Hallitusohjelmat vannovat keksinnöllisyyden puolesta. Yksittäisen keksijän kannalta patentin saaminen idealleen ei ole yksinkertainen juttu. PRH:n tai ELY-keskuksen patenttiasiamies antavat kyllä hyviä neuvoja, mutta piirustusten laatiminen ja muiden patenttia edellyttämien dokumenttien laatiminen vaatii asiantuntemusta, jota keksijällä harvoin on. Jo sen selvittäminen, onko asiasta jo voimassa olevaa patenttia, on melkoinen ponnistus, sillä vaikka aiheesta on jo patentti, aiottu patentti voi silti täydentää olemassa olevaa tai tuoda siihen lisä elementtejä, jolloin patentti voidaan myöntää. Vaadittavien piirustusten saaminen keksijän omin voimin on lähes mahdotonta ellei ole itse alan asiantuntija. Usein keksijä voi olettaa, että mallikappaleen esittäminen ja mukaan liittäminen edistää asian käsittelyä, mutta se voi myös hankaloittaa sitä, koska sen pitää olla mukana kaikissa käsittelyprosessissa ja se voi vahingoittua tai peräti kadota jossain vaiheessa. Yksittäisen keksijän, jos hän...

Usein tulee ajateltua ja joskus kysyttyä itseltä, miksi juuri Länsi-Euroopassa keksinnöllisyys virsi. Ludvig XIV:n Versaillesin linna oli täynnä uutta tekniikka mm vedensiirtojärjestelmä 120 metriä ylös linnan järjestelmiin ja monimuotoiset peiliasetelmat olivat sen ajan huippua. Ranska on vieläkin kuulu peileistään. Sekä Ranska että Britannia vakoilivat toisensa hyvin kehittynyttä laivanrakennustekniikkaa. Britannia oli aivan oma lukuansa innovatiivisuudessa höyry -ja kehruukoneista lähtien. Miksei Lähi-idän eikä Intiassa virinnyt läsi eurooppalaista keksinnöllisyyttä? Yksi tekijä saattaa olla avoimena odottava Atlantin valtameri, jonka kautta mm Espanja ja Britannia rikastuivat suunnattomasti. Tämä saattoi mahdollistaa rikastuneiden ja vireiden ihmisten puuhailut keskustojen parissa, mutta miksi vain Britanniassa. Oliko sattuma, että Lännen valistusfilosofit kuten Bentaham, Franklin, von Humboldt, Jefferson, Paine ja Montesquieu, Lock, jne loivat maaperää ajatukselle, että ihmisen ...

Yksinvalaisesti johdetut tai muutoin keskitettyyn valtaan perustuvat kansakunnat eivät ole pystyneet luomaan suhteutettuna omaan aikaansa puhumattakaan suhteutettuna nykyaikaan niin kyvykkäitä innovaatiota kuin demokraattiset maat. Esimerkkinä olkoon Taka-Indonesian khmerit, jotka kyllä perustuvat loistavia kaupunkia (Anghor) ja niiden vaatimia kastelu- ja viemärijärjestelmiä. Toisena esimerkkinä käy muinainen Egypti, joka pyramidien rakennustekniikkaa vieläkään ei tarkkaan tiedetä. On melko hyvää evidenssiä demokraattisten maiden innovointi kyvykkyyden paremmuudesta verrattuna samaan aikaan vaikuttaneiden autoritaarisesti johdettujen valtioiden kanssa. Saksa tarjoaa yhden esimerkin, ettei suuruus aina tuota keksintöjä. On vähän epäreilua Saksaa kohtaan ottaa lähtökohdaksi 1800-luku, koska Saksan valtiota ei yhtenäisenä silloin ollut ja niinpä keksinnöllisyys oli melko vähäistä ja vähän tunnettua. Sen sijaan Britannia on hyvä esimerkki, miten demokratia mahdollistaa keksinnöllisyyttä...

Vaikka kuinka olisi epäobjektiivinen, on myönnettävä Britannialla olevan merkittävää kapasiteettia luonnonteissä ja myös filosofiassa. Newton ja Darwin olivat aikansa neroja ja heidän perintönsä ovat lahja ja moottori kehitykselle. Tekniikan kehityksessä välttämätön integraalilaskenta oli Newtonin käsialaa ja evoluution merkityksen esiin tuomisessa Darwin oli keskeinen hahmo. Britannia ratkaisi teollisuuden ja asumiseen energian kysynnänkasvun kehittämällä höyrykoneet pumppaamaan vettä kaivoksista. Veden tulo hiili- ja metallikaivoksiin oli aiemmin ollut ylipääsemätön ongelma laajentaa kaivoksia, vaikka louhittavaa oli vielä runsaasti jäljellä. Kehittynyt höyrykone oli valtava loikka konepajateollisuudelle rakentaa elintärkeitä rautateitä ja myös sotakalustoa. Tämä näkyy tämän päivän historiassa kuten Intiassa, Afrikassa ja Australiassa sekä karmeassa atomipommissa. Ajankohtaisessa koronarokotteen kehittämisessä Britannialla on tärkeä rooli. Britannian pätevyyden lähtökohdat juontuvat ...

     Otsake osoittaa, että totuuteen sisältyy aina annos katkeruutta.      Toisen maailmansodan jälkeisenä aikana, vaikka olot olivat kurjat, elämä oli verrattomasti parempi kuin juuri päättyneen hirveän sodan olosuhteissa. Vaikka Euroopassa tykkien vaiettua vaelteli jalkapatikassa ja kärryillä 10 miljoonia ihmistä, heillä oli toivoa. Berliini ja Dresden rakennettiin hätkähdyttävän nopeasti jaloilleen samalla, kun pitkin Britanniaa virsi ennen näkemätön määrä uusia hittituotteita. Useimpien näiden perustana käytettiin sodan aikana viimeisen päälle viritettyjä sotateknologioita.      Morris Minin ja kaksi kerroksisien bussien (Routemaster) korisuunnittelussa käytettiin hyväksi Spitfire lentokoneen korirakenteen ratkaisuja. Land Roverin alusta perusti kokemuksiin Comet panssarivaunun akselistosta ja vaimennuksesta. Vaikka monet maat ottivat kunnian tutkan keksijänä sotilaskäytössä, se ei estänyt siitä kehittymästä maailmanlaaj...