Kärryn ollessa uusi kolme miestä istuivat salkut sylissä tavoitteena sileän tiekartan etapit ja tiukat aikataulut. Menomatkalla autossa hyrisi yksimielinen sorina päivän temppujen tulevista onnistumisista ja aikaansaannoksista. Tulomatkalla miehet läimäyttelivät toisiaan okapäille kuskinkin saadessa onnitteluja siinä määrin kuin turvallisuus salli. Tiekarttaa kiiteltiin idästä länteen etelänkin saadessa osansa. Puheet olivat varmoja a:sta ö:hön ja tulevat toimenpiteet harkittuja kuin aukoton totuus.      Ensimmäiset syyssateiden alkaessa roimia tiekartan maisemia ja auton ikkunoita, miehet alkoivat ajan kulukseen selata älykännyköitään. Sanomalehdet olivat liian paksuja. – Täällähän nuljussa tekstissä kotiäidit rutiset päivähoitorajoituksista ja opiskelijat kirkuvat tuistaan, sanoi ohuempi ministeri, ja tuossa roskajutussa hipsterit kitisevät kehitysavusta, jatkoi tukevampi ministeri ja valitti ulos katsoessaan, etteivät tiekartan maisematka...

     Nyt tapahtuvassa ruoan hinta-alessa on kummallisia piirteitä.      SOK:n pääjohtaja Taavi Heikkilä lanseerasi eilen televisiossa sellaisen totuuden, jota   suuryrityksiltä ei hevin kuulla. Vapaasi siteeraten hän sanoi. ”Olemme säästäneet ict-sovellutuksilla ja investointien lykkäämisellä kymmeniä miljoonia euroja. Haluamme jakaa näitä säästöjä myös kuluttajille”. K-ryhmä lausunnot olivat samansuuntaisia.      Pankkisektori on jakanut osakkeiden omistajille kaikki tuottavuushyödyt. Miksei päivittäinen elintarvikesektori tee samoin?      Vasta tänään alkoi kuulua kummankin ketjun suunnalta, että kuluttajien ostovoima on pienentynyt, kuluttajat ovat siirtyneet halpoihin ruokatuotteisiin ja markkina-asema on pönkitettävä. Tässäkö selitys on?      Itse olen ostanut 10 vuoden ajan noin 50 prosenttia ruoistani Lidlista. Ruokakorini on siellä noin 30 prosenttia ha...

Euroopan Unioniin liittymisestä käydyssä kansanäänestyksessä valintaa kannattavien yhtenä argumenttina oli ruoan hintojen pudotus keski-eurooppalaiselle tasolle. Esitettiin jopa   20 prosentin pienentymistä silloisiin hintoihin. Ennen vaaleja HS julkaisi koko sivun mainoksen liittymisen puolesta. Miten ruoan hinnat ovat kehittyneet vuonna 1995 tapahtunee liittymien jälkeen? Alussa media oli hyvinkin kiinnostunut seuraamaan hintoja. Ne laskivatkin jonkin verran, mutta eivät milloinkaan lähellekään keski-eurooppalaista tasoa. Vakiosyynä korkeille hinnoille esitetään pitkiä etäisyyksiä ja lyhyttä kasvukautta. Suomalainen laatu on aina esitetty ruoassa hyvänä vetovoimatekijänä. Varmaan näin osin onkin. Nyt taas kerran ruoan yksi hintapiikki on saavutettu. Suomessa ruoan hinta on 30 prosenttia kalliimpaa kuin Saksassa. Ero on vieläkin suurempi, kun otetaan huomioon ostovoima. Jostakin syystä meillä ei ole saatu purettua kunnolla S- ja K-ryhmien johtavia markkina-ase...

EU-maissa kasvu ei näytä lähtevän  käyntiin EKP:n matalan korko- ja inflatiotason politiikasta huolimatta. Euro pysyy kalliina verrattuna dollariin. Vienti ei vedä. Maiden budjettialijäämät ovat suuret ja valtiot velkaisia Kannaitsiko EU:n soveltaa Japanin pääministerin Aben agressiivista rahapoltiikkaa? Maassa on kasvu jäänyt polkemaan vuosikymmeniksi paikoilleen, valtiovelka  on 150 prosenttia BKT:stä ja talous deflaatiossa. Erikoispiirteenä on, että velka on pääosin kotimasta. Nyt on piristystä havaittavissa. Tunnetusti EU on valinnut pääinstrumentiksi  taloudensa oikaisemisessa EKP:n  manageroimat apupaketit, joista Irlanti näyttää selviävän ensimmäisensä. Useiden talousgurujen kommenttien rivien välistä pilkahtele Yhdysvaltain valtti: dollari on  maailman valuutta ja vain Yhdysvalloilla on valta painaa sitä lisää. EKP voisi ottaa tästä nyksyistä agressiivisemmin oppia sen sijaa, että se kuuntelisi joidenkin talousasiantuntijoiden esityksiä euron def...