Kehysriihi kehittyi tarpeesta luopua valtion massiivisesta viiden vuoden tähtäyksen toiminta- ja taloussuunnitelmasta (KTS). Jokaisen valtion viraston, laitoksen ja ministeriön piti sellainen laatia joka vuosi. Hyvää pitkäjänteisyyden asiaa ajavat suunnitelmat tukahtuivat lopuksi niiden turhauttavuuteen ja koettuun tarpeettomuuteen. Ajatus oli hyvä olla tukemassa vuotuisen budjetin laadintaa yli budjettijakson näköpiirin. Budjetointiuudistuksen osana budjettiriihi ja KTS-prosessi yhdistetiin, mikä oli hyvä ratkaisu. On ymmärrettävää, että jokainen virasto ja ministeriö kerää paukkuja kehysriiheen omien resurssien määrän kasvattamiseksi. Tämä on oikeastaan niiden velvollisuus ja hyvän virkamiesmoraalin mukaista. On mielenkiintoista, kuin eräät laitokset joka vuosi vuodesta toiseen julkaisevat kehysriihen kynnyksellä selvityksiä siitä, milloin mihinkin kohtaan ja milloin milläkin perusteella tarvitaan lisäresursseja. Poliisiorganisaation toimi tässä asiassa esimerkillisesti. 

     Tähän johtopäätökseen voi tulla Maikkarin tämän aamun Studio55.fi-ohjelmasta. Ohjelman kyselyn mukaan 96 prosenttia vastaajista piti vanhushuollon tulevaisuuden näkymiä synkkinä.      Sen sijaan samassa ohjelmassa prof. Erkki Vauramo totesi, että vanhushuollon huono maine johtuu sosiaali- ja terveysministeriön kärsimästä informaatiosotatappiosta, tiedotus on epäonnistunut.      Professorin mukaan meillä on hyvä vanhushuoltalaki ja 20000 ylimääräistä laitospaikkaa. Euroopan kuluttajayhdistyksen tuoreen selvityksen mukaan Suomi sijoittuu neljänneksi vanhushuollon paremmuudessa Norjan, Hollannin ja Sveitsin jälkeen. - Olemme Euroopan mestareita, leikitteli professori.     Todellisuus on kuitenkin toinen. Karut kertomukset ja kokemukset arjen vanhushuollosta ovat rapauttaneet tavallisten suomaisten kykyä ihailla hoidon tasoa. On ollut varmasti viisasta sosiaaliministeriöltä olla käynnistämästä propagandakapanjaa pro...