutamaan entisen Neuvostoliiton lännenpuoleisten rajamaiden johtajiin kuten Puolaan ja Unkariin päämiehiin. Historian tosiasia on kyllä, että sekä Puola ja Unkari ovat olleet aikoikaan mahtimaita, joita muut maat ympärillä kumartelivat miekan tahdissa. Tältä egoistiselta mahtailulta ei ole Suomikaan säätynyt. Tästä esimerkkinä Kalevan sepitykset kalevalaisesta suurkansasta, joka virsien tahdissa kasvatti mahtiaan. Tuorein esimerkk...

Presidentti Niinistä tokaisi Ukrainan sodan alettua, että naamiot ovat pudonnet. Mm. tämän seuraksensa Suomi lopetti Ahvenanmaan Venäjän konsulaatin. Nämä olivat ensimmäisiä konkreettisia sytykkeitä maamme Venäjä suhteen ruuvaamiskesi kireämmälle. Nyt tuntuu siltä, että kaikenlainen yhteyden pito ja liikenne Venäjään on poikki.   Tämä on virhe ja lyhytnäköistä. Kannattaa muistella, miten Venäjä suhteemme on ollut avain asemassa enemmän tai vähemmän rauhallisessa rinnakkaiselossa. Jo nyt on näkyvillä EU-maiden yhtenäisyyttä repivää ja päätöksentekoa ja hajaannuttavaa toiminta EU-politiikan kokonaistasolla. Tässä kokonaistaso ei ole eri poliittisten linjausten yhteissumma, vaan pääura, mihin suuntaan EU on menossa suhteessa Venäjään ja itseensä. Kumpi ruokkii toista, on väärä kysymys, koska yhtenäisyys ja EU muodostaa kompaktin kokonaisuuden eli niitä ei voi tarkastella peräkkäin eikä rinnakkain vaan sisäkkäin. Tässä tulee väkisinkin mieleen matematiikan kompaktisointi, ja se ei ole ...

Tarkasteltaessa Venäjän sota Ukrainaa vastaan mahdollisimman faktapohjaisesti tulos on länsimaille yhtä kärsimystä. Venäjän suurmaa-asemasta seuraa, että Tsuktsien nimimaalta läheltä Yhdysvalojen länsirajaa katsottuna Ukraina on vain 8000 kilometrin päästä sijaitseva mitätön piste Venäjän kartta horisontissa. Kun on maantiellistä suuruutta, on myös monen laista  muuta suuruuttaa. Jos sieltä täältä ympäri Venäjän maata pakko-otetaan 10000 miestä, se ei näy missään ja 1000 kaatuneen katoaminen ei näy kenenkään menetyksenä. Tilanteen absurdisuutta lisää valtion tapa surra kaataneita ja onnettomuuden uhreja. Tämä näkyy siinä, miten julkisella vallalla on mahdollisimman heikosti kehittynyt kyky myötä elää kaatuneiden tai onnettomuuksissa läheisiään menettäneiden tuskaa ja murhetta. Tykinlaukaukset kyllä ammutaan johtajien makoillessa sillä välin uimarannoilla (ei Krimillä). Putin on päättänyt elää kauan. Tämä näkyy siinä, että hän panee myös toivoa maan näennäisen mahtavuuden lisäksi ...

Ylen Jälkiviisaissa paikalle raahattu homepartainen turkin hihaan tirkistelevä amanuenssi kertoi Soiniin terävästi katsoen, että Espoon lahden omakotitalo eläväiset olivat paenneet Itä-Vantaan kullanetsijä Laaksolahden jäähalliin luullen siellä asuvan Pohjan pojan Ilkan pelastavan heidän laiskoilta meren rannan asukkailta. Keskustelu Ukrainan sodasta kääntyi Pasilan tornissa istuvan Ylen ylivalvojan määräyksestä Nuijasodan loppuvaiheiden käsittelyyn. Siinä Pohjalaiset nuijivat maanrakoon pelokkaat Espoolaiset. Etsittyään ensin vanhan kadettikoulun joka kerroksen ylös alas he löysivät Kalastajatorpan rappusilta majailevan miehen, josta ei saanut selkoa, pyrkikö hän sisään vain ulkovessaan. Sivullinen kuiskasi miehen olevan sen Mannerheimin veli, joka kirjoittaa nimensä kahdella ämmällä ja kolmella ärrällä. Mutta sittenhän mies on se Kymeen laaksosta mies, joka halkoi Suomena tuon puoleisen ja tämän puoleiseen Kemi - Kotka linjaan joutuen itse Suursaareen.   Sivullinen ei tiennyt tos...

Putin ajoi 2014 autokolonnaa upouuden Kerentsin sillan yli Krimille voitonvarmuutta uhkuen ja pinnassaan läikähtelevä kykynsä vallata Ukraina muutamassa viikossa. Kun Putinin hämmästykseksi ei näin käynytkään, Venäjä alkoi lisätä panoksia valloitussotaansa. Mutta Ukrainan vastarinta oli vimmaistunut ja saanut EU-mailta ja Yhdysvalloilta uusia aseita ammuksia kovenevan vastarinnan jatkamiseen.  Osoittaakseen sotamenestystä kotijoukoille Putin liitti hallinnollisilla päätöksillä Luhanskin ja Donetskkin Äiti - Venäjään. Tempaus oli lähinnä retorinen manööveri ja irvokas äänestämispelleily.  Näiden alueiden kanssa Putin oli kuitenkin sikäli viisas, ettei hän alueiden rajoita ei puhunut mitään. Silloinhan ne voivat olla mitä vain. Nyt Venäjä on aloittanut sotarikoshärskisti enemmän tai vähemmän hyvällä onnella Ukrainalta valtaamiensa alueiden nuorien siirtämisen Venäjälle ottolapsiksi, etenkin pieniä lapsia. Myös muut sotakuntoiset kelpaavat. Ukrainalaisten maasturit, moottoris...

Kysymys näyttää olevan monimutkaisempi kuin Max konekiväärin lukko, jonka purkamisesta alokkaita varoitettiin jo 1960-luvulla. Niinpä onkin siirrytty harjoittelemaan umpiruosteisilla ja -piippusilla pystykorvakivääreillä mallia 1920-luku. Ottaen huomioon kiväärin lukon monimutkaisuus ei ole ihme, että Euroopan maiden yhteiset toimenpiteet Ukrainan sodassa ovat saaneet lukemattoman määrän variaatioita. Niinpä hän meni Ellin boksille yhteistyössä hänen kanssaan. Ei kun, hän meni Ellin boksille yhdessä hänen kanssaan. Ei kun, hän meni Ellin boksille yhteisymmärryksessä hänen kanssaan. Ei kun, hän meni Ellin boksille yksissä tuumin hänen kanssaan. Ei kun, hän ja Elli menivät yhdessä Ellin boksille… jne.

Nyt yleistä ilmapiiriä ei ainoastaan Suomessa vaan koko Euroopassa leimaa outo ja pelonsekainen jännite sodan laajenemisesta Ukrainan ulkopuolelle. Mediassa vilisee uutisia, kuinka Yhdysvallat kommenteillaan ja materiaalisella avulla tukee Ukrainaa. Samankaltaiset kommentit tihkuvat mm Britanniasta ja Norjasta. Baltian maat ja Puola ovat melkein hälytystilassa. Ruotsi on peloissaan ja Turkki sotkun riivaama. Koko Eurooppa tärisee enemmän tai vähemmän suureksi koetun kokonaisvaltaisen sodan uhasta. Analoginen ilmapiiri vallitsi vuoden vaiheteen 1941 kummakin puolella Suomessa. Sen ajan media oli hiljaa, vaikka Natsi-Saksa rahtasi sotamateriaalia pitkin Pohjanlahtea Pohjois-Norjaan. Suomen suuri ja pinnan alla kytevä mielipide kuitenkin oli, että kohta soditaan. Ollaanko nyt samankaltaisessa tilanteessa? Mittakaava on toki pienempi, mutta enteet pelottavat.

Tuskin kukaan sota-asiantuntioista on joutunut taikka on edes halunnut perehtyä Venäjän armeijan sotastrategisiin vaihtoehtoihin sodan valmistelusta sen loppuun saattamiseen. Saksan operaatio Barbarossa, Venäjän tuhoaminen, ja sitä seurannet sadat taistelut muodostavat liian laajan tutkimuspinnan ainakin siinä suhteessa, että sotatieteilijät olisivat edes teoriassa voineet olla ”paiakan päällä” kirjaamassa aineksia myöhemmin kirjoitettavaan suureen Venäjän sota analyysin. On ehkä jopa satoaja kirjoja kuvaamassa, miten natsisaksa hävisi sodan ja siinä samalla kertomassa, miten Venäjä meni siinä virran mukana, mutta analyysejä neuvostoarmeijojen kokonaisvaltaisista sodankäynneistä II maailmansodassa ei ole. Melkein tykin tarkkuudella tunnetaan Stalingradin piiritys ja sen laukeaminen.   Kurskin mutkan taistelun haamut tajuttiin heti keväällä 1943 Stalingradin saarron petettyä.   Kurskin taistelua valmisteltiin kesähelteessä kuukausia. Nyt ei ollut lokaa ja hirmu pakkasia, oli ...

Suomen Mika Aaltolan presidenttiehdokkuutta ajava liittouma on vahvistanut asemiaan ja ohittaa vakavasti presidentin virkaa itselleen kopeloivan Olli Rehnin kannatuksen, vaikka ajatuspaja rankki la Tynnyri pullistelee Rehnin kannatuskortteja täynnä. Olvin tehdaspäällikkö Janatunen on luvannut tuoda heti juhannuksen jälkeen, uusia tynnyreitä lisää selvittyään varpailleen pudonnen tynnyrin post traumoista. Vaimon mukaan pudonnut tynnyri oli aiheuttanut postmodernin vamman aiheuttamasta oluen sietokyvyn nousta puoleen tynnyriin päivässä, mitä hän ei näin vaalien lähestyttyä halunnut tarkemmin selvittää.   Joka tapauksessa Aaltolan pitää olla erittäin huolissaan, kun ei kykene tuomaan lohtua tänään satattuneeseen Krementshukin sairaalapommituksiin. Aaltoilan huolet syvenivät, kun hänen viides adjutanttinsa toi sähkösanomia pitkin ja poikin Ukrainaa, missä nälkää kärsittiin ja sotilaat halusivat lähteä kotiin.   Aaltoilla katsoi silmiin ensimmäistä adjutanttiaan jättäen viidennen a...

Uutistoimisto Itun von Tiltu mukaan Putin on istunut viikon Venäjän sota-arkistossa lukemassa menestykkäiden tsaarien hyökkäysstrategioita ja päättänyt noudattaa naispuolisen tsaarin Katariina Suuren 1800-luvun puolenväin menetelmää Ukrainassa. Siinä olleista arveluttavista piirteitä huolimatta Putin nousi on the boat. Hän oli jo etukäteen päättänyt, ettei hän pysähtyessään heittele kansalle koruja ja eikä hopeapikareita, kuten Katariina Suuri.Tämä siksi, että Medvedev oli pyytänyt olla heittämättä koruja hopean puutteen takia, tinasotilaat tunnistettaisiin helposti. Näiden sijaa voisi viskoa vaikka pyhän Rasputinin alushousuja. Siitä oli yksi suuri etu saavutettavana. Ensiksi vaikka Dneprjoen rannat ovat viljavia ja Putinin maamiehet ovat myrkyttäneet maan, Rusputinin housujen hedelmällisyys vaikuttasi vieläkin maan viljavuuteen, sillä niin väkevää oli hänen hedelmällisyytensä. Muutenhan Venäjälle oli ajat sitten koittanut katovuodet. Toiseksi venäläiset joen vartijat olivat käyttänee...

Sota voi muuttaa radikaalisti naapurivaltion kansalaisen suhtautumista toisen naapurin väestöön. Hyvä hieman kaukaisempi esimerkki on Ranskan ja Saksan (Preussi) sota 1870-1971. Tässäkin sodassa toinen maa syyttää toista sodan aloittamisesta. Ranskan puolelta Napoleon III katsoi olevan kohtuullista korjata Napoleonin tappion rauhaan pakottamisen vääryydet.   Preussi sotilasmahtina piti myös Ranskan hallitsevaan yläluokkaa rappioon suistuneena. Kun Preussi Metzin ja Strasbourgin kautta hyökkäsi Pariisiin ja raavaat preussilaiset sotilaat riehuivat kapakoissa ja ryöstelivät katujen kauppoja, Parisiin hienosto oli kauhuissaan. Ensimmäisen maailmansodan yhtenä syynä oli Ranska-Preussi sodan traumat. Kun Versaillesin rauha 1919 solmittiin, se melko pian katsottiin häpeärauhaksi Saksan kohtelun takia. Se menetti tärkeitä teollisuusalueita ja joutui maksamaa valtavat sotakorvaukset. Tämän katsottiin olevan keskeinen syy Hitlerin hyökkäykselle Ranskaan keväällä 1940 ja maan miehittämiselle...

Ylen aamu TV ei näytä pääsevän eroon Kangasharjusta, kun puhutaan talousaloista. Miehellä on viides eri titteli menossa Ylen puuhissa näytettävissä. Yleensä on niin, jos tittelit vaihtuvat, kuin antiikin jumalat, aletaan kulkea vanhoja jälkiä ja toisaalta otetaan sieltä, mitä heloiten saadaan. Niinpä niin, Neula kumputtaa samaa uraa, Mies on jämäkkä ja pitkäsanainen, jos malttaisi puhua vähemmän. Hänen puhuessa kuuden prosentin inflaatiosta, argumentaatio voisi kummastuttaakin, mutta hänen siirtyessä prosentti laskuun, lopputulos hätkähdyttää. Mies on jo monena vuotena kaivettu pelon sekaisin tuntein naftaliinista puhumaan, mutta aina vain mieheltä löytyy suolattava kohti niitä, jotka odottavat huomisesta eilistä parempaa päivää. Yle oli nyt varautunut pitämään siilitukkaien sanansatajan kurissa raahaamalla studioon pitkän rahansa menettäneeltä näyttävän suomen ruotsalaisen Beurling Pomoelin, joka yllätti itseänsäkin, kun ei heti tyrmännyt Kangasharjua, vaikka selvästi näki, että Yle o...