Päivän Helsingin Sanomien pääsivulla julkaistiin Roosa Meriläisen juttu tasa-arvosta. Siinä oli hyvin sanakääntein ja myös osuvasti tarkasteltu epätasa-arvoa, koska tämä tasa-arvon komplementti selittää tasa-arvoa. Yhtä seikkaa siinä ei kuitenkaan käsitelty. Millaista tasa-arvoa pitää viljellä kirjoitettaessa tarinaa sukukunnan juurilta tähän päivään saakka. Pyrkiminen tässä  absoluuttiseen tasa-arvoon voi paljastaa  suvun ikäviä salaisuksia. Ei voi olla ajattelematta, että yhdessä haarassa jokin kyvykyys painottuu erityisesti. Tässä vaiheessa varmaankin genetiikka nostaa päätään. Tämä ei ole yllättävää, koska perinnöllisyyttä tutkivat asiantuntijat ovat tutkimuksillaan selvittäneet tai yrittäneet selvittää, miten ihmisen ominaisuudet periytyvät. Aivan kuten Meriläinen totesi, koulutus näyttää olevan hallitseva tekijä, millaiselle yhteiskunnan perustasolle ihminen pääsee tai sinne pyrkimys on ollut kovaa. Koulutuksessa pärjäämiseen vaikuttaa tietenkin opiskelun intensiivis...

Monissa käytännön tilanteissa pärjää terveellä järjellä. Ei ole sattunut silmiini tai kuulunut korviini sen määritelmää. Ilmeisesti se on sen kaltaista osaamista, mitä ennen metsäkoneita metsuri tarvitsi kaataessaan leimikon puut, oksiessaan ja katkaisessaan  puut kahdeksan jalkaisiksi kaivos pölleiksi ja pannessaan pöllit tukevaan pinoon hevosen kulkureitin varrelle. Tämä kaiken tekemiseen tarvittavaa taito voidaan kutsua terveeksi järjeksi, joka syntyy lukuisten toistojen avulla. Tämän väitteen voi todeta helposti oikeaksi menemällä itse tuoreeltaan tekemää näitä temppuja  omaan metsään. Muiden muassa eräät huippu telinevoimistelijat voivat jopa katkerasti kiljaista, että tämä tekee minut hulluksi. On myös tilanteita, joissa terveellä järjellä voisi kuvitella voivansa ratkaista ongelman. Esimerkiksi, kun maan ympärysmitta on noin 42000 kilometriä päiväntasaajan kohdalta niin, kuinka pitkä on köysi, joka asennetaan metrin korkeudelle päiväntasaajalla kiertämään maata. Terv...