Monet talousoppineet ovat todenneet Suomelta puutuvan vision, siis mitä koti Suomen taloutta ja yhteiskuntaa tulisi kehittää koko yhteiskunnan elinvoimaisuuden ja kasvamisen turvaamiseksi. Muiden muassa Aalto Yliopiston professori Matti Pohjola esitti tämän ajatuksen eilisessä Ylen MOT-ohjelmassa.. Visio on välttämätön, mutta sen realisoituminen toimiksi on vielä välttämättömämpää askeleiden ottamiseksi kohti visiota. Tämän pätee kaikissa organisaatoissa. On hyvin yleistä, että visio unohtuu pölyttymään hyllylle ja organisaatio elää kuin ennenkin vailla vision paineita. Valtiolta ja kunnilta   visio luominen edellyttää näkemyksen luomista, millaisen ministeriö- ja keskusvirastojärjestelmän   sekä kuntarakenteen edistyskykyiset päättävät haluavat. Kehittämisen pitää alkaa huipulta, eli ministeriöjärjestelmän uudistamisesta. Kunnissa valtuustot ovat avainasemissa, Meillä on 12 ministeriötä ja niissä henkilökuntaa vajaat 2500 työntekijää. Kuntia on noin 400. Yhteensä julkisel...

     Päivän HS:n mukaan Mariin twiittasi sunnuntaina: ”Kriisiaika ei ole se hetki, jolloin kyseenalaistetaan toimivaltaisten viranomaisten osaaminen ja kyky, tai uudistetaan johtamisen rakennetta ( https://www.hs.fi/politiikka/art-2000006457439.html ). Tätä ennen presidentti oli ollut yhteydessä Mariniin ehdottaen koronan kriisin johtoryhmän perustamista. Kirjoitin aiheesta blogin 24.3.2020 ( http://huttunenpekka.blogspot.com/2020/03/2396-nyt-tarvitaan-koronan.html ) no 2396.      Uuden johtoelimen perustamineen kriisin ollessa täydessä käynnissä on suhtauduttava analyyttisesti, mutta nyt nopeasti. Hallitus nojautuu koronajohtamisessaan olemassa olevaan ministeriöjärjestelmään, mikä on vallan käytön normien mukaista ja kompetentti tapa hallitukselta toimia nyt. Vaikka itsekin pohdiskelin myöntöteiseen sävyyn sellaisen ryhmän perustamista hallituksen alaisuuteen, joka toisi hallituksen tietoon kaikki sellaiset julkisorganisaatiot ja yritykset ja niiden kombi...

     Ministeriöiden tehtävä- ja organisaatiorakennetta on yritetty muuttaa raivaajahenkisemmäksi ja jopa kehittää moderneiksi konsernikeskuksiksi, jonka päärooli olisi ennen kaikkea strateginen (mm. Ministeriö tulosohjaajana, Pekka Huttunen, 1993, VM). Päivän keskustelu HS:n artikkelissa liittyy kansliapäällikön rooliin ministeriön johtamisessa ( https://www.hs.fi/politiikka/art-2000006401796.html ).      Yksinkertainen ratkaisu ministeriöiden ohjaus- ja johtamisvajeeseen olisi niiden koon pienentäminen. Konsultin ratkaisu olisi koota asiantuntijat palvelupankkiin, josta heidän työpanostaan sekä poliittinen että virkamiesjohto varaisi käyttöönsä työtilanteen mukaan. Ostopalvelun ei kuitenkaan tule kysymykseen, koska ”rutiinipalvelu” on joka tapauksesta oltava lähellä. Erikoispalveluja toki voidaan ostaa.      Ministeriön oman puhumattakaan koko valioneuvoston asiantuntijapankin perustaminen kaatuu siihen tosiasiaan, että virkamieskunta on u...