Sormenpää tutumalla useimmilla meistä on positiivisia lapsuuden kokemuksia ja kohokohtia työelämästään. Eläkepäivät voivat myös tarkoittaa uutta draivia päivän menoihin. Mutta jokaisella on myös omat menneisyytensä varjot. Olisi oiva asia, jos pysyisi sulkemaan pois ikävät asiat, olkoot ne sitten eilisiä tai tulossa olevia. Ihmisen muisti on ikävä kyllä niin armoton, ettei se välttämättä jätä rauhaan menneisyyden sotkuilta eikä harharetkiltä. Mikä tässä olisi avuksi. Ulospäin suuntautuneella ilmeisesti on osallistumisensa ansiosta väylät puhkoa haamut hengiltä ja jatkaa matkaansa muina naisina ja miehinä kohti uusia kohokohtia, tai jopa seikkailuaja. Tämä on kuitenkin usein helpommin sanottu kuin tehty, sillä ihmiseen on ladattu kyky hahmotella ja sanoittaa mennyttä elämäänsä niin, että ikävät asiat putkahtelevat aika ajoin väkisin mieleen. Tästä eivät ekstrovertitkään eivät ole täysin vapaita. Tärkein keino välttää menneisyyden suohon vaipuminen on jonkin aiheen tai asian harras...

     Narsistilla on itsensä rajaton ihailun ja kaunistelun tarve ja pohjaton kyky liioitella omia aikaansaannoksiaan. Ja tässä hän usein vakuuttaakin kuuntelijansa, koska osaa olla hurmaava ja rakastettava paljastamatta manipuloivaa luonnettaan.      Jokapäiväisessä keskustelussa hänellä on aina jokin yllättävä tai ennenkuulumaton tarina kerrottavana. Hän on myös kokenut viikoittain läheltä piti tilanneitta, joissa oli tapahtua jotain kamalaa. Miellyttävät työt hän omii itselleen, etenkin silloin kuin niiden tekemisellä voi kerskailla, vaikka niistä useimmat ovat työyhteisön normitöitä. Esimiehelleen ja ylemmille tasoille hän liioittelee omaa osuuttaan projektissa ja vihjaa herra Virtasen olleen vähällä kaataa koko hankeen, mutta hänen keksi keinon välttää katastrofi.   Jos projekti epäonnistuu, hän sanoo varoittaneensa riskeistä etukäteen ja samalla osoittaa syyttävän sormensa vihamiehiänsä kohtaan, joita on runsaasti kadehtimassa hänen suursaavutuks...

     Vähänkin suuremmissa liikekeskuksissa jalan liikkuva voi nähdä ihmisten kiireen ja ryntäilyn kuka mihinkin kauppaan tai palvelun tarjoan luo ja sieltä äkäisesti palaamisen kadulle. Sen jonka on avattava aamulla työhuoneensa ovi, voi saada jo kynnyksellä ensinotkahduksen. Voittamisen vimmassa käyvät tulostimet pitävät armotonta hyminäänsä jokaisessa nurkassa ja käytävät raikuvat sorinasta ja kilinästä. Työpöytänsä luokse päästyään näyttöruudusta hyökkää voittamattomat pirulaiset alkaen polttaa sisällä kuin tulinen liemi, jos tulijalla ei ole aseita sen nujertamiseksi. Se joka tässä melskeessä aikoo selvitä, on jätettävä turha narina, vaikka omia ajatuksia ei tahdo löytää mistään puhumattakaan saada niitä käyntiin.      Professori Minna Huotilainen on yhdessä Mona Moisalan kansa konnut kirjan ”Keskittymiskyvyn selviytymisopas”. Kirja tarjoaa erinomaisia vinkkejä koota ajatuksena juuri ajankohtaiseksi tulevaan ongelmaan tai myös pitkäaikaiseen pulman rat...

     Tunnettu tosiasia on, että mitä positiivisempi työyhteisön ilmapiiri on, sitä paremmin viihdytään ja tulokset paranevat. Tähän pääsemiseksi ei ole löytynyt viisasten kiveä, vaikka monesta näkökulmasta asiaan on tartuttu kiinni. Ainakin 1960-luvulta lähtien aihe on tavalla tai toisella kuulunut konsulttiyhtiöiden työkalupakkiin.      McRastor järjesti 1960-luvun lopulla seminaareja aiheesta nimellä Realionships between people in organzations, jos oikein muistan. Tasaseen tahtiin positiivisuuden kehittämien on ollut organisaatioiden kehityslistoilla joko itsenäisenä aiheena tai muuhun kehittämiseen ja valmentamiseen sisältyvänä. Tulokset eivät ole mairittelevia silloin, kun se on ollut erillisenä kehittämiskohteena.      Joudun yllättäen tuuramaan positiivisuutta pohtivassa seminaarissa kollegaani hänen sairastuttua. Kurssisihteeri kierreltyään käytävillä löysi minut istumassa joutilaan näköisenä huoneessani. Kieltäydyn jyrkästi. Lopulta...

      Oletko ulospäin suuntautunut, herkästi hymyilevä, et murehdi asioita ja uskot  kaiken järjestyvän parhain päin? Onnittelut! Varmaankin nautit elämästä  normaalia enempi. Monet sanovat myös, että positiivisen elämänasenteesi vuoksi elät pitkän ja hyvän elämän.      Jos olet sisään päin kääntynyt, murehdit asioita ja  varaudut aina pahimpaan, ei hätää.      Uuden laajan  metatutkimuksen mukaan ihmisen perusluonne tai mentaliteetti ja ikä eivät korreloi keskenään, vaikka yksittäistutkimuksissa tilastollista riippuvuutta on havaittu . Aiheesta on Antti Kivimäen juttu ja professori Markus Jokelan kommentti Yliopistolehdessä 10/2014.       Jokelan mukaan se, että yhteyttä on löydetty, johtuu tutkimuksen yleistä vääristymästä. Tämä tarkoittaa, että sellaiset tutkimukset, joissa pyritään osoittamaan esimerkiksi masennuksen ja s...

      Ampujahiihtäjä pyrkii penkalla eliminoimaan kaikki ajatuksensa nollaan ja keskittymään vain seuraavaan laukaukseen. Vasta maalissa näytetään, miltä tuntuu.      Näin se on suurin piirtein myös työelämässä.      Esimies on jossain määrin eri asemassa tunteidensa näyttämisessä kuin muut työyhteisön jäsenet. Tämä koskee esimiehen hänelle luontaista ja siihen kokemuksensa ja oppimisensa avulla kehittynyttä johtamistyyliä. Johtamistyylin ja siihen sisältyvän tunnekomponentin ei tulisi kovin paljon vaihdella päivittäin.      Jos näin tapahtuu, niin alaiset ovat varuillaan. Tilanne voi jopa kehittyä niin pitkälle, että aamulla sihteeri kertoo, kannattaako tänä päivänä mennä olenkaan päällikön puheille. Voi olla huono päivä.        Esimiehen tulisi pystyä säilyttämään suhteellisen tasaisena johtamistyylinsä riippumatta päivästä ja tilanteesta. Toki ...