Ylen lamaantuneelta Jälkipörssiltä piti kysyä: Mikä syynä, kun ei polle syö, rasittaako sitä liika työ? Lieneekö, syy tähän ollut pörssilaisten omiin talouksiinsa vaikuttava EKP herrapesäkkeen suhmurointien vipuvaikutukset omiin sijoituksiin. Joka tapauksessa EKP vitkuttele niin kauan, että väliin tulee aivan liikaa tekijöitä koron muutoksen vaikutuksen luotettavaksi selvittämiskesi. Eli taas finanssimaailma kokee ennalta arvaamattoman mullistuksen ja tällähän ei ole mitään tekemistä M. Jungnerin kanssa. Tämä on jokapäiväistä leipää niin kauan, kun täysin itsenäinen EKP on olemassa.   Nykyajan ”taloustiede” oppikokoelmana voi sanoa korkojen nostamisesta mitä tahansa, kun muut muuttujat ovat juuttuneet alueille, joissa niiden selitysarvo on lähellä nollaa. Nytkin on tilanne se, että vienti sakkaa tilaiskirjojen ammottaessa tyhjyyttään EKP:  jyristessä lainan oton ruttomaisuutta. Nyt pitää vapaa-ajattelija Jungnerkin mukaan realisoida valtion omaisuutta, mutta operaatiot ovat ni...

     On omituista ajatella, kuten EK ja kokoomus tekevät, että Kataisen ja Stubbin hallituksen sikspäkki-johtamistyyliä pitäisi soveltaa myös yrityksiin, eteenkin vientiyrityksiin: vitkuttelua ja vatkuttelua, vastuun pakoilua. Näin on kuitenkin tapahtunut.      Tässä oikeistopiirit ajattelevat, että valtion velka on mennyt suoraan yritysten taseisiin. Todellisuudessa on tapahtunut päinvastoin. Valtio on ottanut riskin pitämällä yllä koulutus- ja   terveydenhoitojärjestelmiä ja muuta perusinfraa odottaen, että vientiteollisuus alkaa vetää.      Näin ei ole käynyt, vaikka EU-alueen vientinäkymät ja talousluvut ovat pikku hiljaa alkaneet parantua ja yritysten veron alennusten dynaamisten vaikutusten pk-sektorille olisi pitänyt ajat sitten näkyä kasvavana vientinä.      Tosin sanoen, mikä on estänyt lamasta huolimatta vientisektoria kasvamasta. Vetoaminen hintakilpailukykyyn vanhenee hyvää vauhtia käsiin. Puheet ...

”Talouden faktat eivät kuulu politiikan piiriin. Politiikkaan kuuluu se, mihin tärkeysjärjestykseen asioita laitetaan, se on vaaleissa ratkaistava”, sanoi Liikanen Ylen aamu-tv:ssä. Tärkeysjärjestys ilman faktoja on unelmaa. Suomen talouden tila on ajelehtinut suurelta osin kotitekoiseen pitkään lamaan ja suureen velkaantumiseen. Verotuksen kaksi vaalikautta kestänyt verojen keventäminen, ylisuuret palkankorotukset, työmarkkinoiden joustamattomuus, julkisen sektorin paisuminen ja sen tuottavuuden vaatimattomuus ja vientisektorin osittainen uudistuskyvyttömyys ovat tekijöitä, joissa faktojen tunteminen ja asioista oikein päättäminen olisi kantanut hyvän sadon. Liikasen puolustukseksi on sanottava, ettei meillä ole sellaista rautakouraa, joka olisi näitä tekijöitä  päätyökseen koordinoinut ja niistä päättänyt. Emme onneksi elä totalitäärisessä valtiossa. On politiikkomaista Liikaselta hänen heittäessä pallon äänestäjille tärkeysjärjestykseen asettamisesta. Meillä kaikki kymmenen puol...

Puhe oli lyhyt, kantaaottava ja selkeä. Keskeiset teemaat olivat viennin edistäminen ja julkisen sektorin suuruus, 58 prosenttia bkt:stä. Asetelman voi esittää toisin päin: jos meillä olisi 38 prosenttia nykyistä suurempi yrityssektori, osuudet olisivat fifty – fifty. Tai myös näin: jos meillä olisi   kahdeksan vuoden aikana yksityissektori kasvanut   neljän prosentin vuosikasvulla, osuudet olisivat   fifty - fifty. Numero leikkiä. Tosiasia on, että meillä on liian suuri   julkinen sektori. Ensimmäisenä on selvitettävä, miksi tuottavuusohjelma epäonnistui. Onko se resurssihallinnon johdon syy, vai ministeriöiden yleinen asenne julkisiin säästöhin? Valtiolta eläköityy vuodessa noin 3500 henkilöä. Jos paikat jätetään täyttämättä, säästö on noin 300 miljoona euroa vuodessa. Tämä on aivan realistista, kun ohjelma ulotetaan kymmenelle vuodelle, jolloin keskimääräisen säästön pitää olla 300 miljoona euroa vuodessa. Lähtokohtana, kuten nyt on korjattu, täytyy o...

Himasen raportin keskeinen viesti on, että kansalliseksi tavoitteeksi on nostettava kaikkien mahdollisuus arvokkaaseen elämään. Tämä on hvyä tavoite ja varmmankin monelle keski- ja hyvätuloisille mahdollinen. Yhteiskuntaan kuuluu kuitenkin myös 160 tuhatta pitkäaikastyötöntä ja 800 tuhatta köyhää, joista 200 tuhatta vanhusta on tylyssä laitoshoidossa. Katainen pohtii Himasen raportti kädessä, pitäisikö ihmisillä olla vaihtoehtoja elämässään, vapaus valita mihin suuntaan elämäänsä vie. Kun tällaisia lausuntoja annetaan, pitäisi ottaa huomioon nämä köyhän laidan ihmiset eikä kovertaa heidän itsetuntoaan ja saattaa heitä arvotelun kohteeksi. Himasen mukaa kestävyysvajetta suurempi vaje on henkisen ilmapiin sulkeutuneisuus, kademieli  ja innostuksen puute. Jokainen Suomen lukeva tietää, että vienti pitää saada vetämään. Silloin voidaan myös tasoittaa köyhän laidan kulijoiden tietä. Pitäisikö innostusta lisätä ensimmäiseksi tällä sektorilla? Himasen sanoma johtamisen kehttiä...