Aasinsiltana voisi näin työnpäivän lähestyessä hieman kurkata pääministeri Orpon yksityistämisohjelmaa. Se tulee yhtä varmasti, kuin seinäkellon yö lyönti. Ensin kuitenkin kannattaa pohtia, mitä ei Orpokaan voi antaa yksityisten firmojen hoidettaviksi, jos mies vain järjissään pysyy. Niitä ovat tietysti ns yövartijatehtävä eli finanssi-ja rahahallinto, yleinen järjestys ja turvallisuus, vankeinhoito, tullaus, rajavartiointi ja puolustusvoimat. Se mitä tästä puuttuu, onkin sitten kokoomukselle merkittävää sen 20 miljardin euron volyymin takia, siis terveydenhoito. Ensin muutama sana Orpon perusteluista, miksi yksityinen selviää tehokkaammin terveydenhoidosta kuin julkinen sektori. Orpon leiri ei kehtaa toistaiseksi sanoa, että yksityinen on aina tehokkaampi, vaan se sanoo, että yksityinen voi siirtää hyvät käytännöt laajaan käyttöön ympäri maata, jolloin tehokkuus kasvaa. Siis tehokkuus kasvaa. Toi taivas. Jos terveydenhoidossa tehokkuus kasvaa, on syytä repäistä kimaltava esirippu alas...

Ehkä monet vielä muistavat rautakanki selkäisen pääsihteeri Juri Andropovin 1983. Käydessään Itä-Saksassa hän näki, miten ihmisten arjessaan tarvitsemia kulutushyödykkeitä löytyi kaupan kuin kaupan hyllyiltä.  Andropovin piti olla nopea, koska KGB:n suojissa vietiin kovaa vauhtia maan öljyä, kaasua, alumiinia, kuparia ja muita raaka-aineita länteen. Ei niitä noin vain voitu viedä ja myydä. Vähimmäisvaatimuksena oli luoda ulkomailla asuvien luotettavien veljien verkko, jonka jäsenet vakio lomakkeella ja allekirjoituksellaan vannoivat pitävänsä myynnistä sadut varat tallessa ja olivat valmiit luovuttamaan ne KGB:n käyttöön. Tämä oli ensimmäinen steppi ryöstää maa. Toinen askel oli alkaa myydä (ottaa) valtion laitoksia ensin KGB haltuun ja myöhemmin myydä niistä osa luotettavien eurooppalaisten finanssilaitoksien kautta Euroopan suuryrityksille, kuten Fiatille, Olivetille ja Siemensille. Tästä meni taas osa luottoveljille. Ulkonäkö voi joskus pettää. Tämä koski mitä suurimmassa määr...

     Keskustelu omistajaohjauksesta on paisunut yli äyräiden. Tuntuu, että Postissa tämä ohjauskeino on jotain ainutlaatuista ja että kohtalomme riippuisi sen lopputuloksesta. Täytyy kuitenkin myös muistaa, että näitä keskusteluja on käyty 1990-luvun alusta lähtien mm. silloin, kun rakennushallitus lakkautettiin ja sijalle perustettiin Engel ja kumppanit. Toisaalta konflikti on avain muutokseen ja muutos yhtä luonnollinen kuin sään vaihtelu.      Keskustelussa on  käsitelty ja vedottu päivämääriin aivan kuin sillä ratkaistaisiin Postin kohtalo ja siinä sivussa maailmankaikkeus. On surullista huomata, kuinka Postin ansaittu maine menetetään turhan takia.      Itse kunkin olisi syytä huomata, kuinka luotettava maamme infrastruktuuri on kauttaaltaan ja se on maailman kärkiluokka ( https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000006324490.html ). Meillä voi luottaa Postiin eikä posti katoa puhumattakaan, että sitä ryöstettäisiin.      M...

     Holkerin ja Ahon hallituksien aloittaessa ns hallitun rakennemuutoksen yksityisen sektorin tehokkuuden paremmuutta verrattuna julkiseen ei asetettu kyseenalaiseksi. Aho ja Lipponen omaksuivat mukisematta tämä uusliberaalisen   johtoajatuksen   ja ryhtyivät muuttamaan eräitä virastoja yrityksiksi.      Tätä ajatusta oli vaikeaa vastustaa, koska julkisen hallinnon tehottomuutta, byrokraattisuutta, kankeutta, joustamattomuutta, hidasliikkeisyyttä, raskautta ja tie mitä olivat moittineet yliopistotutkijat, virastosuunnittelijat ja valtion talouden eri tarkastuselimet sekä oikeistopoliitikot ja –virkamiehet. Myös hatarat vertailut verrokkimaihin ja pintapuoliset hyviin käytäntöihin perehtymiset tulkitsisivat muutosta. Maaperä oli siis hyvin altis ja otollinen hallinnon suunnanmuutokselle. Vallitsi samanlainen reformikiihko kuin nyt vanhushuollossa.      Se mikä tässä merkillistä on, ettei 30 vuoden kuluttua tänä päivänäkään ol...

Kannatin ja olin kehittämässä sekä viemässä läpi 1990-taipeessa hallittua yksityistämistä. Näin pyrittiin muuttamaan kankeaa ja raskassoutuista julkista palvelutuonta paremmin vastaamaan asiakkaan tarpeita ja samalla parantamaan tuottavuutta. Nyt valitettavasti on todettava, että yksityissektori ei ole pystynyt vastaamaan tähän haasteeseen, vaan se on palvelutason laskemisella parantanut vain omaa tuottavuuttaan ja voittojaan. Apupoikana tässä on toiminut kansainvälisen finanssipääoman kiinnostuksen lisääntyminen alaan, mikä puolestaan on lisännyt verokikkailun mahdollisuuksia. Hoivakotifiaskojen jälkeen häpeäni yksityistäminen edistämisestäni vain kasvanut. Yritysmaailma loi lobbareiden avulla käsitteen omavalvonta. Tämä ei kerta kaikkiaan sovi sinne, missä asiakas voi parhaimmillaan vain valittaa puhumattakaan, että hän voisi valita palvelun. Markkinat eivät toimi. Seuraavan hallituksen pitää muuttaa yksityistämisen kurssia ja sen on todella otettava käyttöön kehi...

     Aihe on niin vakava, ettei tässä yhteydessä kannata käyttää sote-sanaa, josta on tullut tuntemattomaksi hiertynyt tukki jolkottelemassa kaiken nielevään meren syvyyksiin. Ainut, jota voidaan turmiollisuudessaan verrata tähän, on maakuntahallinto. Tämän tuhlari-veljespari syntyi Keskustan ja Kokoomuksen kaikkien aikojen poliittisen lehmänkaupan tuloksensa. Jos kansalaiset tietäisivät tästä lehmänkaupasta karut tosiasiat, heidän pitäisi suuttua enemmän, kuin nyt ovat suuttuneet.      Ennen kuin edetään syvemmälle, otetaan esille yleisesti hyväksyttyjä asiantuntijuuden ja politiikan määrittelyjä.      Yleisesti on tunnustettua, että asiantuntijuuden yleisiä ehtoja ovat soveltaa teoreettista tietoa, toimia oikein työmarkkinoilla, organisoida ja ohjata oikein toimintaansa, hallinta sosiaalisia vuorovaikutustilanteita ja orientoitua tulevaisuuteen. Kaikkeen asiantuntijuuteen kuuluu kyky hankkia tietoa ja arvioida omaa ...

     Usein sanotaan, että Venäjää ei voi ymmärtää, mutta kuten monessa muussakin kaikkea kaikesta ei tarvitsekaan ymmärtää.  Jo sitä on vaikea tajuta, että Neuvostoliiton hajoaminen tapahtui väkivallattomasti. Tapahtumaketju Gorbatshovista Jetsinin kautta Putiniin on edelleenkin hämmentävää ja hämmästyttävää. Ei paljon dramaattisempaa tilannetta pääse kokemaan, kun kesken duuman istunnon 1991 Jeltsin ilmoitti kommunistiseen puoleen lakkauttamisesta.      Ennen tätä nomenklatuuraan oli noin kaksi miljoonaa käsittävä valtaa pitävien joukko, jolla oli taloudellisia ja sosiaalisia etuja. Tehtaat ja kolhoosit omisti valtio. Asejärjestelmä ja sen käyttö oli taattujen tahojen käsissä.      Neuvostoliiton hajotessa 1991 kaikki ainekset väkivaltaisiin mellakointeihin omaisuuksista, vallasta ja sosiaalisista asemista kaikilla tasoilla oli erittäin mahdollista.      Nyt tehtaat on yksityistetty ja liike...

      Luennoissa oli merkille pantavaa, kuinka eleettömästi alustajat esittivät asiansa paikallaan istuen ilman piirtoheitintä ja pysyen tiukasti agendassaan. Yksityistämishallinnon pääjohtaja Aleksander Margolin piti fanaattisen luennon ylistäessään yksityistämisohjelmaa. He olivat määritelleet Neuvostoliiton arvon vuoden 1979 arvossa ja jakaneet luvun väkiluvulla ja näin saaneet yhden voucherin hinnaksi 25 000 ruplaa. Myöhemmin voucherin määrittelyssä oli käytetty teollisten tuotantolaitosten arvoa. Voucherilla kukin kansalainen sai ostaa perustettavien yhtiöiden osakkeita.       Hän kertoi miljoonien ihmisten myyneen arvosetelinsä pilkkahintaan. Akateemikko pääjohtaja kertoi huvittuneena, kuinka Neuvostoliitto oli tuottanut kahdeksan kertaa enemmän traktoreita kuin Yhdysvallat, mutta oli unohtanut korjuuvälineiden tekemisen, jolloin sadot olivat romahtaneet. Hän pelkäsi, että tuottavuuden noustessa ongelmaksi tuli vapatuvan työvoiman työl...

     Ei tarvitse kiihottaa mieltään 1970-luvun USA vastaisilla kiivailla opiskelijoiden kaljakuppila-rähinöillä. Silti Yhdysvaltain toiminta viimeksi Irakissa verrattuna nyt Venäjän ryntäilyyn Ukrainassa kuuluvat samaan C ahnauksiin. Ei viitsi edes ajatella USA:n manöövereitä 1950–luvulla tehdä Kuubasta Batista renkinään gangsterivaltio.       Putin on sivistynyt mies ja tuntee historian, etenkin Yhdysvaltain. Täytyy itse kunkin kysyä itseltään, miltä Venäjän nöyryytystilassa sen   johdolta tuntui USA rellestäminen Irakissa. Tähän voi joku todeta, kuten Unkarin sankaripääministeri Miklos Nemeth, 1989 rajojen avaajaa, että Venäjän johto pelkää kansaansa ja rakastaa vain omia etujaan. Niin tai näin.      Joka tapauksessa kun olemme joukolla tuomitsemassa Putinin strategian vai pitäisikö sanoa päivän askeleita, kannattaa huomata, että kyllä muuallakin on osattu.      Tilanne meille euroop...