Päivän Helsingin Sanomien pääsivulla julkaistiin Roosa Meriläisen juttu tasa-arvosta. Siinä oli hyvin sanakääntein ja myös osuvasti tarkasteltu epätasa-arvoa, koska tämä tasa-arvon komplementti selittää tasa-arvoa. Yhtä seikkaa siinä ei kuitenkaan käsitelty. Millaista tasa-arvoa pitää viljellä kirjoitettaessa tarinaa sukukunnan juurilta tähän päivään saakka. Pyrkiminen tässä  absoluuttiseen tasa-arvoon voi paljastaa  suvun ikäviä salaisuksia. Ei voi olla ajattelematta, että yhdessä haarassa jokin kyvykyys painottuu erityisesti. Tässä vaiheessa varmaankin genetiikka nostaa päätään. Tämä ei ole yllättävää, koska perinnöllisyyttä tutkivat asiantuntijat ovat tutkimuksillaan selvittäneet tai yrittäneet selvittää, miten ihmisen ominaisuudet periytyvät. Aivan kuten Meriläinen totesi, koulutus näyttää olevan hallitseva tekijä, millaiselle yhteiskunnan perustasolle ihminen pääsee tai sinne pyrkimys on ollut kovaa. Koulutuksessa pärjäämiseen vaikuttaa tietenkin opiskelun intensiivis...

     Matematiikka on hyvin demokraattinen ala. Siinä voi aivan noviisi keksiä elegantin ratkaisun auktoriteettien edessä. Tässä juju voi piillä siinä, että noviisi keksi yksinkertaisen ratkaisun auktoriteettien junnatessa päätään seinään. Matematiikan kieli on kansanvälisin kieli.       Sanottu pätee ei vain matematiikkaan, vaan myös monelle muulle työelämän ja yrittämisen alelle.      Oman alan löytymisessä kiinnostus ja oppiminen ovat kaiken edellytys. Oppimisen ei kuitenkaan tarvitse olla akateemista, vaan mikä tahansa ala kelpaa. Kannattaa kuitenkin huomata, että korkea oppineisuus ei ole pahitteeksi. Se voi tarjota hyvän kyytipojan sosiaalisessa nousussa, jos sitä nyt havittelee. On myös mukavaa muistaa, että biologinen perusta ei erota keskitason osaajia hyvistä.      Oman alan löytämisessä oli erittäin suotavaa poistua omalta ...

      Matematiikka on hyvin demokraattinen ala. Siinä voi aivan noviisi keksiä elegantin ratkaisun auktoriteettien edessä. Tässä juju voi piillä siinä, että noviisi keksi yksinkertaisen ratkaisun auktoriteettien junnatessa päätään seinään. Matematiikan kieli on kansanvälisin kieli.       Sanottu pätee ei vain matematiikkaan, vaan myös monelle muulle työelämän ja yrittämisen  alelle.      Oman alan löytymisessä kiinnostus ja oppiminen ovat kaiken edellytys. Oppineisuuden ei kuitenkaan tarvitse olla akateemista, vaan mikä tahansa ala ja tieto kelpaavat. Kannattaa kuitenkin huomata, että korkea oppineisuus ei ole pahitteeksi. Se voi tarjota hyvän kyytipojan sosiaalisessa nousussa, jos sitä nyt havittelee. On myös mukavaa muistaa, että  biologinen perusta ei erota keskitason osaajia hyvistä.       Oppineisuudella ja kokemuksell...

      Monelle voi tulla mieleen, että hän vain pelaa ajatustensa tai tekojensa kanssa. Ei näin. Huippukyky tai asiantuntija voi olla missä tahansa tehtävässä – ajatuksissa ja teoissa.      Ensin on herättävä kiinnostus, jonka myöhemmin on muuttuva intohimoksi asiaa tai tehtävää kohtaan.     Lukemisen ja opiskelu ovat välttämättömiä. Tämä on eritysien tärkeää niille, joiden huipulla oloa rajoittaa karttuva ikä.      Joissain tehtävissä oppineisuus muodostaa asiantuntijuuden perustan.   Asiantuntemusta pohjustavia nuoruuden harrastuksia voivat olla muiden muassa lukeminen ja kirjoittaminen, urheilu, yhdistys-ja kerhotoiminta, musiikki- ja näyttämäharrastus, järjestötyö, itc-harrastus, itseopiskelu (Huttunen 2003).     Elämänkertoja kannattaa lukea, vaikka ne ovat paksuja ja epäluotettavia. Niistä voi saada vinkkejä, miten henkilö on saanut aikaan merkittävää, miten henkilö on keskittynyt vahvuuksiinsa ...

Joku viisas on sanonut, että hyvissä taideteoksessa on jotain epätäydellistä. Tämä lienee sukua sen kanssa, että keskeneräisyys on kaikkein kiinnostavinta matematiikassa. Eli tehtävän kopioiminen on vain toimistotyötä, ei matematiikkaa, ratkaiseminen koukuttaa. Kiinnostus on kaiken oppimisen äiti. Jo vauvalla voi olla äidiltä peritty lukupää aivoissa, joka erottelee pieniä lukuja toisistaan. Tämä voi todeta panemalla  kaksi nukkea vierekkäin ja hetken kuluttua vetämällä verhon niiden eteen. Kun verho poistetaan, vauva on hetken ihmeissään näystä: missä on toinen nukke. Kannatta huomata, että on  myös tapauksia, joissa matematiikka tuottaa samankaltaisia vaikeuksia kuin luki-häiriö kirjoittamisessa. Tätä ei pidä korostaa ainakaan murkuille. Biologinen perusta ei erota keskitason osaajia hyvistä (professori Markku Hannula, 2010). Se miksi etelä-korealaiset ja japanilaiset kepittivät meidän pisa-tutkimuksessa on myös konfutse-uskonnon ansiota. Se korostaa oppineisuuden merk...