!970-luvulle tultaessa joidenkin virkamiesten mieleen juolahti ajatus saada selville, mitä kukin toiminto maksaa ja mitä rahoilla on saatu aikaan. Tätä ennen seuratiin vain riittääkö momentilla rahat.  Keskeinen ajuri kustannusseurannalle oli valtiovarainministeriön suunnittelusihteeristö, joka lähti ajamaan virastojen ja laitosten sisäistä laskentaa vuoden 1970 alussa. Sillä on tarkoitus seurata, mitä kukin toiminto maksaa.  Vähän myöhemmin havahduttiin huomaamaan, että laskentatoimi ei riitä kattamaan johtamisen vaatimuksia, vaan tarvitaan staattisen johtamisen sijasta kustannustieoista ja henkilöstöjohtamiseen purettavaa esimiestyötä sekä sisäistä laskentaa laaja-alaisempaa johtamisen malleja. Oltiin siirrytty kustannustietoisuudesta organisaation kokonaisvaltaisempiin johtamiskäsitteisiin ja johtamisen eri elementtien käyttöön.  Tällöin alettiin puhua ja osin toteaa toimia-ajatuksen, päämäärien ja eri tavoitetasojen merkityksistä virastoissa ja laitoksissa sekä jo...

Hallitusohjelma moninaisuutensa ja kattavuutensa takia se ei voi olla mikään tyylipudas massaornamentti ja siloinen suunnitelma-asiakirja. Siksi se pakostakin sisältää erilaisia yhteiskunnan kehittämis- ja uudistamisinstrumentteja yksittäisten lakien uudistamisesta, jopa pykälän kirjoittamisesta, koulutusjärjestelmän uudistamiseen ja työllisyyden nostamiseen.  Yhtenä keinona hallitusohjelman ja kehysohjauksen vaikuttavuuden parantamisessa olisi jonkin asteinen siirtyminen nykyisestä hallinnonalakohtaisista ohjelmakohtaisiin budjetteihin ja päätöksentekoon. Ohjelmia olisivat monia yhteiskunnan eri lohkoja leikkaavat suuret kehityshankkeet kuten lapsiperheiden köyhyys, maahanmuutto, työllisyyden kohottaminen. Nykyisten kehysten historiallisesti perustuessa pelkästään hallinnonalakohtaisuuteen ministeriöt kokevat budjettinsa koon saavutetuksi eduksi, mistä hevin ei tingitä.   Seuraavassa hallitusohjelmassa voitaisiinkin tehdä päätös, että tällaiset suurohjelmat toteutettaisiin ir...

Tällä otsikolla markkinoimme johdon seminaaria. Paikalle oli kutsuttu 140 valtion hallinnon ylimmän johdan edustajaa. Kyse oli päivän seminaarista aiheena kehysohjauksen ja -budjetoinnin käyttöönotto ministeriössä ja virastoissa sekä laitoksissa. Vallankumouksellista. Tällainen irtiotto oli mahdollista delegoimisen aallossa antaa päätöksen tekovaltaa ministeriön alaisille yksiköille. Toisin sanonen haluttiin, että ministeriöt lopettavat yksityiskohtaisen määräilyn ja keskittyvät strategisiin kysymyskin. Osittain se oli toiveajattelua, koska ei vain niin yhtäkkiä ministeriöiden satavuotista keskitetyn johtamisen kulttuuria käännetä toimintavapauksia suosoivaan johtamistapaan. Epäily oli osittain realismia kehittämisresurssien niukkuuden takia.   Merkille pantavaa oli, ettei valtionvarinministeriö pannut hantiin sooloilumme. Tänä selittyy sillä, että TUPA yksiköömme oli, ainakin niin koimme, riippumaton ministeriön määräysvallasta. Sen valta perustui valtiovarinministerin allekirjoit...

Työelämä ja organisaatio sosiologit ovat kyllä esittäneet näkemyksiä ja suosituksia arjen työn kehittämiseksi. Soisi kuitenkin olevan myös tutkimuksia, miten kansalaiset ja sen eri ryhmät kokevat elämänsä Suomessa ja millaisissa paineissa ja muutospaineissa he kokevat asumisen maassamme nyt olevan.   Ikääntyvä väestö ja vanhukset valtion ja kuntien resurssipulan vuoksi näyttävät joutuvan erittäin huonoon asemaan joko palvelujen supistumisen tai työvoimapulan taikka asiakkaan maksukyvyttömyyden tähden. Tämä on yksi ehkä suurin vaikeuksiin ahdettu väestö segmentti.   Opiskelijat joutuvat hallituksien kovien budjettileikkausten takia ahtaalle, mikä voi johtaa valmistumisen viivästymisiin ja jopa opintojen keksityksiin. Tämä on vaarallista myös koko yhteiskunnan tasolla osaajien vähentyessä entisettään. Koska valtio tarvitsee hyvinvointivaltion säilyttämiseksi rahaa, katseet on käännettävä sinne, missä tukevaisuuden rahavirtoja voisi olla.  Monet ekonomistit pitävät osaajapul...

Miten hallitus ja ministeriöt ohjaavat alaistaan hallintoa. Heti tuli virhe, sillä eihän nykyään saa puhua alaisesta, vaan pitää lausua kohteliaasti yhteistyökumppani. No ei se näin mene, sillä raaka raha se on, joka puhuu, ja hallitutus ohjaa rahalla eli määrärahakehyksillä. Se oli kova juttu, kun ministeriöt aikoinaan pakotettiin luopumaan yksityiskohtaisella määräysvallalla ohjaamisesta laitoksiinsa ja virastoihinsa ja sen sijaan kuvaannollisesti annettiin säkki rahaa, jonka on riitettävä seuraavaksi vuodeksi kunhan tavoitteet saavutetaan koko hallinnon alalla. Mikä on hallinnon ala? Ministerin näkökulmasta se vastaa yksityissektorin bisnesaluetta eli valtiolla kyseistä ministeriötä ja sen määräysvallassa olevia virstoja ja laitoksia sekä tiettyä yhteiskuntapolitiikan sektoria. Tämä ei vielä riittänyt, vaan asetettiin tuloneuvotteluissa tavoitteet, jotka on saavutettava. Näin saatiin köysi kireälle sekä ministeriö- että virastopäässä. Tämä on ns modernia julkisen hallinon ohjausta...

Kun jokaisella ministeriöllä oli omat tietohallintostrategiansa ja toisten ministeriöiden tietojärjestelmiin yhteen sopimattomat sovellutuksensa, hajaannus oli suuri. Tämä oli seurausta siitä, kun kehys- ja tulosohjauksessa delegoitiin asioita virastojen ratkaistaviksi. Siinä samalla menivät myös tietojärjestelmäkysymykset ja laiteasiat ministeriöistä virastojen ratkaistaviksi. Lopputuloksena oli suuri määrä yhteensopimattomia sovellutuksia, mikä vaati koordinaatiota, erilaisia johtoelimiä ja standardeja. Hajaannusta ei olisi tapahtunut, jos hallinnon kehittämisosaston atk-toimiston lupamenettely virastojen laitehankinnoissa olisi säilytetty. Ministeriön johtoryhmän kokouksissa Viinanen johti ystävällisesti mutta määrätietoisesti puhetta. Muilla jäsenillä ei juuri ollut sanottavaa, kun Raimo Sailas esitteli budjettilukujaan. Muutonkin asioiden käsittely oli hyvin osastokohtaista kunkin osastopäällikön pitäytyessä vain oman osastonsa asioihin. Poikkeuksen teki Sixten Korkman, joka hyv...

Päivän HS:ssä oli juttu uuden organisaatiopsykologian koulutusohjelman käynnistämisestä. Ajankohtaiseksi aiheen tekee se, että johdon koulutuksessa on vuosikymmeniä jatkunut hyväntahtoinen kiista yhtä hyväntahtoisesti ilmaistuna management by Perkele ja management by Dreams välillä. Nyt näyttää siltä, että Helsingin yliopiston rehtori on havainnut laitoksen johtamisessa haasteita, ellei peräti ongelmia. Tämä ei ole ihme, sillä jo 1990-lvulla yritin konsultoida yliopistoa ja senaikuista rehtoria Risto Ihamuotilaa. Vastaanotto oli kohteliasta, ja jopa dekaanit suhtatuvat asiaan myönteisesti, eikä tämä johtunut pelkästään siitä, että nyt yliopistolla sisäänajossa oleva kehys- ja tulosbudjetointi tarjosi entistä enemmän väljyyttä määrärahojen käytössä. Jälkeen päin tarkasteltuna budjetoinnin uudistaminen tulosperusteiseksi, esim. väitelleiden tohtoreiden ja maistereiden määrät, on osoittautunut melko onnistunut. Käydessäni 1990-luvulla Consistor Minuimissa esittelemässä asia ei kyllä näy...

Nyt puoluekokousten aikana kuulee poliittisen retoriikan kaikessa vivahteissaan. Ulkopuolisesta tuntuu niiden paatosta ja asialle omistautumista kuunnellessaan, että siinä on kyse joidenkin elämästä. Puheissa kulkee aina yksi ja sama psyykkisen vieraanvaraisuuden juonne. ”Tulkaa meidän joukkoihimme, ajamme etujamme, meitä on monta, me jaksamme pitää puolianne vaikeiden aikojen keskellä”. Sanoitus vaihtelee, mutta sisältä on sama. Olisi kiinnostavaa tietää, miten ja miksi ja millaisten vaiheiden kautta ihminen tulee tällaiseksi tietyn ryhmän tavoitteisiin yhtyvä ja ainakin sanallisesi ryhmän kaikkivoipaisuuttaa puolustava jäsen. Epäilijälle tulee mieleen, että näin sitoutuessaan ihmisestä tulee puolueisiin kuulumattomineen silmissä erikoinen ja kokouksissa yllättäviä kantoja laukova ihminen. Onko hän aito missään kokoustilanteessa? Kokemus avasi silmiä tällaisesta käyttäytymisestä. Se tapahtui, kun olin pääsihteerinä valtioneuvoston projektissa, jonka tehtävä oli kehittää valtioneuvosto...

     Hallitusohjelma moninaisuutensa ja kattavuutensa takia se ei voi olla mikään tyylipudas massaornamentti ja siloinen suunnitelma-asiakirja. Siksi se pakostakin sisältää erilaisia yhteiskunnan kehittämis- ja uudistamisinstrumentteja yksittäisten lakien uudistamisesta, jopa pykälän kirjoittamisesta, koulutusjärjestelmän uudistamiseen ja työllisyyden nostamiseen.      Yhtenä keinona hallitusohjelman ja kehysohjauksen vaikuttavuuden parantamisessa olisi jonkin asteinen siirtyminen nykyisestä hallinnonalakohtaisista ohjelmakohtaisiin budjetteihin ja päätöksentekoon. Ohjelmia olisivat monia yhteiskunnan eri lohkoja leikkaavat suuret kehityshankkeet kuten lapsiperheiden köyhyys, maahanmuutto, työllisyyden kohottaminen. Nykyisten kehysten historiallisesti perustuessa pelkästään hallinnonalakohtaisuuteen ministeriöt kokevat budjettinsa koon saavutetuksi eduksi, mistä hevin ei tingitä.      Seuraavassa hallitusohjelmassa voitaisiinkin tehdä päätö...

     Tietojenkäsittelyasiat olivat osastoilla epämääräisessä ja neuvottomassa tilassa. Erilaiset ryhmäkunnat kävivät luonani esittelemässä oppejaan ja näkemyksiään ja pyytämässä rahaa kuka minnekin. Tämä ei ollut virkamiesten vika, sillä he olivat ahkeria parhaansa tekeviä asiantuntijoita, mutta heidän puheensa ja muistionsa osoittivat jonkin suuren tekijän olevan vialla koko julkissektorin tietohallinnossa.      Julkisen hallinnon tietohallinnon neuvottelukunta toimi sisäministeriöjohtoisesti ja tuotti strategioita kuntakentän tietohallinnosta. Vaikka kuuluin alivaltiosihteerin kanssa liikenneministeriön tietohallinnon johtoryhmään, tämä painotti liikaa yleisiä tietohallintokysymyksiä tekosyynä toimialaansa kuuluvat tietoverkkostrategiat. Hallinnonkehittämisosastolla suunniteltiin tietoyhteiskuntaa ja tietojärjestelmien rajapintojen standardoimista. Näiden kolmen ministeriön kesken vallitsi jossain kilpailua, kuka sai äänensä parhaiten esille. Kun jokaise...

Valtion budjettiuudistus eteni rytinällä. Tarmokas ja asioita eteenpäin vievä Heikkinen kertoi, että kaikki virastot siirtyvät vuoden alusta tulosbudjetointiin eikä kolmesta kokeiluvirastosta enää huolehdita erikseen. Jokaisen viraston oli tultava toimeen nyt omilla kehityspanoksillaan. Ennen kehysbudjetointiin siirtymistä jokaisella virastolla piti olla tulosbudjetointi käytössä, painotti Heikkinen heläyttäen kirkkaan naurun sanomansa jälkeen. Viraston kehysbudjetti muodostui ministeriön virastolle osoittamista tulostavoitteista ja määrärahoista. Tätä kutsuttiin kehysohjaukseksi. Onneksi Tullilla nämä olivat käytössä, huokasin. Vaikka olin Tullissa lujasti kiinni, Temmes soitteli varmana tulostani ja tinki jopa palkkatoiveestani. Posti toi lähes joka päivä sisäministeriöstä luettavaksi papereita, joista voisin perehtyä ministeriöön. En joutanut kuin ohi mennen vilkaisemaan niitä. Aikani meni Jermun vaaksan pituisen kyselyn vastuksien setvimiseen. Kaikissa vastauksissa ei ollut pä...

Hallituksen paketti kestävyysvajeen täyttämiseksi ja luottolukittajien rauhoittamiseksi on myös tarkoitettu   torjunta-aseeksi oppositiota vastaan tulevissa   EU- ja eduskuntavaaleissa. Konkreettisia leikkauksia ei tehdä, vaan ne on verhottu tehokkaampien toimintatapojen varaan, joita on tarkoitus toteuttaa tulevaisuudessa. Se on kuin apajille heitetty pyydys, jonka saalis on sattumanvarainen. Hyvää paketissa on kuntien saaminen valtion kehysohjaukseen ja valtionosuukisen nykyistä parempaan ennakointiin. Kuntia ohjaavia normeja kuitenknin löysätään tehokkuuden nimissä. Ihme ja kumma tässä syhteydessä sotesta ja kuntauudistuksesta ei puhuta juuri mitään, vain 50 miljoonan säästöjen verran. Tämä on merkittävä linjaus, sillä   jos nykyiselle kuntakentälle, jossa on satoja eri suuruisia kuntia, ja sotejärjestelmälle, annetaan vapaus tuottaa palveluja lähes täyisin oman harkintansa mukaan, kansalaisten eriarvoisuus kasvaa entisestään. Juuri nyt poreilevassa Paat...