Enempää en jaksanut katsella ja kuunnella, koska näitä asioita on hoettu jo 40 vuotta. Luulen myös, että nuoripolvi tietää tasan tarkkaan, miten päivän työstä selviää. Todennäköisesti edelleen pitää paikkansa, että mitä mielenkiintoisempi työ, sitä nopeammin aika kuluu. Ehkä viimemainitussa johtuu suurimmat työssä viihtymisen ja viihtymättömyyden syyt. Ylen Aamu TV:n kaksi työhyvinvointi asiantuntijaa kävi kertomassa, miten jaksaa korona aikana suoriutua päivän työtehtävistä. Ergonomia nostettiin esille samoin tauottaminen. Voi nousta puolentunnin välin ylös kävelemään. Se rentoutta lihaksia ja aivoja. Jos mahdollista niin kahvikupposen kanssa voi nauttia vaikka raastetta.

Toisten mielestä pärjäämisen eetos sopii niille, jota ovat valmiit pilaaman elämänsä. Toisille elämä ristiriitojen kanssa on poreilevaa seikkailua ja sietämisen minimointia. Toisten pitää juosta unohdusten vuoksi. Mikä kirjo, sanoisi Freud.   Joka tapauksessa elämän tehtävänä ei ole luoda saamattomia ja hävyttömiä hahmoja. Luojalla oli tarkoitus päästää vedet virtaamaan. Silloin kun napanuora katkaistaan, lähes kaikki ovat samalla viivalla. Perimä ja ympäristö luovat mahdollisuuksien kehikon tulevalle elämälle. Jaksamien tai jaksamattomuuden tunne voi johtua oman psyykeen tilapäisestä tai pitempi aikaisesta häiriöstä tai kuormituksesta, fyysistä terveysongelmista, ympäristön painaista, omista suoritusodotuksista, määrällisesti tai laadullisesti ylimitoitetuista perhe- ja työvaatimuksista. Negatiivien jaksamispakko on erotettava hyvästä jaksamisen eetoksesta. Jälkimmäinen on motivoitunutta rutistusta viedä asiat läpi, sitten helpottaa. Negatiivisen jaksamispakon va...