Tämä tapahtui, kun professori Helena Åhman alkoi kertoa mielen johtamisesta. Edellisen kerran tämä todistettavasti tapahtui 1980-luvulla johdon seminaarissa, kun seillä ryhdyttiin pohtimaan itsensä johtamista jopa siinä määrin, että paikalle tilattiin työministeriön erikoismies aiheesta luennoimaan. Hän esitteli noin metri kertaa meri kokoisen pöydälle leivitettävän kalenteritaulun, johon viikon henkilökohtainen työaikataulu voitiin suunnitella tunnin tarkkuudella. Mennessä esittelemään keksintöä pääjohtajalle hän esiin katsoi tarkasti, onko mies selvin päin, mutta havaittuaan tosi tarkoitukseni, hän käski sen viemään vahtimestarille. Tästä ymmärsin pääjohtajan tarkoittavan arkiin viemistä roskakoriin.
Kymmeniä vuosia myöhemmin ymmärsin, että nyt Åhmanin esittämät mielen johtamisen metodit ovat hyvän johtamisen jokapäiväistä leipää. Hyvässä johtamisessa mieli liikkuu arkitodellisuuden ja mielikuvituksen välillä, miten sattuu sen kummempaa itsejohtamista ja joskus mieleen juolahtaa hyviä ideoita muiden testattavaksi. Se että Åhman kertoi pitävän suotavana, että pysähtyy säntillisesti mielessään pohtimaan yksikkönsä tulevaisuutta eli hänen määrittelemänsä mukaan johtamaan systemaattisesti mieltään, voi johtaa miehen menemisen hunningolle tai jopa lievään hulluuteen. Äärimmilleen vietynä se saattaa johtaa mielikuvituksen johtamiseen. Järkevät esimiehet eivät enää lankeaa vanhojen ideoiden uustuotteistamiseen.
Kommentit
Lähetä kommentti