Siirtyminen hyvinvointialueiden järjestelmään on tuonut samalla keinon kunnille alkaa nyhtämään asiakkailta rahaa. Tämän ne itsekin tulivat tunnustaneeksi leuhkimalla ylijäämistään ja päälliköiden kymenien tuhansien eurojen kuukausipalkoistaan.   Oma kokemukseni vahvistaa ryöstöhinnat. Läheiseni sairastaa tautia, johon pitää ottaa päivittäin kahta eri lääkettä. Hyvinvointialue junaili asian niin, että heidän edustajansa tulee kotiimme säännöllisesti aamupäivällä (ei lauantaina ja sunnuntaina) antamaan lääkkeet pöydällämme olevasta dosetista. Tästä sain joka kuukausi 900 euron laskun. Alkaessani hieman ihmetellä tätä hyvinvointialueen laskutusta alueen jokin satraappi sanoi minulla olevan niin isot tulot, että lasku on mitä on. Kimpaannuin jonkin verran ja jankutin, etten minä ole sairas enkä sairasta mitään tautia muuta kuin ikään kuuluvia remppoja. Ei auttanut. Erivaiheisten ja erilaisten kinastelujen jälkeen teräväkielinen tyttäreni sai hoidettua asian niin, että eräs vakio aptee...

Olin pudota tuolista saatuani hyvinvointialueen laskun. Laskun summa oli 630 euroa käsittäen kerran päivässä kahden lääkkeen antamisen läheiselleni. Toinen ”lääke” on kalkkitabletti ja toinen verenpaine lääke. Vuodessa pillerin tuojien laskuja kertyy maksettaviksi hänelle yhteensä 7200 euroa. Tilanne olisi jotenkin käsitettävissä, jos läheiseni olisi dementikko tai muutoin riittävästi vajaa toimiminen ja tarvitsisi enemmän hoitoa kuin pillerien antamisen. Käsitykseni mukaan hän on omatoiminen, muisti pelaa ja nousee ketterästi portaan ylös toiseen kerrokseen. Jos alue toisin päätä, olen itsekin tarpeellisen hyvässä kunnossa huolehtimassa lääkkeiden antamisesta hänelle.  Pahoin pelkään, että alueiden palvelujen hinnoittelussa laajemminkin alkaa näkyä hyvinvointialueiden monopoliasema.