On ihana kun kerrankin siellä tapahtuu jotain. Näkyy edes kerran viikossa joku sen ainoalla kadulla.  Toivottavasti ennakkotiedot hallitusneuvotteluista Säätytalolta pitää paikkansa. Maakunta saanee myös omat pelastustoimen johtokeskuksensa ja muut julkisen hallinnon eri sektoreiden johtoelimet ja aputoiminnot. Sinne tulee myös   Avi ja Ely kaikkine lisätarpeineen, siis täydellinen monitoimialaisuus. Varmaan sinne tulee maankuntatarkastusvirasto ja maakuntatilitoimisto. Siitä  tulee Suomi pienoiskoossa.      Hallinnon tehokkuuden laskua ei kukaan murehdi, sillä ei aikaa  ole kulunut kuin muutama vuosi siitä, kun Vanhasen II hallituksen tuottavuusohjelma purki virastojen henkilökuntaa perustettuihin yrityksiin satoja tuhansia virkailijoita. Tuottavuuden kanssa no hätä. PS Tämä ei ole lehmänkauppa, sillä businesman Sipilä on yksin neuvottelutaidoillaan saanut tämän hoidettua kepulle ilman myönnytyksiä.    

     Maakuntahallituksen sisään voidaan muodostaa konsernikeskus, joka ohjaa ja johtaa alaisia yksiköitä konsernijohtamisen keinoin. Sille jää kuitenkin runsaasti konsernijohtamiseen kuulumattomia tehtäviä, jotka ovat joko sisäisiä tehtäviä (kehittäminen, asiantuntijapalvelut tai organisaation rajan ylittäviä tehtäviä (lupa-asiat). On nyt huomattava, että sen pohtiminen, onko tehtävällä ulkopuolisia ulottuvuuksia, ei ole hedelmällinen näkökulma, koska tavalla tai toisella jokaisella tehtävällä on ulkopuolisia elementtejä.      Keskeistä tarkastelussa on, että maakunnasta näyttää muodostuvan johtamisessa erittäin hankala. Sillä on selkeä konsernijohtamisen rooli. Mutta miten se roolinsa vetää läpi esimerkiksi ELY-keskuksissa? Liitetäänkö ELY-keskuksen johto maakuntavirastoon lähelle maakuntahallituksen ylintä johtoa, vain säilyykö mykytilanne ennallaan. Edellisessä maakuntavirasto paisuu entisestään ja jälkimmäisessä maakuntavirastoon olisi muodostettava EL...

    Ennen ilmoittautumista jonkin terveyskeskuksen asiakaslistalle tämän terveyskeskuksen pitää tietä, millainen potilas on tulossa heille asiakkaaksi, ennen kaikkea millaisia sairauksia henkilöllä on. Normaalisti terveen ihmisen tapauksessa listalle jotuminen/pääseminen menee potilasryhmäkohtaisten kriteerien mukaan.      Luonnollisesti terveyskeskukset haluavat nuoria ja terveitä asiakkaita. Maakuntahallitus puolestaan haluaa jakaa asiakkaat terveyskeskuksille  niin, että jokaisella keskuksella olisi samankaltainen asiakaskunta sairastavuudeltaan      Jos kyseessä on monta sairautta sairastava tai vanha huonomuistien ihminen, ennen ilmoittautumista  maakuntakeskuksen soteyksikkö laati potilaalle henkilökohtaisen budjetin.        Tämä tarkoitta sitä arviosummaa euroina, jonka verran potilaan hoito tulee maksamaan vuodessa eli summan, jonka potilaan listoilleen ottanut terveyskeskus korkeintaan saa veloittaa tämä p...

     Aristoteleen käyttämää termiä käännepisteestä, peripetia on useilla yhteiskuntapolitiikan lohkoilla vaikeaa tunnistaa, vaikka on ollut itse mukana prosessissa, ehkä juuri siksi. Nyt kuitenkin yhteiskunnan tarkkailijat ja analysoija ovat yleistyneet ja menetelmät keittynet siinä määrin, että varhaisten käännepisteiden havaitsemisesta on tullut varteenotettava ennakointimetodi.       Jussi Halla-Ahon valitseminen perussuomalaisten puheenjohtajaksi ja siitä seurannut hallituksen omituinen jatkaminen työssään oli merkittävä vaihe, ellei jopa käännepiste, jossa hallitustyö muuttui varovaiseksi ja poliittisilta linjauksiltaan vaisuksi. Jopa retoriikkakin yskähteli ja yskähtelee. Paavo Rautio käsitteli takertumista hallitusohjelmaan hyvin pääkirjoitusjutussaan ( https://www.hs.fi/paakirjoitukset/art-2000005395155.html ).      Samanaikaisesti alkaa yhtä suuremmalle joukolle eturyhmien juuritasoille, kuntien virkamiehille, yrityksille ja kansal...

      Itse kuin varmaankin toivoo saavansa laadukkaita terveyspalveluja oikeaan aikaan. Nyt aatteeseen kuuluu valinnan vapaus, millä ei ole mitään tekemistä laadun kanssa, sillä hoito on tieteeseen perustuvaa ja muut kuin lääkärit, eivät pysty arvioimaan ”ostamansa” hoidon laatua puhumattakaan sen pitkäaikaisvaikutuksia. Toisaalta kun hallitus lupaa tasalaatua, niin valinnan vapaudelta putoa jo lattiaparrutkin.      Onkin surullista havaita, kuinka Suomen suurimmat reformit perustuvat pelkään näkemykselliseen ja aatteelliseen johtamiseen, jonka maine on maailmanlaajuisesti kyseenalainen. Näkemyksessä hyvän johtaminen edellyttämä todistettuun tai koeteltuun tietoon perustuva päätöksenteko jää taka-alalle tai kokonaan pois. Usein faktoja e des haluta kuulla, mikä koskee erityisesti terveyspalvelureformia. Emeritus professori Kekomäki on jatkuvasti varoittanut yhtiöittämisen vaaroista, mutta kuuloille korville on sanoma mennyt. Harva uska...

     Keskustan piikittelevästä oppositioesiintymisestä suuressa salissa ei ole jäljellä kuin yölliset muistot. Niin lempeästi Kääriäinen ja Pekkarinen puhuivat. Mutta karhu on palannut. Yhteiskuntasopuun naamioitu aluepolitiikka nostaa päätään.      Yhteiskuntasopu on mahtava sana, mutta politiikassa hyödytöntä savessa seisomista. Ei John Rawlskaan saanut sen avulla kammettua Englannista hyvinvointiyhteiskuntaa. Kun on tarpeen kerätä poliittiset joukot vaalien jälkeen viemään maata eteenpäin, ei jää käteen muuta kuin hallitusohjelma ja hallitus.      Näyttä selvältä, että keskusta ajaa maahan maakuntahallituksen. Ehkä sille nyt on tarve ja tilaus. Sen sijaan keskustan näkemykseen uusien työpaikkojen luomisesta pitää suhtautua varovaisesti. Sen suunnitelma on, että puolet uusista työpaikosta syntyy biotalouden ympärille, innovaatioina, tuotteina, yrityksiä, työllisyytenä.      Pahimmillaan ...