Kun puhutaan Jerusalemista usein tulee mieleen sen uskontokuntien roolit. Se toimi kristinuskon, islamin ja juutalaisuuden merkkikaupunkina, jossa nämä uskonnot loivat maailman globaalisuuden perustaa. Syystäkin kaupunkia pidetään kolmen uskontokunnan kaupunkina. Jos mukaan luetaan koptilaisuus, tähän listaan saadan yksi uskonta lisää.     Meille läänsimaalisille kristinusko merkitsee uskontoa laajemman maaililman kuvan avutumista. Se mahdollisti länsimaisen ajattelun, koulutuksen ja sivityksen kehittymisen ympäri nykyista Eurooppaa. Painokoneen keksimisen ja lukutaidon kehittymisen ansiosta sivistys alkoi viritä. Varhainen yliopisto-, sivistys- ja kultturiketju vääjäämättä osin väkivaltaisestikin runnoi itseään läpi pohajan perukoille saakka. Vaikka se teki myös pahoja syntejä uskonsotineen, se oli ehkpä siksi radikaali sen ajan ajattelumaailmassa ja rakenteissa. Se ei tyytynyt pelksätään pänttäämän ul...

    Akatemia professori Tuori pohdiskeli Ylen 17.7 verkkosivuilla, miksi media ja etenkin taloustieteilijät rinnastavat Kreikan yksityiseen velalliseen, joka on lainan antajan armoilla. Hänen perustelunsa tätä vastaan olivat EU-tason monet valtiota ja sen kansalisia suojaavat sopimukset.      Täten rinnastus yksityiseen velalliseen on omituista, etenkin kun näiden sopimusten noudattamisessa muissa kuin kreikkatapauksissa noudatetaan moraalioppia ja anteeksiantamista.      Eihän Kreikka-kysymystä raamattu kädessä ratkaista, mutta jos tapaukseen sovellettaisiin moraalisääntöjä, jonkun tason armahtaminen olisi paikallaan. Tapahtukoon se vaikka sen nimissä, että maa ei kykene milloinkaan maksaan velkojaan.