Televisiosarjojen historia antaa todentuntuisia viitteitä siitä, että mitä hömpempi ohjelma on, sitä suurempi asema sen menestymisessä on hahmojen erottuminen omiksi maailmoikseen omine ainutlaatuisine piirteineen. Katsojat eläytyvät ohjelman hahmoihin eikä niinkään sisältöön.      Sopisiko sama kaava suomalaiseen nato keskusteluun? Ei, ei sanoo Aleksanteri-instituutti. Yhtä mieltä ollaan. Ei se sovi. Nato on vakava kysymys Suomelle.      Joka tapauksessa tulevan ulkoministeri Väyrysen linja on hahmoaan ja sisältöään myöten nato varovainen. Hyvä niin.      Voidaan seitinohuen vakavasti heittää ilmaan ajatuskoe, miten nato myönteisyyteen vaikuttavat, jos ei nyt aivan henkilökohtaiset, mutta kuitenkin henkilön taustaan liittyvät kysymykset.      Julkisuudessa on esitetty Suomen ylimmän upseerikunnan erään osan ajavan liittymistä Natoon. Onko siinä myös puolustuss...

Se, että koko maata pitää puolustaa, on eri asia kuin alueellien puolustus. Tämä tiedetään. Suomen sotilasasiantuntijat ovat varmaankin määritelleet uhkatasot, joilla maata puolustetaan, vaarallisimpana tasona se, jolla maa on uhattuna tulla miehitetyksi kokonaan. Kun tässä järjetyksessä mennään uhkakuvissa ylös päin niin alueelliset puolustusyksiköt ovat tärkeässä asemassa torjumassa keskivaikeaa uhkaa. Voidan opimisstisesti olettaa, että kun tässä torjunnassa onnistutaan, vihollinen luopuu koko maan valtaamisesta, koska panokset muodostuvat liian suuriksi. Alueelliset yksiöt pitää voida organisoida nopeasti ja liikuviksi. Niillä pitää olla yksinkertaiset ja toimiviat aseet. Alepuolustukseen turvautumien on ainut realistinen tapa puolustaa mahdollismaan suurta osa maata. Ilmeisesti on olemassa strategia, missä järjestyksessä tarvittaessa   Helsinkiä kohti peräännytään. Jos Helsinki meneteään, koko maan menetetty. Jos Suomi liittyy Natoon, koko puolustusstrate...