Puhe oli lyhyt, kantaaottava ja selkeä. Keskeiset teemaat olivat viennin edistäminen ja julkisen sektorin suuruus, 58 prosenttia bkt:stä. Asetelman voi esittää toisin päin: jos meillä olisi 38 prosenttia nykyistä suurempi yrityssektori, osuudet olisivat fifty – fifty. Tai myös näin: jos meillä olisi   kahdeksan vuoden aikana yksityissektori kasvanut   neljän prosentin vuosikasvulla, osuudet olisivat   fifty - fifty. Numero leikkiä. Tosiasia on, että meillä on liian suuri   julkinen sektori. Ensimmäisenä on selvitettävä, miksi tuottavuusohjelma epäonnistui. Onko se resurssihallinnon johdon syy, vai ministeriöiden yleinen asenne julkisiin säästöhin? Valtiolta eläköityy vuodessa noin 3500 henkilöä. Jos paikat jätetään täyttämättä, säästö on noin 300 miljoona euroa vuodessa. Tämä on aivan realistista, kun ohjelma ulotetaan kymmenelle vuodelle, jolloin keskimääräisen säästön pitää olla 300 miljoona euroa vuodessa. Lähtokohtana, kuten nyt on korjattu, täytyy o...

On tärkeää huomata, että missä kontektissa organisaatiota muutetaan. Tässä tarkoitetaan tilanneta, jossa organisaation ulkoisissa tehtävissa ja tulostavaoitteissa ei tapahdu oleellisia muutoksia, mutta sisäistä tuloksellisuutta halutaan parantaa.  Muutoksessa henkilöt vertaavat aiempaa työ- ja toimintatapaa muutoksen tuomiin uusiin työtapoihin ja tekevät siitä johtopäätöksensä. Sen tähden on  tärkeää jatkuvasti perustella, mitä muutetaan ja miksi.Tämä on vaikeaa, koska muutos on itse itseään tarkentava prosessi, jolloin kehittäjät ja johtokaan eivät tiedä tarkalleen, mitä tuleman pitää. Mutta, jos kehitysprosessin eri vaiheiden fundeeraukset ja ongelmat kerrotaan koko henkilöstölle, porukka kiinnostuu asiasta ja näkee, että nyt on tosi kyseessä. Näin saadaan ideaalitapauksessa syntymään reaaliaikainen kehitystarina, josta on mahdollisuus koko ajan kommunikoida laidasta laitaan.  Tällöin johto ei voi fuskata, koska se ennemmin tai myöhemmin  jää siitä kiin...

Aamun TV:ssä puolustusministeri Haglund moitti Valtion talouden tarkastusvirastoa siitä, että sen tuloksellisuusmittarit eivät sovi kriisinhallintajoukkojen taloudellisuuuden   ja vaikuttavuuden tarkasteluissa. Hän patisti virastoa kehittämään mittarieta siihen suuntaan, että ne kertoisivat nykyistä paremmin, miten kriisinhallinassa on onnistutu. Haglund on oikeassa siinä, että Suomen osuuden selvittäminen kansainvälisissä kriisinhallintatehtävissä on hankala kysymys. Hän tavallaan itse vastasi ongelmaan kertomalla, että   juuri meneillään pidettävässä pohjoismaisten puolustusministereiden kokouksessa on sovittu pohjoismainen visio puolustusyhteistyöstä. Kriisinhallintaoperaatioden vaikuttavuuden suunnittelussa ja seurannassa on turvauduttava   poliittiseen visioon. Visio ja aiotut operaatiot on heijasteltava toisaan vasten ja täsmennettävä intuitiivisen kokemuksen ja tiedon varassa, mikä jälkeen tehdään päätökset. Onnistumisesta voidaan saada konkreettista...