Tämä tapahtui, kun professori Helena Åhman alkoi kertoa mielen johtamisesta. Edellisen kerran tämä todistettavasti tapahtui 1980-luvulla johdon seminaarissa, kun seillä ryhdyttiin pohtimaan itsensä johtamista jopa siinä määrin, että paikalle tilattiin työministeriön erikoismies aiheesta luennoimaan. Hän esitteli noin metri kertaa meri kokoisen pöydälle leivitettävän kalenteritaulun, johon viikon henkilökohtainen työaikataulu voitiin suunnitella tunnin tarkkuudella. Mennessä esittelemään keksintöä pääjohtajalle hän esiin katsoi tarkasti, onko mies selvin päin, mutta havaittuaan tosi tarkoitukseni, hän käski sen viemään vahtimestarille. Tästä ymmärsin pääjohtajan tarkoittavan arkiin viemistä roskakoriin. Kymmeniä vuosia myöhemmin ymmärsin, että nyt Åhmanin esittämät mielen johtamisen metodit ovat hyvän johtamisen jokapäiväistä leipää. Hyvässä johtamisessa mieli liikkuu arkitodellisuuden ja mielikuvituksen välillä, miten sattuu sen kummempaa itsejohtamista ja joskus mieleen juolahtaa hyvi...

     Kuka tahansa voi vaipua tällaiseen mielentilaan, jossa mikään ei kiinnosta. Jos siihen putoaa nopeasti, siihen löytyy yleensä syy. Ikävä tapahtuma lähipiirissä tai työelämässä saa ihmisen kyllästymään ja olla tarttumatta mihinkään ponnistelua vaativaan tehtävään. Tämä yleensä korjautuu, kun tapahtumasta kuluu aika ja mieli vapautuu ikävän tapahtuman vaikutuksista uusiin asioihin.      Tilanne on toinen, kun ihminen vaipuu vähitellen olotilaan, jossa mikään ei kiinnosta, ei työ, toiset ihmiset, matkustelu, vapaa-aika, ei mikään.      Kuvatusta tilasta voi päästä irti kotikutoisin keinoin ilman ulkopuolista ammattiapua.      Ensimmäinen askel on, että pysyy kiinni lähiomaisten tai lähipiirin askareissa oleskelemalla niissä vain mukana ilman mitään roolia tai päämäärää. Tämä estää eristymisen muista, mikä on hyvin vaarallinen tie ja saattaa johtaa enemmän tai vähemmän omiin ajatuksiin vaipumiseen. Täytyy huomata, ettei se ...

     Ihmisen silmänmuna on kehon nopein liikkuja. Viidesosa sekunnissa se voi suunnata katseen toisaalle. Tästä syntyy ensimmäinen harha ihmisen luullessa hallitsevansa ympäristöään. Neljä viidesosaa jää havaitsematta.      Tietoisen mielen osuus ihmisen toiminnasta on pieni, ehkä muutamia kymmeniä prosentteja. Toinen harha on virheet, joissa ihminen arvioi itseään ja joissa järki pettää. Tämä on havaittu kokeissa, joissa ihmiset arvioivat heille sattuvien ikävien tapausten sattumisien todennäköisyyksiä, kuten syöpään sairastumistasaamista, aivopuolison kuolemaa, jne. He aliarvioivat ne aivan alakanttiin, vaikka heille kerrotaan faktoina tilastolliset todennäköisyydet heidän profiililleen tapahtuvista ikävistä tapahtumista.      Miksi todellisuus ei pane optimismia kuriin, vaan aivoilla on taipumus päivittyä vain positiivisilla itseä koskevilla tiedoilla.      Alkuihmistä hallitsi tiedostamaton mieli paljon en...

Tutkitusti liikunnan merkistys on kaikille hyväksi. Tässä yhteydessä ei voi olla liika olla painottamatta sen merkitystä nuoriin. Liikunta nuorena ei ainoastaan luo hyvää fyysistä perustaa tulevalle, vaan se myös luo mieleen pyysvän jäljen siitä, mitä fyysinen harjoittelu on, mitä se vaatii ja onko se kivaa vai tylsää. Se piirtää nuoren aivoihin neurologiet kaavat, miten liikunta toimii henkisellä tasolla. Liikuntaa voi tietenkin aloitaa milloin vain, mutta jos sen on aloittanut nuorena, niin vanhemmalla iällä aivoissa on, ikään kuin reservissä potentiaalinen ura, josta voi helposti jatkaa sopivalla tavalla eteen päin. Itselle on myös mönnettävä, ettei aina ole helpoa lähteä lenkille. Mutta kun jälkeen päin lasketaan yhteen negatiiviset kenkuttamiset ja positiiiviset hyvät olot terveysvaikutuksineen, saadaan positiivinen luku eli voittoa viivan päälle. Säännöllisyys on kaiken a ja o. Tästä myös seuraa, että aloittelija alkaa usein aivan liian kovalla tempolla, jolloin pa...