Pitääkö tavallisen ihmisen olla huolestunut yleisestä maailmanpoliittisesta tilanteesta? Jos vastaus on myönteinen, melko moni ihminen kantaisi jonkinlaista taakkaa harteillaan. Tähän synkkään näkyyn tuo leivitystä, kun asettaisimme itsemme historiassa taakse päin aikaan, jolloin elettiin vaarallisia vuosia. Minulle varaan aikaa edustaa Kuuban ohjuskriisi, joka oli viittä vaille räjäyttää maailman ydinsotaan. Tosiasiassa minun ikäisilleni suuri kadotuksen uhka oli kesä 1944, kun maamme silloin kävi melko epätoivoista jatkosodan kesää. Silloin olimme lopen uupuneita lähes viiden vuoden jatkuvasta sotimisesta. Tietämättämme olimme Yhdysvaltojen ja sattuman armoilla. Itsemme heikkous oli armeijamme kuluminen niin loppuun, ettemme jaksaneet puolustaa maatamme Kannaksen rajoilla. Ei ollut yhtä kannaksen taitelua, vaan Itäraja oli kannaksia täynnä. Saksalainen lentokonelaivue Kuhlmey pelasti meidät hyvällä tuurilla hetken kesällä 1944, sillä Neuvostoliitto säikähti Kuhlmeyä niin, ettei NL ...

Suomessa aihe ei ole nostattanut tunteita kuten Norjassa ja Tanskassa. Syykin on selvä. Saksalaiset olivat aluksi   aseveljiä ja lopuksi sotavoimin pois ajettuja vihollisia Neuvostoliiton käskystä.  Tässä kohtaa on syytä mainita Kuhlmey ryhmän 70 Stuka syöksypommittajien ratkaisevaa apua Kannaksen taistelussa 30.6.1944. Suomessa saksalaisten päärooli oli aseveljeys.  Saksalaisen mukana lähti sotilaisiin rakastunutta maastamme muuta sata naista Norjan kautta Saksaan. Heidän kohtaloistaan ei ole aiemmin ollut  tutkittua tietoa. Nyt aihe kiinnostaa. Tommi  Kinnusen kirjoittaman teoksen "Heille, joille vaikeneminen on helpoin tie" pohjalta aiheesta.on suunnitteilla  elokuva. . Saksa miehitti Norjan kesällä 1940 kuningas Haakon VII paetessa Englantiin. Maassa syntyi melko voimakas vastarintaliike Milorg, joka operoi Ruotista käsin. Norjan vapauduttua Milorg  surmasi pahimmat ja varmimmat myötäilijät, mutta   sattuman varaisesti epäilemiään natsimyötä...