Siirry pääsisältöön

Tekstit

Näytetään tunnisteella kulttuuri merkityt tekstit.


2953. Tulevaa presidenttiä Hautalaa ei pikkumaisuus piinaa, hän on alati suurpiirteisyyden vallassa

Median varmaksi Suomen seuraavaksi presidentiksi pitämä Mikko Hautalan nimi on minulle vähän kuin aikoinaan Martti Lehtinen. Kaikki koulun oppilaat maksettuaan pienen summan saivat mennä kuutelemaan koulun voimistelusaliin tilattua Matti Lehtistä. Kun minä ainoa oppilaana en mennyt tilaisuutteen, vaan istuin pulpetissani, Lehtinen ennen tilaisuuden alkamista tuli katosmaan minua. Saavuttuuaan luokan ovelle rehtori kintereillään hän sanoi, että halusi nähdä  pojan joka ei halua tulla kuutelemaan hänen laulamistaan. -En tunne teitä, vastasi jotain sanokaseni -Jaaha, sanoi Lehtinen ja poistui esitykseensä. Ymmärrän vanhempana, että tilaisuus oli kulttuuritapahtuma ja lestadiolaisten hallinnossaan pitämä koulu näin haluisi tartuttaa oppilaisiin muttakin kuin kovaa uskontoa ja matematiikka. Jälkimmäisestä hyödyin valtavasti tulevassa elämässäni ja varmaan hyödyin siitäkin kuin vuosikymmeniä myöhemmin vein äitini Aleksanterin talon oopperaan kuutelemaan ja katselemaan Joonas Kokkosen V...

2681. Ylen aamun Jälkinäytös oli kamala ja uskomatonta katseltavaa

Jäsen Mikko Korhonen oli ronskilla päällä. Miehen kateus aamun kirkkaudelle ilmeisesti vei miehen draaman poluille. Mies jyrisi, että taiteelta ja kulttuurilta oli leikattu niin, että luu paistaa. Sonya Lindfors oli niin järkyttynyt taiteellis-kulttuurillisen haavekuvan särkymisestä, ettei tiennyt katsoisiko Korhosta vai Jussi Ahlrothia. Määrärahojen pienentäminen oli niin järkyttävää, ettei Taivalkosken Päätalo päiville ole menemistä, koska väkipaljouden supistuessa, hänet voidaan kutsua areenalle, virkkoi Sonya. Sonya jos kukaan tietää, kuinka härkä ja ihminen muuttuvat areenalla suuremmiksi, kuin muutoin ovat, ainakin härät, virkkoi Korhonen Professorin oloinen Alhroth malttoi mielensä tasaisella toistollaan ”kuinka he kehtaavat, kuinka he kehtaavat”. Korhonen oli jo kysymäisillään, että ketkä he, mutta kirosi, kun tämä lyhyt kysymys lipsahti kuitenkin hänen huuliltaan. Tietenkin jääkiekkoliiton entinen puheenjohtaja Kummola, kukapa muukaan, sanoi Korhonen. Sivistyneen oloinen Son...

2447. Eurooppalainen kulttuuri ja arvopohja kontra USA

     Yhdysvallat on monikulttuurinen maa ja kansojen sulatusuuni ja käynyt läpi kivuliaan yhdistymisprosessin. Maan dynaamisuus ja teknologiset saavutukset ovat kiistattomia. Meneillään oleva Yhdysvaltain hegemonian kasvaminen some- ja verkkovakoiluineen ei kuitenkaan välttämättä lupaa hyvää tulevaisuudessa maailman kehitykselle ja ihmisille. Maan ylivallan puolustajat vetoavat tässä kohtaa sinänsä päteviin argumentteihin kuten demokratian edistämiseen ja terrorismin vastustamiseen ja siihen, kuinka USA auttoi Eurooppaa sodissa.      Eurooppalaisuus on kuitenkin kasvanut ja kehittynyt Jerusalemin, Ateenan ja Rooman kautta maailman ainoaksi kulttuuriksi, joka on vuosituhansia pystynyt jatkuvasti uudistumaan, organisoimaan uusia valtiota, luomaan uutta tiedettä, taidetta ja tekniikkaa, joihin myös Yhdysvaltain saavutukset perustuvat.      Tässä kontekstissa      Yhdysvaltain saavutukset eivät ole ylivertaisia...

2409. Et ole hullu, elät vain hullun elämää. Yle Tastula

     Ylen Tastula & Tastula ohjelaman istunnossa oli poika ja isä Jyri ja Yrjö Engeström. Pojalla on digitausta ja professori isällä sosiaalipsykologinen, mutta kummakin ajattelu- ja toimintatapa tähtää globaalin hyvinvoinnin parantamiseen. Vapaasti tulkittuna istunnossa voidaan vetää kolme johtopäätöstä.      Ensimmäiseksi lapsilla on jatkuvasti jonkin lainen digihökötys käsissään. Tämä johtaa siihen, että heidän ajatuskulkunsa ja toimintakykynsä iän karttuessa umpeutuu ja lukkiutuu pelkästään bittiuraan. Lääkkeenä tähän on lapsille digivapaan vyöhykkeen tai tilan raivaamien ja heidän tutustuttaminen kulttuuriin ja kirjonen kautta muihin maailmoihin.      Toiseksi digivoiminen nujertama nuoriso jää kellumaan somealojen vietäviksi. Tällöin yhä useampi lahjakas nuori ihminen ei jaksa tai välitä huomata, että maapallo kaikkine härpäkkeineen on menossa hunningolle ja ehkä tuhoon. Sen sijaan että he räpläilevät digisäätimiä, heidän pitäisi ...

2082. Olkoon Venäjä mikä on, vaan ei demokratia

     Varmaankin kaikille Venäjää seuranneille on tullut selväksi, että Janajevin juntan kaappausyrityksen jälkeen 1991 haaveet Venäjän demokratisoinnista on pitänyt ajat sitten heittää romukoppaan. Hyvää tarkoittavien länsimaisen demokratian ajajien silmät ovat auenneet sille tosiasialle, ettei demokratiaa voi eikä kannata tunkea ryminällä väkisin maihin, joissa yhteiskunnat ovat peruuttomasti ankkuroituneet juuriltaan satojen vuosien vanhoihin uskonnollisiin ja kulttuurisiin toimintatapoihin ja hallinnollisiin järjestelmiin. Eurooppa voi vain toivoa, että Putinin valta Venäjällä ja Assadin Syyriassa pitävät ja maat välttyvät kaaoksilta.      Venäjä ja Syyria ovat osoittaneet, että globalisaation tultua vanhojen arvojen ja toimintatapojen päälle, maahan syntyy voimavertikaalit ja bisnes- ja liikemiesverkostot.      Sivistyneistö- ja kulttuurihenkilöt haluavat pysytellä Putinin voimaverikaalin ja demokratian ulkopuolella. Demo...

1889. Yhdysvaltojen repaleiset myytit

     Suomalainen perhe kutsui yhdysvaltalaisen sukulaisperheen vierailulle kotiinsa Helsinkiin. Perheet eivät olleet tavanneet aiemmin. Kahvipöytään istuttuaan USA-isä laski nopeasti nuppiluvun leikaten samalla kakun yhtä moneen ja yhtä suureen osaan.      Tapaus ei kerro yhdysvaltalaisesta kulttuurista mitään, koska siellä ei ole yhtenäiskulttuuria. Välitöntä ja hilpeätä leikkausta 10 osaan voidaan kuitenkin pitää heijastuksena eräistä yhdysvaltalaisista toimintatapojen piirteistä: meillä on, olemme ja osaamme, emme ujostele, täältä tullaan.      Monet suomalaiset eivät välitä tällaisesta USA-laisesta rehvakkuudesta, vaan pitävät sitä omahyväisenä kerskailuna ja nousukamaisuutena. Eurooppalaisuushan on klassismia ja kristinuskoa ja Yhdysvallat vain kristinuskoa.      Oli niin tai näin, mutta maan tyylillä on luotu maailman menestyvin valtio ja suurimmat projektit. Ja toisaalta on aivan sama, mitä me suo...

1644. Suomen on otettava 10 tuhansia uusia pakolaista

EU:n armeliaisuutta koetellaan nyt valtaviksi paisuneissa pakolaisvirroissa. Myötämielisyyttä naapuria kohtaan luulisi löytyvän, sillä EU-maat ovat ensimmäisinä kohdanneet kristinuskon opit oman ihokkaan antamisesta vilusta kärsiville.   Kammottavista kuolemisista pakomatkoilla ja tukehtumisista moottoriteiden rekoissa tulee väkisinkin mieleen, onko länsimainen kulttuurimme vain kansainvälinen kiusankappale, kuin viestikapula eteenpäin annettavaksi. Taannoin maassamme vieraillut Iso-Britannian valtiovarainministeri G. Osborne haikaili EU- maiden yhteisen kulttuurin perään, ohutkin kelpaisi. EU:n arkkitehdit ovatkin korostaneet ja toistelleet vuoron perään yhteisen historian ja kokemusten merkitystä. Kun antiikin ja kristinuskon muodostamasta kulttuuri- ja sivistysperinnöstä vähennetään kunkin maan EU:n sopimuksien takaamat omat kulttuuriperinnöt, jäljelle jää mitättömän vähän EU:n yhtenäiskulttuuria. Siis pakolaiskysymystä ei ratkaista armeliaisuudella, vaan on...

1614. Pikalounas peruskoulussa

     Koulu ei ole rappiolla, mutta viitteet alamäkeen on saalkaneett. Hallitus aikoo leikata ties kuinka monennen kerran koulutuksesta ja opettajien arvostus ei näy palkkauksessa. Tämä ei kutenkaan ole pahinta.      Pahin rapautuminen tapahtuu kaikkien kavalimmalla tavalla: vähittäisillä vuosittaisilla pienillä heikonnuksilla, joista sinänsä yksikään ei ole kohtalokas, mutta kokonaisuus loittonee alkuperäisestä tarkoituksesta. Ruotsissa on näin juuri tapahtunut.      Ruotsissa käytiin peruskoulutaistelu 1960-luvulla taustalla 120 vuotiaan kansakoulun ja oppikoulun yhdistäminen. Yhtenäinen peruskoulu voitti. Aluksi tavoite oli, ettei lapsista tule natseja eikä stalinisteja. Myöhemmin idea muotoutui kestäväksi: koko ikäluokan tuli saada yhteiskunta luokkiin katsomatta yhtenäinen koulutus, jossa eri sosiaaliluokkien lapset kohtasivat ja jossa oppimisvaikeuksissa olevia tuettiin. Tällöin koulusta muodostui pienoismaailma, jossa eri luok...

1581. Maalaustaide yhteiskunnan kimpussa

     Kuvataide, taide yleensä, heijastelee yhteiskunnan muutoksia ja kipukohtia. On sanottu, että taide on länsimaissa vapaa ja omaa yhtä suuren egon kuin Napoleon.      Heti II maailmansodan jälkeen yhdysvaltalaiset olivat tohkeissaan ja kansakunnan itsetunto korkealla valtavan talouskasvun aallon siivittämänä. Sen vanavedessä keskiluokan asema nousi hurjasti ja valkoisten perheiden arkielämä sai uusia ulottuvuuksia ja kierroksia lisää. Levittown-taloja syntyi liukuhinnalta kuin meillä rintamamiestaloja. Muodostui uudenlainen rehvasteleva keksiluokkainen asumistyyli ja kulttuuri. Kaikki oli mahdollista.      Taiteilija Jesper Johns teki pilaa tällöin amerikkalaisesta isänmallisuudesta maalamalla Yhdysvatin lipuista tauluja. Kansalaiset eivät heti huomanneet mitään epäilyttävää. Tarkemmin katsottuna maalin alla oli lehtileikkeittä mainoksista ja kirkuvia otsakkeita melkein mistä tahansa, mikä nostatti tunteita. ...

501. Provosointia suomalaisuudesta

Kun puhutaan Suomen menemisestä maailman pöytiin, ehkä kannattaa muistella muutamia historian  suuria näkökohtia. Ne ehkä osaltaan auttavat ymmärtämään, miksi olemme sellaisia kuin olemme. Nykyisen Espanjan alueen pienet kristityt kuningaskunnat lopettivat moni sata vuotisten taistelujen jälkeen 1400-luvulla maurien vallan. Syntyi Espanja. Maalla oli mullistavaa kirjallisuutta ja häkellyttäviä maalauksia. Nykyisen Saksan alueella pikkuiset ruhtinaskunnat tappelivat satoja vuosia, kunnes Bismarckin komennossa syntyi tuhansien taide- ja kulttuuriaarteiden ja keksintöjen Saksa. Englantilaisten julma 1000-vuotinen juonittelu- ja seikkailutalous loivat valtavan imperiumin. Nykyisellä Suomen alueella 1800-luvuvlla asuneet talonpojat eivät olleet kuulleetkaan sanaa suomi. Suomea ei olut. Suomi käsitettä ideoitiin vasta 1850-luvulla Lauantaiseurassa. Sen jäsen Snellman alkoi ajaa aatetta eteen päin puheillaan ja kirjoituksillaan. Häntä säestivät Runeberg runoillaan, Topelius saduillaan ja ...

3850. Eurooppalainen kulttuuri ja arvopohja

Yhdysvallat on monikultturellinen maa ja kansojen sulatusuuni ja käynyt läpi kivuliaan yhdistymisprosessin. Maan dynaamisuus ja teknologiset saavutukset ovat kiistattomia. Meneillään oleva Yhdysvaltain   hegemonian kasvaminen Truppilaiseen tyyliin ja maavalloituksineen  ei kuitenkaan välttämättä lupaa hyvää tulevaisuudessa maailman kehitykselle ja ihmisille. Maan hegenomian puolustajat vetoaat tässä kohtaa sinänsä päteviin argumentteihin kuten terrorismin vastustamiseen ja siihen, kuinka USA auttoi Eurooppaa sodissa. Eurooppa on  kuitenkin hyvin varustautunut  trumppilaiseen arvaamattomuuteen.  Eurooppalaisuus on  kasvanut ja kehittynyt Jerusalemin, Ateenan ja Rooman kautta maailman ainoaksi kulttuuriksi, joka on vuosituhansia pystynyt jatkuvasti  uudistumaan, organisoimaan uusia valtiota, luomaan uutta tiedettä, resilienssiään, taidetta ja tekniikkaa, joihin myös Yhdysvaltain saavutukset perustuvat. Tässä kontekstissa Yhdysvaltain saavutukset ...

466. Viron etumatka Suomeen

Viron presidentti Toomas Ilves lähetti sanattomia terveisiä illan pääuutissa Suomen päättäjille: miksette seuranneet meitä heti itsenäisyytemme jälkeen. Tähän voidaan kommentoida, että Suomi oli näkymättömästi, mutta voimakkaasti mukana auttamassa Viron istenäistymistä opeusministeriön Siikalan johdolla   kulttuuriin kainalosauvoilla. Mutta pääkysymys on :miksi Suomi jäi jälkeen Virosta. Pitänee ottaa huomioon kaksi eri tasoa: yhteiskunallinen ja hallintotekninen. Yhteiskunnallisesti Viro otti pikkuyhdysvaltalaisen tien eikä siihen ole nokan koputtamista, mutta hallintotekinen jälkeen jääminen kaivertaa yhtä. Viron etumatka johtuu paljolti suomalaisten johtavien virkmiesten jonkin asteisteta ylimielieyydestä Viron nuorekasta virkamiesjohtoa kohtaan, jolla oli asennetta kohti parempaan, irti neuvostosysteemistä.   Tämä näkyi muiden muassa Hausin konsultoinnissa Virooon.   Oltiin kuuluisia isoveljiä, vaikka virolaiset jo 1990-luvun puolivälissä tekivät suomal...

Yhteydenottolomake

Nimi

Sähköposti *

Ilmoitus *