On totta, että tarinana avulla voidaan yksinkertaistaa tapausta ja lisätä kiinnostavuutta asiaa kohtaan. Kun vielä tarinan kertojan motiivi on rehellinen ja tarina hyvän tavan mukaista, antaa tarinoiden virrata.      Vaarana on tarinan muodostuminen itseisarvoksi vailla yhteyttä todelliseen hankkeeseen, päätökseen, suunnitelmaan, toimintamalliin, jne. Tarina itsensä vuoksi voi tietenkin olla mitä vain ja näinhän useimmiten onkin. Jos sillä myös pyritään muistijälkien jättämiseen, hyvätapaisessa tarinassa ei ole mitään moitittavaa.     Erästä pillerivitamiinia mainostettiin julkisten henkilöiden tarinoiden voimin jatkuvasti TV-ruuduissa siten, että sillä tutkittua vaikutusta luustoon. Valitin tästä kuluttajaviranomaisille, sillä käsitykseni mukaan oli harhaanjohtavaa mainostaa tutkittua vaikutusta kertomatta tarkemmin, mitä sen oli. Valvoja oli samaa mieltä.  Sanamuoto muutettiin, mutta siitä huolimatta mainos pyörii jatkuvasti TV-...

     Muiden muassa Juhana Vartiainen on viime aikoina lukuisissa kannanotoissaan (twitter, A-Studio 29.11.) tuonut esille sen, että Suomen rakenteellinen työttömyys on noin 220000 henkilöä ja että potentiaalien työvoimareservi on noin 40000 henkilöä, siis niiden määrä, jotka on työllistettävissä (https://www.hs.fi/politiikka/art-2000005454334.html). Ay-väki on Antti Rinteen johdolla tämän ponnekkaasti kiistänyt mm twitterissä. Eilen A-talkissa Paola Suhonen viittasi jäälleen kymmenien tuhansien suuruisen vaikeasti työllistettävien joukkoon (https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/235683-juhana-vartiainen-vastaa-antti-rinteelle-taman-takia-tyovoimareservi-vain-40-000 ).      Tämä epämääräisyys siitä, kuinka paljon miellä on työttömiä, työttömän nimikkeellä olevia ja piilotyöttömiä sekä työmarkkinoilta pudonneita herättää vakavan kysymyksen, eikö tosiaan kukaan ole analysoinut tätä harmaata aluetta jäsen suuruutta, vaikka varmuudella se kuuluu jonkun viranomaisen ...

     Jos ei ole kritiikkiä, ei ole mielenkiintoa. Poliitikkoihin siis kohdistuu huomiota ja se he saavat medialta palstatilaa ja kansalta sapiskaa. Sen takia he ovat kehittäneet itselle retorisen kaavun, joka suojassa he puhuttelevat veronmaksajia, rakkaita alamaisiaan.      Katainen ei syyllistänyt finanssikriisistä kansaa vaan ulkopuolista maailmaa Sipilän laskiessa tuomion kätensä asiasta kansan päälle. Talouspuheet ovat metaforatasolla muutenkin uskonnollissävytteisiä. Sipilän ja Orpon lausunnot leikkauksista ja vyönkiristämisestä muistuttavat pelastuskeromusta, jonka osana Soinin veneveron tulemisen kaltaiset julistukset muistuttavat katselmuksen kohtaloa. Tämä lupauksen Soini myöhemmin vesitti mystisillä sanasekoitus loitsuillaan. Soinnin takinkääntötemppua ei hän saanut peitettyä, vaikka perustelujen julkistamisessa oli lähes papillien poljento. Sanni Grahn-Laasosen meni vielä pidemmälle hänen kirjoittaessa Paavalin tavoin paimenkirje...

     On oikein luottaa omiin kykyihinsä ja pistää lapio syvälle maahan. Tällä tavoin on moni pärjännyt elämässään.      Tilanne Euroopassa on kuitenkin muuttumassa niin työttömäksi ja eksyksissä olemiseksi, ettei pelkällä pärjäämisen eetoksella kukaan voi turvata hyvää elämää. Pelkkään kovaan työhön luottamisessa voi piilläkin epäonnistumisriski.      Opiskelu on tarjonnut suomalaisille korvaamattoman keinon sosiaaliseen nousuun. Maksutonta opiskelujärjestelmää korkeakouluineen ja peruskoulu ovat luoneet yhteiskuntaa eheyttäviä elementtejä ja   yhteisöllistä koheesiota.      Riippuu hyvin paljon vanhempien taustoista, kuinka aktiivisia he ovat vaikuttamaan yläkouluvalintaan. Kussakin kunnassa on kaksi tasoa, jotka vaikuttavat ratkaisuun: virallinen taso erilaisine opetuksen painotuksineen eri kouluissa ja epävirallinen taso, joka käytännössä määrittää oppilaaksi oton kriteerit.      Satu ...

     Noin 40 tuhatta nuorta on kotona vailla opiskelua ja työtä. Osa heistä ei saa mitään tukea, osa käy sossusta tinkaamassa rahaa. Nuoristotakuu ei pure heihin.      Heihin kannattaa soveltaa Klagenburgin ylioipiston menetelmää oppilaiden parityöstä (Yliopisto-lehti). Sillä saattin dramaattista parannuksia tuloksiin.      Nuoria työttömiä ja opiskelemattomia kehoitettaisin puolipakolla tarttumaan nuorisotakuun antamiin mahdoillisuuksiin. TE-toimisto tai kunnan soisaalityö huolehtisi parijaosta. Parilla olisi joko siviilimentori tai viranomaisohjaaja.      Parityöskentelyn ydin on siinä, että kaksi nuorta joutusivast aluksi mentorin avulla ainakin keskenään miettimään tulevaisuuttaan ja pari näkisi, mitä ympärillä lähellä koulutusta ja työelämää tapahtuu, ylensä miten työelämä yleensä toimii. Parhaassa tapaukseesa osapuolet innostuisivat tosissaan löytämään ja käyttämään nuorisotakuun elementtejä hyväkseen.

Noin 30 tuhatta nuorta on kotona vailla opiskelua ja työtä. Osa ei saa mitään tukea, osa käy sossusta tinkaamassa rahaa. Nuoristotakuu ei pure heihin. Heihin kannatta soveltaa Klagenburgin ylioipiston menetelmää oppilaiden parityöstä (Yliopisto    8/2013). Sillä saattin dramaattista parannuksia tuloksiin. Nuoria työttömiä ja opiskelemattomia kehoitaisin puolipakolla tarttumaan nuorisotakuun antamiin mahdoillisuuksiin. TE-toimisto tai kunnan soisaalityö huolehtisi parijaosta.   Parilla olisi joko siviilimentori tai viranomaisohjaaja. Parityöskentelyn ydin on siinä, että kaksi nuorta joutusivast aluksi mentorin avulla ainakin keskenään miettimään tuvaisuuttaan ja pari näkisi, mitä ympärillä lähellä koulutusta ja työelämää tapahtuu, ylensä miten homma pyörii. Parhaassa tapaukseesa osapuolet innostaivat toisiaan löytämään ja käyttämään nuorisotakuun elementtejä.