Kesä 1940 oli hyvin lämmin Euroopassa. Muutoin koko kesän ilmapiiri oli kuin Albert Camus kirjassa Rutto. Siinä koko kaupunki odotti pelokkaana, milloin surmaa iskee. Fasistisen Italian Duce oli hyökännyt 1935 Etiopiaan ja vallannut Abessinian. Espanjan fasisti Fraco oli päättämässä veristä sisällissotaa, joka oli saanut kansanvälisiä piirteitä Hitlerin ja Stalin aseistaessa sodan eri osa puolia. Hitlerin riehunta oli lähtökuopissaan Euroopan valloittamiseksi.      Englannin ja eteenkin Lontoon pommitukset olivat jo alkaneet. Himmler teki kuitenkin vakavan virheen Luftwaffenin siirtyessä pommittamaan Lontoota lentokenttien sijasta, jolloin Englannin lentokonepula helpottui brittien kyetessä suojaamaan lentokenttiä ja niillä varustautumassa olevia koneita. Brittien uudella Spitfire lentokoneilla oli suurempi suorituskyky kuin saksalasten Messerschmitt 109:llä. Tällä oli suuri merkitys brittien selviytymisessä Blitzsistä (Lontoon pommitus).    ...

Kaikki alkoi Japanin kokemasta nöyryyttämisettä Venäjän ja Japanin välisessä sodassa. Vaikka se kukisti Venään lyhyeksi jääneessä taitelussa 1904-1905, Japani koki, ettei se saanut tarpeeksi hyvitystä (maa-alueita) voitosta. Se oli kuitenkin merkittävä yllätysvoitto, joka teki mannaa japanilaisten samurai mentaliteeteille. Tähän asti Japani oli ollut suljettu paikallinen ja paikallaan jumittunut pikku valtio. Vuoden 1905 voiton innoittamana militaristinen samurai sotaisuus sai vähitellen kannatusta eräiden kenraalien piirissä. Etenkin maanjohtoon kohonnut kenraali Tojo katsoi, että nyt on Japanin hetki vallata mm. hollantilaisten ja ranskalaisten siirtomaita ja myöhemmin Yhdysvaltin hallitsema Filippiinit. 1930-luvun alussa Japani alkoikin urakalla vahvistaa sotakoneistoaan ja rohmuta maa-alueita Etelä-Koreasta ja Mantšuriasta. Raakuutta ja uhkaa edusti Nankingin verilöyly, jossa teurastettiin 200 000 pienen kiinalaisen kaupungin asukasta. Samalla kun Tojo kehitti ja laajensi lai...

Kuningatar Elisabeth vaikutti hyvältä ihmiseltä, mutta menneisyyden haamut imperiumiin kuuluvien kansojen historioista eivät kaikilta osin ole häävit. Nimenomaan jälkeen päin on sopivaa kysyä, millä valtuuksilla brittiläisen laivan kapteeni seilattuaan valtameren yli tuntemattomaan maahan löi brittilipun salkoineen pystyyn valloituksen merkiksi.  Kanada ei halua muistaa, että britit ulkoistivat 1700-luvun Kanadan alueen kauppakomppanian haltuun. Maailmansodissa brittiuniformu oli satojen tuhansien alusmaiden sotilaiden yllä. On vaikeaa sanoa, vaikuttiko Britannian eroon EU:sta kansan perimään iskostettu näkemys maan mahtavuudesta ja näin ero keinona tähän huuruiseen tulevaisuuteen. Tuskin. Ero on vain yksi suuri sattumus historian kulussa. Tällä hetkellä maan näkymät ovat synkät. Elinkustannus- ja työvoimapulakriisit sekä maan luottolukituksen vajoaminen sattuvat nyt yhtä aikaa eikä maa ole vieläkään kuivilla koronaepidemiasta. Tässä ahdingossa täytyy kuitenkin muistaa, että Brit...