Siirry pääsisältöön

Tekstit

Näytetään tunnisteella hintakilpailukyky merkityt tekstit.


1978. Olemme Euroopan onnellisin, muttei ahkerin kansa

     Olemme ainakin itse tottuneet pitämään suomalaisia protestanttilaisina uurastaja tyyppeinä. Kerran viikossa käymme saunassa ja kumoamme siinä touhussa muutaman pullon olutta.      Jatkamme maanantaina hymyttöminä työtämme. Tämän ilottomuuden vahvisti taannoinen HS:n liekkimielisen pohjoismainen selvitys. Olemme Pohjoismaiden tylsin kansa. Toinen tuore selvitys puolestaan hehkuttaa, että maassamme asuu Euroopan onnellisimmat ihmiset (http://yle.fi/uutiset/tutkimus_vaittaa_suomi_ykkonen_euroopassa__kaikki_lahes_yhta_onnellisia/8123924).      Luulemme olevamme ahkeria, mutta olemme ainakin tylsiä ja onnellisia. Voi, voi, kun liippaa läheltä vaarallisen ihmisen genreä: tyhmä ja ahkera.      Mutta, mutta. Tulee uusia iskuja. Emme olekaan raataja-kansa.      Teemu Turusen tutkimuksen mukaan työhön sitoutumisessa sijoitumme eurooppalaisen keksiarvon alapuolelle. Emme toimikkaan niin työ...

1632. Yhteiskuntasopimuksen olemassa olo ja Kreikan tie

     Taideteoksen olemassa olo on usein kyseenalainen asia. Samankaltainen futuristinen näkökulma koskee myös yhteiskuntasopimusta. Tällä hetkellä sen tulevaisuus on hyvin pitkälle sen tiedon varassa, minkä vallassa olevat sanovat olevan totta ja mitä maatamme uhkaa, ellei sopimusta synny.   Juuri nyt he sanovat nyt, että Suomessa tehty työ ei ole hintakilpailukykyinen.      Se on aivan eri asia kuin toteamus, että Suomi tai suomalainen työ ei ole hintakilpailukykyinen. Kun sanotaan, ettei Suomessa tehty työ ei ole hintakilpailukykyinen, luodaan mielikuva työn siirtämisestä Suomesta pois ja että muutoin vientituotteita syntyy, mutta palkat ja työaika ovat jarruina.      Tähän on aivan turhaa odottaa tueksi mitään tilastotietoja suomalaisen työ kalleudesta verrattuna muihin maihin. Luodaan ja levitetään vain poliittinen tieto, että näin on ja sillä siisti, vaikka tavoite saattaa kaikota nopeammin, kuin sitä pystytään saavuttamaa...

1570. Marketti

    Näyttää siltä, että suomailissa marketissa tehdään tässä suhteessa kaksi virhettä. Tunnetusti nimenomaan suomalaissa yrityksissä henkilökunta arvostaa hyviä suhteita esimiehiin ja paikanpäällä saatua palautetta. Nämä näyttävät nyt puuttuvan marketeista, mikä varmaankaan ei voi olla vaikuttamatta motivaatioon.

1553. Emme ole Euroopan ahkerin kansa

    Emme ole Euroopan ahkerin kansa  Olemme ainakin itse tottuneet pitämään suomalaisia protestanttilaisina uurastaja tyyppeinä. Kerran viikossa käymme saunassa ja kumoamme siinä touhussa muutaman pullon olutta.      Jatkamme maanantaina hymyttöminä työtämme. Tämän ilottomuuden vahvisti HS:ssä olevaan liekkimielisen pohjoismainen selvitys. Olemme Pohjoismaiden tylsin kansa. Toinen tuore selvitys puolestaan hehkuttaa, että maassamme asuu Euroopan  onnellisimmat ihmiset.  

1538. Kokoomuksen koppavat ja persujen perustallaajat samaan hallitukseenko

     Ei Sipilä poliitikkona voi olla mikään oikeudenmukainen hyväntekijä. Hän joutuu tämän tosiasian eteen viimeistään siinä vaiheessa, kun hintakilpailukyvyn kohentamiskeinoja kirjataan hallituksen toimintasuunnitelmaan. Toinen vastuullisuutta ja hiljaisen kansan rivien tuntojen ymmärrystä vaativa ohjelmaosio on yhteiskuntasopimukseen pääseminen, olkoonkin, että se nyt on höttöisellä pohjalla.      Tässä kohtaa moni voi, ajatella, että nythän kokoomuksella on työjoustojen erikoismies J Vartiainen, jota kertomansa mukaan Kaivopuiston väki taputtelee olalle hyvänä tyyppinä ja 0-sopimuksien puolustajana.      Instituutiot menevät yksittäisen ihmisen edelle. Se hyväksytään. Mutta se, että hallituksen neljän vuoden saamattomuuden ja vastuun pakoilun maksumiehiksi pannaan köyhät ja keskiluokka, on vastenmielistä ja eteenkin se tyyli, jolla se työaikajoustot aiotaan toteuttaa.      Jos Sipilä todella haluaa saada työref...

Yhteydenottolomake

Nimi

Sähköposti *

Ilmoitus *