Elintarvikehintojen halpuuttaminen S-ja K-ryhmien välillä ja kilpailu Lidliä vastaan vaikuttavat välillä valaiden ja ketun otteluilta vallasta. Valaat, S ja K taistelevat hiljaisesti pinnan alla edes veden vaahtoamatta. Sen sijaan Lidl on korvannut taistelun uusilla tempuilla. S ja K ovat kuin sadun siilejä, jotka osaavat vain yhden suuren tempun, kotimaisuuden mainonnan. Lidl on kuin kettu, joka osaa monta pientä temppua. Siksi se voittaa.      Kun on toista kymmentä vuotta kokemusta asiakkaana mainituista ketjuista, voi käytännön havaintona todeta, että eroja löytyy. Se voidaan kiteyttää Lidlin pysyvään edulliseen hinta-laatu-suhteeseen. Se ei välttämättä näy silloin tällöin tehdyissä ostoskorivertailuissa. Parhaiten se tulee ilmi, kun on käynyt vuosi kausia S- ja K-ryhmän kaupoissa ja Lidlissä ostamassa oman kulutuskäyttäytymisensä mukaisen vertailukelpoisen ostoskassin. Hintaero on Lidlin hyväksi noin 30 prosenttia.    ...

    Näyttää siltä, että suomailissa marketissa tehdään tässä suhteessa kaksi virhettä. Tunnetusti nimenomaan suomalaissa yrityksissä henkilökunta arvostaa hyviä suhteita esimiehiin ja paikanpäällä saatua palautetta. Nämä näyttävät nyt puuttuvan marketeista, mikä varmaankaan ei voi olla vaikuttamatta motivaatioon.

     Nyt tapahtuvassa ruoan hinta-alessa on kummallisia piirteitä.      SOK:n pääjohtaja Taavi Heikkilä lanseerasi eilen televisiossa sellaisen totuuden, jota   suuryrityksiltä ei hevin kuulla. Vapaasi siteeraten hän sanoi. ”Olemme säästäneet ict-sovellutuksilla ja investointien lykkäämisellä kymmeniä miljoonia euroja. Haluamme jakaa näitä säästöjä myös kuluttajille”. K-ryhmä lausunnot olivat samansuuntaisia.      Pankkisektori on jakanut osakkeiden omistajille kaikki tuottavuushyödyt. Miksei päivittäinen elintarvikesektori tee samoin?      Vasta tänään alkoi kuulua kummankin ketjun suunnalta, että kuluttajien ostovoima on pienentynyt, kuluttajat ovat siirtyneet halpoihin ruokatuotteisiin ja markkina-asema on pönkitettävä. Tässäkö selitys on?      Itse olen ostanut 10 vuoden ajan noin 50 prosenttia ruoistani Lidlista. Ruokakorini on siellä noin 30 prosenttia ha...

Kun tehdään ruokakorin hintavertailuja, eräs asia pistää silmään. Lidl ei pääse kunnolla vertailuun mukaan. Sitä ei oteta mukaan vertailuun joko siihen soveltumattomana tai valikoiman suppeuden takia tai jostain muusta kumman syystä. Silloin kun se pääsee mukaan, tulos jää epäilyttävän huonoksi. Itse olen ostanut 10 vuoden ajan 90 prosenttia ruoistani Lidlista. Ruokakorini on siellä noin 30 prosenttia halvempi kuin markkinajohtajilla. En kai muuten sieltä ostaisi. Lidlissä käy ulkomaalaisia, ulkomaalaisia nuoria, yläluokkaa (en itse), eläkeläisiä, virkamiehiä, äitejä lapsineen, haalariväkeä. Tämä rakenne poikkeaa huomattavasti K-kaupan asiakkaista. Poliitikot lupailivat, että EU:un liittymisen jälkeen ruon hinta laskee pysyvästi 10-20 prosenttia. Tähän suuntaan ehkä käväistiin, mutta nyt hinnat ovat 20 prosenttia yli EU:n keskitason. Viimeiset kolme vuotta ruokien hinnat ovat nousseet poikkeuksellisen nopeasti, 5-6 prosenttia vuodessa. Nyt myönnetään, että Li...

Euroopan Unioniin liittymisestä käydyssä kansanäänestyksessä valintaa kannattavien yhtenä argumenttina oli ruoan hintojen pudotus keski-eurooppalaiselle tasolle. Esitettiin jopa   20 prosentin pienentymistä silloisiin hintoihin. Ennen vaaleja HS julkaisi koko sivun mainoksen liittymisen puolesta. Miten ruoan hinnat ovat kehittyneet vuonna 1995 tapahtunee liittymien jälkeen? Alussa media oli hyvinkin kiinnostunut seuraamaan hintoja. Ne laskivatkin jonkin verran, mutta eivät milloinkaan lähellekään keski-eurooppalaista tasoa. Vakiosyynä korkeille hinnoille esitetään pitkiä etäisyyksiä ja lyhyttä kasvukautta. Suomalainen laatu on aina esitetty ruoassa hyvänä vetovoimatekijänä. Varmaan näin osin onkin. Nyt taas kerran ruoan yksi hintapiikki on saavutettu. Suomessa ruoan hinta on 30 prosenttia kalliimpaa kuin Saksassa. Ero on vieläkin suurempi, kun otetaan huomioon ostovoima. Jostakin syystä meillä ei ole saatu purettua kunnolla S- ja K-ryhmien johtavia markkina-ase...