Kyllä polle syö, kun saa oikeata apetta eli on mukava työskennellä sujuvassa työyhteisössä. Syömistä vaikeutettiin jossain hallinnon kehittämisen vaiheessa sotkemalla selkeä organisaatio tuomalla siihen matriisisorganisaation elementit. Tämä puliveivaaminen tapahtuu asettamalla linjaorganisaation päälle toimintoihin perustuva jako esimerkiksi valmistus, markkinointi ja myynti, mikä sinänsä voi olla järkevä jako, muttei niin järkevä, kuin säilyttää bisnes- tai tulosalueisiin perustuva jako. Pointti on siinä, että vaatii vakavaa pohdintaa, tarvitaanko organisaatiossa kahta tasavahvaa jakoa esimerkiksi niin, että toinen määrittää tulosalueet ja toinen tehtävät.  Yleensä ei tarvita kuin toinen, ja sivuun jätetty jako voidaan korvata johto- tai koordinaatioryhmällä.  Matriisiorganisaation vakava puutteena on sekavat toimivalta- ja johtamissuhteet. Paperilla se näyttää selkeältä ja tehokkaalta, mutta käytäntö voi osoittautua kurjaksi.

HS:ssa 8.4.2021 julkaistu Teija Sutisen juttu VTV:n matriisiorganisaatiosta oli hyvä ja   mielenkiintoinen neljästä syystä. Ensiksi matriisiorganisaatio sovellettuna virastoon on aina epäonnistunut ainakin vuodesta 1971 lähtien. Esimerkkinä voidaan maininta silloisen maan johtavan konsulttiyrityksen lanseeraama matriisiorganisaatio 1970 perustettuun vesihallitukseen (VH). Alun perin virastossa oli linjaorganisaatio osastoineen ja toimistoineen. Osastojako perustui VH:n toimintoperusteisiin osastoin, kuten rakentaminen, vesistöjärjestelyt, valvonta ja katselmukset, jne sekä erilliseen tutkimuslaitokseen. Seuraavaksi konsultit pyrkivät kääntämään VH:n toimialan tulosalueisiin viittaavaan jakoon: vesien suojeluun, vesien vikistyskäyttöön, raakaveden turvaamiseen, ympäristösuojeluun. Tutkimus säilytettäisiin entisellään. Nämä tulosalueet leikkaisivat kuvainnollisesti ajatellen kaikkien alkuperäisten osastojen läpi. Ei voi kiistää tämän jaon tärkeyttä, sillä ne esittävät alueita, jo...