E nsimmäisen padan myrkkykeitos sekin   on ollut jo vuosia valmis. Siellä ovat talousasiat kypsyneet valeuutisiksi, joita taloustieteen nimissä poliitikot heittelevät suistaan kansalle, kuten työjoustot työllistävät tai dynaamiset vaikutukset johtavat hyvän kierteeseen. Nyt juuri kehutaan yhtiöveron laskua talouden elvyttäjänä, vaikka mitään näyttöä ei ole. Taloustiede ei olekaan tiedettä, sillä se ei täytä tieteen kriteerejä, mm tieteelle tyypillistä kokeen toistettavuusvaatimus ei sillä toteudu, kuten esimerkiksi lääketieteessä. ”Taloustiede” pikemminkin joukko oppeja ja sääntöjä, joiden mukaan talous voi toimia, mutta mitään varmuutta ei ole.      Toisessa padassa hallituksen puoluejohtajat keittävät edes takaisin talousreseptejään lupaillen kuin tyhjästä työllisyysasteen nousevan 72 prosenttiin samalla, kun maassa on kasvava määrä hyvässä työiässä olevia syystä tai toisesta työhaluttomia ihmisiä. Avoimiin työpaikkoihin ei ole hakijoita. Viime...

Himasen raportin keskeinen viesti on, että kansalliseksi tavoitteeksi on nostettava kaikkien mahdollisuus arvokkaaseen elämään. Tämä on hvyä tavoite ja varmmankin monelle keski- ja hyvätuloisille mahdollinen. Yhteiskuntaan kuuluu kuitenkin myös 160 tuhatta pitkäaikastyötöntä ja 800 tuhatta köyhää, joista 200 tuhatta vanhusta on tylyssä laitoshoidossa. Katainen pohtii Himasen raportti kädessä, pitäisikö ihmisillä olla vaihtoehtoja elämässään, vapaus valita mihin suuntaan elämäänsä vie. Kun tällaisia lausuntoja annetaan, pitäisi ottaa huomioon nämä köyhän laidan ihmiset eikä kovertaa heidän itsetuntoaan ja saattaa heitä arvotelun kohteeksi. Himasen mukaa kestävyysvajetta suurempi vaje on henkisen ilmapiin sulkeutuneisuus, kademieli  ja innostuksen puute. Jokainen Suomen lukeva tietää, että vienti pitää saada vetämään. Silloin voidaan myös tasoittaa köyhän laidan kulijoiden tietä. Pitäisikö innostusta lisätä ensimmäiseksi tällä sektorilla? Himasen sanoma johtamisen kehttiä...