Ylen aamu TV:ssä työmarkkinakonkarit Rolf Sund ja Miina Helle ottivat tulisesti yhteen niin, että pärskeet löivät Niinistön portaille. Sund piti  EK:n nyt jyräämää ay-kenttä suitsevaa hallituksen kuripolitiikkaa paluuna 1950-luvun ilmapiiriin ja sen aikaisiin työntekijöitä nujertavaiin asetelmiin. Vaikka Sund yritti kuinka hieman epäuskottavastikin tuoda istunnon pöytään talonrakennuksen laman ja sen syventämät näkymät työllisyyteen, Helle ay-liikkeestä takinkäännöksen työnantajan leiristä pääoman puolelle tehneenä yritti jurnuttaa Sundin kiristysväitteet nurin. Helle oli selvästi varautunut tuomaan esille ns pohjoismaisen työehtojen ja palkkauksen sopimismallin. Sund osoitti ilmeillään, ettei se pidä Helteen tyylistä uhkailla ja pitää näkymättömästi hihassaan Orpon hallitusohjelman työmarkkina poliittista osiota. Kummankin keskustelijan sanojen välissä pursui piilotettu hämmästely perussuomalaisten takinkäännöksestä astua työnantajain puolelle. Sund oli kysymäisillään, onko PS ott...

Ylen lamaantuneelta Jälkipörssiltä piti kysyä: Mikä syynä, kun ei polle syö, rasittaako sitä liika työ? Lieneekö, syy tähän ollut pörssilaisten omiin talouksiinsa vaikuttava EKP herrapesäkkeen suhmurointien vipuvaikutukset omiin sijoituksiin. Joka tapauksessa EKP vitkuttele niin kauan, että väliin tulee aivan liikaa tekijöitä koron muutoksen vaikutuksen luotettavaksi selvittämiskesi. Eli taas finanssimaailma kokee ennalta arvaamattoman mullistuksen ja tällähän ei ole mitään tekemistä M. Jungnerin kanssa. Tämä on jokapäiväistä leipää niin kauan, kun täysin itsenäinen EKP on olemassa.   Nykyajan ”taloustiede” oppikokoelmana voi sanoa korkojen nostamisesta mitä tahansa, kun muut muuttujat ovat juuttuneet alueille, joissa niiden selitysarvo on lähellä nollaa. Nytkin on tilanne se, että vienti sakkaa tilaiskirjojen ammottaessa tyhjyyttään EKP:  jyristessä lainan oton ruttomaisuutta. Nyt pitää vapaa-ajattelija Jungnerkin mukaan realisoida valtion omaisuutta, mutta operaatiot ovat ni...

     Yhdysvalloissa sen kiihkeimmässä kasvuvaiheessa siellä saattoi olla yhtä aikaa liikkeellä kymmenkunta käypää eri pankkien dollariperusteista valuuttaa. Keskuspankki   FED:n syntyminen teki lopun tästä maan siirtyessä yhteen samaan dollarin valuuttaan. Yhdysvallat on jatkanut kasvuprojektiaan tähän päivään saakka samalla, kun sen valuutasta on muodostunut vähitellen maailman johtava valuutta.      Monet kansantalouksiltaan suuret maat pitävät puskureinaan suuria dollari valuuttamääriä turvaten ja tasaten näin oman taloutensa vakautta, koska niillä on suuri luottamus dollarin arvon vakauteen suurissakin talouden myllerryksissä.      Dollarin saavutettua Yhdysvaltain jatkuvan tuotannon kasvamisen takia yhä vankemman sijan maailman talousjärjestelmän yhtenä kivijalkana, maa on saanut aseman, jossa se voi painaa lisädollareita taloutensa alasyklien lieventämiseksi aiheuttamatta harmia omalle taloudelle. Kerta kaikkiaan ihanteellinen as...

     Hän on talousekonomi. Mies ei edes muista, onko nyt suhdannelama, teollisuuden rakennemurros tai kilpailukyvyn menetys. Niin murheellinen hän on. Muistikin on heikentynyt.  Se riipaisee eniten.      Eniten häntä harmittaa pilkkaajat. Kuinka he eivät voi olla uskomatta kikyyn ja työvoiman tarjonnan dynaamisiin vaikutuksiin? Onhan hänkin uskovinaan ihmisten ostovoinvoiman elvyttäviin vaikutuksiin, vaikka koko elvytys-sana ällöttää. Sen hän vielä hyväksyy, että kuljetusväylien rakentamiseen pitää panostaa, mutta sitä ei saa sanoa elvytykseksi vaan investoinniksi.      Yhtäkkiä hän muistaa opiskeluajoiltaan filosofi Kantin. Hänhän sanoi aikoinaan, että mitään todellista ei ole olemassa. Kaikki on aistien tulkintaa. Koskisiko se myös Suomen lamaa ja valtion velkaa. Ekonomi ryhdistäytyi lisää muistaessaan, että tiedemiehetkin yhtyivät Kantin käsityksiin, että absoluuttista todellisuutta ei ole. On vain ihmisten havaintoja...

     Nuori Shakespeare kuljeskeli Lontoon muurin toisella, rajummalla puolella ei kuntoillakseen vaan hilpeän mielenlaatunsa taluttamana. Hän näki vaelluksillaan siellä armottomia puukkotappeluja ja verisiä vatsoja. Intohimo syttyi, kuntoilu rosoisen syleilevän kirjoittamisen kanssa alkoi.      Saaman kaltaisia vaelluksia voi tehdä nykyihminen kävellessään kuntosalin maanrajaan ulottuvien ikkunoiden ohi. Mieleen pirahtaa halu kokeilla.      Kerta ensin, kortti seuraavana ja sitten jäsenyys. Portti salin saloihin on avattu. Tässä kohtaa mieli alkaa täyttyä päivä päivän jälkeen hyvän olon tunteesta ja ajatus on kirkas metsäinen lähde.      Kun tämä mielensä kirkastamien ja kunnon höylääminen pysyy  aristotelesmäisessä  kohtuudessa harrastukselle ei ole moitteen sijaan. Voipa kuntoilu riehaantua välillä vapaalle laukalle olematta silti epänormaalia. ...

”Talouden faktat eivät kuulu politiikan piiriin. Politiikkaan kuuluu se, mihin tärkeysjärjestykseen asioita laitetaan, se on vaaleissa ratkaistava”, sanoi Liikanen Ylen aamu-tv:ssä. Tärkeysjärjestys ilman faktoja on unelmaa. Suomen talouden tila on ajelehtinut suurelta osin kotitekoiseen pitkään lamaan ja suureen velkaantumiseen. Verotuksen kaksi vaalikautta kestänyt verojen keventäminen, ylisuuret palkankorotukset, työmarkkinoiden joustamattomuus, julkisen sektorin paisuminen ja sen tuottavuuden vaatimattomuus ja vientisektorin osittainen uudistuskyvyttömyys ovat tekijöitä, joissa faktojen tunteminen ja asioista oikein päättäminen olisi kantanut hyvän sadon. Liikasen puolustukseksi on sanottava, ettei meillä ole sellaista rautakouraa, joka olisi näitä tekijöitä  päätyökseen koordinoinut ja niistä päättänyt. Emme onneksi elä totalitäärisessä valtiossa. On politiikkomaista Liikaselta hänen heittäessä pallon äänestäjille tärkeysjärjestykseen asettamisesta. Meillä kaikki kymmenen puol...

Linjan pitää kestää. Näin sodassa. Siellä syntyy ensin linja ja sen jälkeen linjojen miehet, ihmiset. Arkielämässä on toisin. Politiikassa vielä enemmän toisin. Paasikiven-Kekkosen linja   oli itseään kuuluisampi. Linja syntyi sodan jälkeisen maantieteellis-poliittisen asetelman perustalle, jonka nämä kaksi kuuluisuutta istuttivat suomalaisen meiliin ja lehdistön toimituksin. Nyt on kaikki toisin. Urpilainen sanoi eilen tv-uutisissa, että on hyvä, kun on haastajia puheenjohtajaksi. ”Katsotaan, millaista linja puolue vetää”. Kun Sipilä valittiin keskustan puheenjohtajaksi, miestä eikä linjaa tuntenut kukaan. Nyt tunnetaan mies, muttei linjaa. Soini tunnetaan ja linja on Soinin mukainen. Kokoomuksen linjaa sixpäkissä on vaikeaa tunnistaa. Se ei ole Kataisen syy, vaan vaihtoehtojen puuttuminen. Kataisen täytyy tyytyä puhumaan yleisellä tasolla, arvojen   luisumisesta yksilöllisyyttä arvottavaan suuntaan. Tosi asia on, että Suomen kaltaisessa monipuoluemaassa, ku...