Sipilän hallitus kehottaa meitä osallistumaan talkoisiin maamme tukalasta tilasta selviämiseksi, ennen kaikkea velan pienentämiseksi. Hallitus ja EK käyttävät tässä yhteydessä talkoo sanaa luovalla tavalla. Sillä lähinnä peitellään moraalivajetta, joka syntyy hyväosaisille siitä, kun he osallistuvat yhteisiin ponnistuksiin vain retorisella tasolla.      Maan tilannetta ja leikkauksia on helppoa tarkastella kannustavaan sävyyn ylhäältä päin. Fraasit kestävyysvaje, enemmän-vähemmällä, kilpailukykyloikka lentelevät kuin kipinöivät kekäleet hallituspuolueiden politiikkojen suista. Nämä kiihkeät iskusanat isänmaan nimiin osoittavat empatiavajetta ja tietämättömyyttä vähäosaisia kohtaan. Valtion velka menee monen vähäosaisen ihmisarvon edelle. Kun tarkastellaan valtioiden velkojen historiaa ja finanssitalouden kykyä luoda rahaa, velka on hyvin teoreettinen käsite.      J os hallituspoliitikot menisivät leipäjonojen vaakatasoll...

  Vuoden 1973 öljykriisissä öljyn hinta kipusi kahdesta kuuteen dollariin. Siitä alkoi epävakauden aika, jolloin valuuttojen kurssit heilahtelivat entistä voimakkaammin, etenkin fiat valuuttojen kurssit. Tuotantokustannukset nousivat, inflaatio laukkasi ja säästäjät menettivät säästöjensä arvoja inflaation takia.      Vähitellen luotottajista tuli talouden diktaattoreita, joiden yhtenä tehtävänä oli pitää yllä matalaa inflaatiota heidän pääomiensa arvon turvaamiseksi. Oltiin siirtymäsää tuotanto- ja investointikeskeisestä taloudesta rahoitussektori-vetoiseen talouteen. Näin syntyi velkakone, joka syyti markkinoille velkaa, ja sitä kautta uutta rahaa. Velasta tuli kasvun polttoainetta ( http://areena.yle.fi/1-3286330 )      Miten tämä tapahtui? Pankit omistavat vain pien osan lainaamastaan rahasta. Liikepankki luo rahaa, kun se antaa lainaa lupauksella velan maksamisesta. Rahasumma ei enää ole, kun laina on maksettu (Ann Pettifor http://ar...

     Tulli on legendaarinen virasto. Aikoinaan pääjohtaja Uittoa pelättiin laajasti Tallukan seminaareissa, pitkälle turhaan. Jermu Laine oli demokraatti ja kuuntelija, mutta tarvittaessa kipakka. Heillä kummallakin oli laaja yleissivistys ja finanssitalouden asiantuntemus. He ymmärsivät verkostojen merkityksen sisäisessä johtamisessa.      Tulli on myös uskomattoman mutkikas organisaatio, ”Hangosta Petsamoon”. Mutkikkuus johtuu viraston tehtävistä. Ne ulottuvat finanssihallinosta rikostutkintaan.   Alan lainsäädäntö on moniselitteistä ja runsasta, toimipisteitä on lukuisia ympäri maata. On myös monenlaista toimintamuotoa ja –tapaa,   monenkirjava asiakaskuntaa, johtamisen ongelmia, henkilöjärjestöjen paineita ja vaatimuksia, teknologian tökkimistä, jne.      Jos ei pääse selville sisäisistä säikeistä, joiden varassa virasto pyörii, sitä on vaikea johtaa. Tämä on käytännössä todettu tosiasia.  ...

Kaikki faktat ovat pöydässä: tietokannoissa, mediassa, somessa, asiantuntijoilla, asiantuntija-pooleilla, yliopistoilla, edunvalvontaryhmillä, ministeriöissä, eduskunnan tietopalveluissa. Miellä on koulutusta, pisa-menestystä, raaka-aineita, toimiva yhteiskuntajärjestelmä. Tiedämme tarkkaan ongelmamme.   Tästä huolimatta viennin rakennemuutos ei näytä onnistuvan, vaan taannumme jonnekin 1900-luvun lopun tasolle. Miksi? Täytyy kysyä uudestaan, tunnistammeko ongelmamme. Tässä kohtaa kannattaa kääntää pää verrokkimaihimme Ruotsiin, Englantiin, Saksaan ja jopa Viroon. Nämä menestyvät. Mitä näillä mailla on sellaista viennin toimintaympäristössä, mitä meillä ei ole. Kysymys viennin ongelmista saattaakin kääntyä kysymykseksi viennin esteistä. Verrokkimaillamme on jättimäisen pitempi ja monipuolisempi kokemus kansainvälisyydestä kuin meillä. Tämä puute voi olla kohtalonomaista tilanteessa, jossa maapalloistumisen merkitys on kasvanut ja kasvaa räjähdysmäisesti ja joho...