Joskus tulee mieleen kysymys, miksi ja miten Britannia pystyi (pystyy) tuottamaan 1600-luvulla alkaneella valistusajalta lähtien matemaattisesti eteviä tiedemiehiä kuten Isaac Newton 1600-vuosisadalla ja Alan Turing 1940-luvulla. Turingilla silloin kun hän oli työkunnossa, oli keskeinen asema nykyaikaisen tietokoneen kehittämisessä. Nämä kaksi ovat hyviä esimerkkejä Englannin tiedemaailman kukoistuksesta. Se miksi Britannia on vuosisatoja synnyttänyt merkittäviä tiedeihmisiä, on vain arvailujen varassa, ja yksi arvaus on siirtomaapolitiikka.  (Vielä 1950-luvun kansakoulussa puhuttiin alusmaista).  Yksi tekijä on varmaankin vanha ja kukoistava yliopistojärjestelmä. Siirtomaavalta mahdollisti suurmaatilalliset harrastamaan tieteitä ja taidetta, huvin vuoksi. Siltä ajalta on peräsin sanonta intiaanikesä. Yhden selityksen mukaan sanontaa tulee suurtilaisten herttuoiden ja kreivien halusta jatkaa kesää muuttamalla Britannian alusmaahan Intiaan. Tämän ilmiön varaan on rakennettu l...

Kun II maailmansota päättyi liittoutuneiden voittoon 1945,  Britannia menetti siirtomaavaltansa, mutta korvasi sen salailuun perustuvalla globaalilla veroparatiisi verkostollaan. Tässä keskeisessä asemassa on London City, jonka juuret ulottuvat 1000-luvun alun Wilhelm Valloittajaan. Siitä lähtein London City sai itsenäisen asemansa ja omat hallintoelimensä. Se on Britannian keskuspankista riippumaton ja hoitaa off-shore rahaliikennettä maailmanlaajuisesti. Tosin mitään kirjallista dokumenttia asiasta ei ole. mutta se sopii hyvin Britannia keskuspankille ja off-shore raha- ja huumekapitalismille. Asetelmasta seuraa, että kukaan ja mikään ei voi tälle rahan pesujärjestelmälle mitään, koska London City on itsenäinen ja keskuspankki katsoo, ettei se voi puuttua itsenäisten off-shore valtioiden rahaliikenteeseen. On hieman kummallista, että yhteydessä off-shore maat ovat itsenäisiä, vaikka muutoin Britannia valvoo niitä nimittämällä maiden korkeat virkamiehet kuten  Bahrainin ”kaup...

Sortoa on tapahtunut eri muodissa läpi maailman historian. Jälkipolvia ei voi syyttä tästä esi-isiensä tekoja. Kuvaavaa on, että vielä 1950-luvulla eurooppalaisten valtioiden kuten Britannian haltuunsa ottamia kaukomaita kutsuttiin alusmaiksi. Alusmaapolitiikka meni niin pitkälle, että Britannia ulkoisti kauppakomppanialle mm Kolumbian haltuunottoonsa nykyisessä Kanadassa. Sekaannusten välttämiseksi sitä myöhemmin alettiin kutsua Brittiläiseksi Kolumbiaksi. Ehkä kaikkein räikein riiston muoto saavutettiin, kun Briania perusti laivakomppanian liikennöimään orjalasteja Lontoo – Afrikan länsi rannikko – Haiti. Noin kolme miljoonaa afrikkalaista rahdattiin raastavaan orjatyöhön puuvilla pelloille rikastuttamaan brittiylimistöä.   Kun espanjalaisille ei riittänyt menetyksen uhan alainen Meksikon lahden pohjoisosan alueet, sen hallitsijat antoivat maan laivakomppanioiden kapteeneille luvan ryöstää mikä tahansa vauraana seilaava laiva. Saalina oli yleensä inkoilta varastettua kultaa. Ei o...

Se, miksi suuret maat hyökkäävät pienempien kimppuun, johtuu samasta syystä, kun iso poika rökittää heiveröisempää. Sitä sattuu vain ottamaan päähän pienemmän olemus, kyky pelata fudista paremmin, kateus tai pienemmän hieno taittoveitsi taikka yleinen vastemielisyys heikompaa kohtaan. Suezin sota 1950-luvulla oli seurausta Egyptin alueella olevan kanavan kansallistamisesta, mistä Britannia oli erityisen käärmeissäin. Britannia piti selvänä asiana, että kun se oli kanavan siihen rakentanut, se kuuluu sille. Jos lähdetään pohtimaan, mitä Britannia oli aiempina vuosi kymmeninä alueella tehnyt, siitä tulee pitkä ja ankea tarina. Britannia seurasi vierestä Adenin siirtomaassaan, kun sen masinoimat sodat alueella riehuivat. Yhdysvaltain Vietnamin sota johtui siitä, ettei Yhdysvallat sietänyt alueen joutumista kommunistien käsiin. Syynä oli kateus ja oman edun tavoittelu. Yhdysvalain Irakin sodassa 1990-luvun alussa kyse oli inhokki Saddamista ja öljy kateudesta.   Britannian M. Thatcheri...

Sanomatta on selvää, että kaikkien ihmisten elintason nostaminen parhaimman tasolle on utopiaa. Sen sijaan ei ole utopiaa, että useimmat maat pyrkivät hyvän elin tason maiksi ja ihmiset naapuriaan korkeammalle tasolle. Ilman uutta maailmanjärjestystä emme tasolle, joissa ihmisen oli mukava elää. Historia osoittaa, että moni maa on pyrkinyt monin eri keinoiin hallitsija valtioksi. Nykypäivänä ei kovin mielellään kastele dokumentteja ja lue kirjoja, joissa eurooppalaiset valloittajat ryöstivät ja alistivat paikallisen väestön hirmuteoin. Muiden muassa Espanja ja Portugali sekä Britannia olivat tämän bisneksen kruunaamattomia kuninkaita. Pahan kolmio Lontoo-LänsiAfrikka-Jamaika muodosti orjien kuljetusrein Yhdysvaltain puuviila pelloille. Muut Euroopan maat yrittivät nostaa elintasoaan hyökkäämällä naapuri maahaan ryöstö retkille. Ruotsi-Suomen Kustaa IV Adolfin johdolla kehitettiin tämän strategina huippuunsa. Tällaiset Euroopan sisäiset sodat antoivat voittaja maille mitättömän vähä...

Siirtomaavallan aika ja m aailmansodat ovat muokanneet eri maiden asenteita ja maiden kansalaisten vaihtelevaa suhtautumista muiden maiden kansalaisiin. Keskivertobritti nuori liikkuessaan maailmalla kyllä suhtautuu vierasiin ihmisiin ja oloihin, kuin ne olisivat jotenkin heitä ala-arvoisempia. Tämä voidaan panna nuoruuden tiliin. Ruotsalaiset käyttäytyvät sivistyneen kohteliaasti meihin suomalaisiin. Tämä kaltaisia analogia esimerkkejä on maan kolkat pullollaan, missä toisen kasakunta suhtautuu naapuriin alta kulmain. Siirtomaavallan aika oli eräs historian prosessi muokkaamaan asenteita. Britannia suurimpana emämaana muokkasi asenteita isäntämaana alusmaita kohtaan, mikä näkyy esimerkiksi vastikään nähty tv-draamassa. Alusmaa sana oli käytössä meillä Suomessakin 1950-luvulla kansakoulun maantieteen tunnilla. Ehkä kaikkein räikein tapaus oli Belgian Kongo, jonka Belgian kuningas Leopold II omisti henkilökohtaisesti. Keskiajan lopun suursodat, esimerkiksi Ruotsin Kustaa II Aadolf 1...

     Ihmisluonne muovautuu ympäristön mukaan. Tästä esimerkkinä II maailmansodan heti päättymisen jälkeinen aika, jolloin kauheuksien loppuminen vapautti ihmiset miljoonittain kuukausien onnen tunteeseen. Jo sitä ennen kolonialismin pahimpien raatelujäljet olivat yhteiskuntien melskeisissä sodissa ja uudelleen järjestelyissä arpeutuneet rosoisiksi mieliksi ja sielun haavoiksi, mutta nyt iloittiin.      Kuitenkaan missään osassa maapalloamme kolonialismi, puhumattakaan sodista ei ole jättänyt jälkeensä pysyvästi onnellista valtiota tai yhteiskuntaa. Niin paljon kuin kristinusko onkin tuonut kaikenlaista hyvää ihmisyhteisöille mm. tieteellä ja koulutuksella, se on myös ollut armoton piiskuri levittämään sotien kautta valtaansa. Toinen yhtä vahva ja peräänantamaton on ollut hallitsijan ja hänen apuriensa vallan ja rikastumisen himo.      Onneksi kolonialismi on hellittänyt eikä ole enää meren mustaa kolmiota, jota reittiä orjalaivat...