Sanomatta on selvää, että kaikkien ihmisten elintason nostaminen parhaimman tasolle on utopiaa. Sen sijaan ei ole utopiaa, että useimmat maat pyrkivät hyvän elin tason maiksi ja ihmiset naapuriaan korkeammalle tasolle. Ilman uutta maailmanjärjestystä emme tasolle, joissa ihmisen oli mukava elää. Historia osoittaa, että moni maa on pyrkinyt monin eri keinoiin hallitsija valtioksi. Nykypäivänä ei kovin mielellään kastele dokumentteja ja lue kirjoja, joissa eurooppalaiset valloittajat ryöstivät ja alistivat paikallisen väestön hirmuteoin. Muiden muassa Espanja ja Portugali sekä Britannia olivat tämän bisneksen kruunaamattomia kuninkaita. Pahan kolmio Lontoo-LänsiAfrikka-Jamaika muodosti orjien kuljetusrein Yhdysvaltain puuviila pelloille. Muut Euroopan maat yrittivät nostaa elintasoaan hyökkäämällä naapuri maahaan ryöstö retkille. Ruotsi-Suomen Kustaa IV Adolfin johdolla kehitettiin tämän strategina huippuunsa. Tällaiset Euroopan sisäiset sodat antoivat voittaja maille mitättömän vähä...

Annamari Sipilältä oli hieno kuvaus päivän HS:ssä brexitistä, sen eri käänteistä ja brittien tunnoista eroa kohtaan. Artikkeli vahvisti tosiasiaa, että eron kanssa nyt vain elettävä. Todennäöistä on, että tunnetasolla eron vaikutus britteihin on syvähkö, mutta menee nopeasti ohi vaihtuen pragmaattisiin tullaus-, maahantulo-, standardisointi-, oppilasvaihto-, yhteistyöorganisointi-, työehto-, maahanmuutto-ongelmiin. Optimisti sanoo, että kaikista voidaan neuvotella ja ratkaisut löytää. Näin on. On melko varmaa, että nämä lisäävät kuitenkin kertamenoja, mutta ennen kaikkea pysyviä juoksevia kustannuksia. Ne voivat vuosien mittaan nousta kumulatiivisesti satoihin miljardeihin euroihin. Ei ole epäilystäkään, ettekö Britannian suuri bruttokansantuote kestäisi tätä, mutta jostakin se on pois. Ilkeämielisesti voitaisiin vastavetona laittaa brittibussin kylkeen, että maksamme 400 miljoona euroa päivässä brexitin aiheuttamista lisäbyrokratiasta ja yhteistyömahdollisuuksien monimutkaistumisista ...