Jos kuulijalle tärkeäksi tarkoitetun puheen jälkeen jää jäälle olotila, että hän jää seilaaman unohduksen valtameren alloille, puhuja on epäonnistunt. Tänään Ylen ja HS:n puhetapaa koskevista uutisoinneista saa käsityksen, että valittu puhetyyli olisi persoonallisuudedta irrsllinen maneri, joka kaivetaan pakista vihellellen mielen tilan mukaan. Ei näin saa olla.      On totta, että puheen tuotannon selkeät virheet kannattaa korjauttaa, ärrät ja ässät. Kun puhetyyliä uudistamisella halutaan kohotta karismaa ja puheen vaikuttavuuta, ollaan ahtailla vesillä. Vedet muuttuvat entista sokkeloimmiksi, jos harva tahtisella puheella yritetään peityää sisällön puutteita. Tällöin liikutaan farssin rajamailla.      Kun puhuja hallitsee asiasisällöt kuin omat taskunsa, kysymys puhetyylistä on omituinen kysymys. Tällöin kokeneelle puhujalle oikea puhetyyli tulee automaattisesti vaihdellen puheen eri kohtien vaativien nyannssien ja painoarvojen muk...

Kun esitelmässä sanat eivät mene perille, vika on aina esittäjässä. Näin sanovat logonomit ja puheterapeutit. Politiikassa tämä voi olla toisinkin, sillä politiikka ja tutkimustieto saattavat olla   aivan toiselta planeetalta   Tätä vahvistaa myös   ympäristösuojelun professori Pekka Kaupin kokemukset omasta aiheesta esitelmöiminen päättäjille. Kun esitelmöidään poliitikoille, on kyse yhteiskunnallisesti merkittävistä asioista. Luulisi, että asiat ratkaisevat. Mutta asia on niin, että ensisijaiesti esittäjä ratkaisee. Ensiksi, tätä voidaan perustella sillä, että ihmissilmä on kaikkein herkimmillään   tehdessään havaintoja ihmishahmoista, kasvoista, eleistä. Nämä vetävät magneetin tavoin huomion puoleensa. Tässä tapauksessa esitelmän pitäjää. Tätä on mahdoton saavuttaa verkossa. Esittäjä on vallan käyttäjä.   Politiikko-kuulija ei arvioi esitelmän pitäjän kauneusaroja. Hän arvioi, miten esittäjä kokonaisvaltaisesti sopii yhteen esitettävän asian kanssa. ...