Hoitopaikan tivaaminen kunnalta oli kuin punaisen lipun heiluttaminen ennen räjähdystä. Se johti joskus vähän huvittavaankin, mutta toisaalta irvokkaisiin tilanteisiin. Äitini karattua kunnan silloin korjauksen alla olevalle valtatielle, dynamiittimies karjui, että ampu tulee, ampu tulee, äitini kuuli ja luuli, että auto tule, auto tulle ja oli menettää henkensä. Antero Mukka kirjoitti aamun lehdeää ansiokkan k olumnin aiheesta. Olin mukana melko läheisesti isäni, vaimon isän ja äitini vanhushoidossa. Kuollessaan heidän keksi-ikänsä oli 92 vuotta. Hallituksen linjaus1990-luvulla lopettaa silloiset ”kunnalliskodit” näkyi räikeästi yrityksissäni järjestellä heille hoitopaikkaa. Soittamiset kunnan sosiaalitoimen virkailijalle olivat kuin miekkailua sen puolesta, ettei onko isäni tarpeeksi sairas ja kylliksi vanha. – Mieshän pysyy omin voimin pystyssä ja näyttää muutoinkin terveeltä. Isä oli kalman kalpea horjuessaan vieressäni. Virkailija ei milloinkaan puhunut isälle mitään, vaikka i...

Elisessä sympaattisessa Ylen Puoliseitsemän ohjelmassa oli vieraana sympaattinen dosentti Jan Sundell. Aineena oli lihasvoima ja sen säilyttämien ja kehittäminen.   Ohjelma eteni kaikin puuolin jouheasti ja asiallisesti, mutta Janin näkemys lihasvoiman hankkimisesta pisti silmään. Hänen näkemyksensä mukaan sauvakävely kehittää lähinnä kestävyyttä,   ja lihasmassa saa lähinnä salilla. Tässä kohtaa Eila Kanninen kysyi silmät pyöreinä, onko todella niin. Vanhempana ihmisenä rohkenen olla Kannisen kannalla. Totta kai sauvakävely kehittää kestävyyttä, jos sitä harjoittaa kymmeniä kilometriä kohtalaisen kovalla vauhdilla. Monen kokeneiden puolesta voin sanoa sauvakävelyn kehittävän käsi- ja hartiavoimia, selän, vatsan, reisien ja pohkeiden lihaksia, niskan, selän, lanteiden ja nilkkojen liikkuvuutta. Ymmärrän hyvin Janin nihkeyden sauvakävelyn lihaksia kasvattavaan   vaikutukseen Janin innostuttua body trainer urheiluun. Kuitenkin monen kertaan on todistettu, että käyttäm...

     Jo saadut tartunnat ja niihin kuolleiden määrä on tehnyt selväksi, millainen koronavirus COVID-19 on. Hengityselinten oireilut ja niiden aiheuttamat hengitysvaikeudet ovat viheliäisiä itse kunkin siedettäviksi ja kammottavan kuoleman vaaran aiheuttajia. Onneksi tietoa viruksesta jaetaan mediassa jatkuvasti. Tämä on hyvän yhteiskunnan toimimisen merkki.      Vanhuksille virus näyttää olevan musertava, sillä niin kauan, kuin siihen ei ole lääkettä tai rokotetta, vanhojen ihmisten välttääkseen ennenaikaisen kuoleman on eristäydyttävä virukselta. Tämä ei onnistu nykytiedon varassa muutoin, kuin elämällä neljän seinän sisällä kotona. Se on tehokkaalta vaikuttava keino taudin ennalta ehkäisimiseksi, mutta supistaa elämisen rajat minimiin.      Vanhuskodeissa lähikontaktien intensiivisyyden takia tartuntavara ja viruksen leviämisen riski ovat suurimmat. Jossain kuitenkin tulee kuitenkin raja, jossa sisällä pysymisen sietoraja vähitellen säröile...

    Moniin ennen tuntemattomiin pandemioihin ja tauteihin on kehitetty joko rokote tai hyvä lääke. Ebolaan on kehitetty ilmeisesti melko hyvin toimiva rokote ja Sarsiin oli rokote kehitteillä, mutta virus sitä ennen todennäköisesti katosi.      Tunnettua on, että rokotteen kehittelyyn menee vuosia, joten toivoa on myös, että nyt jylläävään koronapandemiaan saadaan joskus rokote. Koronan riskiryhmille on näköpiirissä kolme vaihtoehtoa: korona katoaa muutamassa kuukaudessa, siihen kehitellään nopeasti joko lääke tai rokote, tai korona vallitsee keskuudessamme vuoden tai enemmän, kunnes laumaimmuniteetti saavutetaan. Kolmannessa vaihtoehdossa saattaa kuolla tuhansia vanhuksia      Yksi toivonpilkahdus vanhuksille on, että koronasta syntyy evoluution tuloksena lyhyellä aikavälillä nykyistä koronaa vaarattomampi mutaatio. Voi ilmeisesti pienellä todennäköisyydellä käydä päinvastoinkin. T oivottavasti toteutuu se vaihtoehto, että korona mystisesti kato...

Suuret kaansainväliset ketjut ostavat pieniä vanhusten hoitoyksiköitä monet kierrättäen kirjanpitonsa veroparatiisien kautta.  ARA rahoittaa veronmaksajien euroilla ketjujen laajentumista. Toimiala tuleekin olemaan lähivuosina ennen kaikkea investointiala, joka valtakunnan tasolla vaatisi keskitettyä tulosten pitkäjänteistä arviointia ja evaluointia. Muita laatutekijöitä ovat oikea-aikaisuus, ihmisarvo, turvallisuus ja tehokkuus. Monelle kunnalle nyt alan laatu näkyy vain papereilla ja tuloksellisuus kykynä työntää vanhukset näiden ketjujen armottomaan kitaan. Nyt vanhushuolto ei ole palveluala. Siinä pelittää vain profit motive. Sen keskeinen tekijä ei ole laatu eikä asiakastyytyväisyys, sillä heikkokuntoinen vanhus on tyytyväinen mihin tahansa. Kunnan kotipalvelut eivät toimi yhtään paremmin kuin yksityisetkään, vaan mies odottaa tv-dokumentin mukaan neljä vuorokautta lääkkeitään, vetelät housuissaan. Lähivuosina tarvitaan kymmeniä tuhansia lähihoitajaa lisää. Tila...

     Siinä paikassa moni pehmenee, itsevarma kriisijohtaja mestaroi, mutta siinä paikassa, kun vanha ja raihnainen joutuu tuetun kotihoidon piiriin, pehmenevät kaikki. Tämä saatiin taas kerran kokea lähinaapurissa kahden 90- vuotiaan vanhusten palaessa kotiinsa kuoliaiksi. He asuivat kotonaan, kaatuilivat unohtelivat uunit päälle, söivät vain karkkeja, ruhjoutuivat ja joutuvat päivystykseen, josta heidät lähetetiin laastari otsassa kotiin.   He paloivat samana iltana siellä kuoliaiksi.      Viimeistään päivystyksessä heidän on täytynyt olla alan ammattilaisten arvioitavana, miten selviytyvät kotoaan. Mutta ei, pisteitä on liian paljon ja keskimäärin tällöin pitäisi selvitä ns tuetun kotihoidon avulla. Byrokratia ja teoreettiset pisteet ohjasivat heidät kuolemaan.      Kaltoin itsenä kokenut ryhmä löytää aina perustelut huonoon kohteluunsa. Mutta ääntänsä kuuluviin saamattomia ja siten vähiten vastaan panevia ryhmiä...

     Perintöoikeuden professori Kankaan mukaan HS:ssä 11.2 vanhusten ei tarvitse jättää mitään perinnöksi lapsille, vaan käyttää se omaan kulutukseen oman kuolemaansa mennessä. Viimeisen sarakkeen, sydän käyrän ja pankkitilin pitää näyttää nollaa ennen kuolemaa http://www.hs.fi/kotimaa/aihe/vanhustenhoito/      Kankaan päässä näyttää hyrisevän niin somasti minä-minä- periaatetta: kaikki mitä olen vanhemmiltani saanut, itselleni heiltä kerjännyt ja onnistunut hankkimaan, se on vain minua varten.       Yrjö Larmola esitti toisenlaisen näkökulman päivän Helsingin. Sanomissa ( http://www.hs.fi/paivanlehti/12022016/a1455166516514 ) Hänen sanomansa oli, että olemme vastuussa vauvoistamme ja lapsukaisistamme täydellisesti. Vaikeina aikoina vanhemmat avustavat aikuislapsiaan kylyjensä mukaan, jos tarvetta on. Larmolan käsitys vastaa suurimman osan suomalisten ajatuksenkulkua.      Jostain syytä Kangas s...

Tutkitusti liikunnan merkistys on kaikille hyväksi. Tässä yhteydessä ei voi olla liika olla painottamatta sen merkitystä nuoriin. Liikunta nuorena ei ainoastaan luo hyvää fyysistä perustaa tulevalle, vaan se myös luo mieleen pyysvän jäljen siitä, mitä fyysinen harjoittelu on, mitä se vaatii ja onko se kivaa vai tylsää. Se piirtää nuoren aivoihin neurologiet kaavat, miten liikunta toimii henkisellä tasolla. Liikuntaa voi tietenkin aloitaa milloin vain, mutta jos sen on aloittanut nuorena, niin vanhemmalla iällä aivoissa on, ikään kuin reservissä potentiaalinen ura, josta voi helposti jatkaa sopivalla tavalla eteen päin. Itselle on myös mönnettävä, ettei aina ole helpoa lähteä lenkille. Mutta kun jälkeen päin lasketaan yhteen negatiiviset kenkuttamiset ja positiiiviset hyvät olot terveysvaikutuksineen, saadaan positiivinen luku eli voittoa viivan päälle. Säännöllisyys on kaiken a ja o. Tästä myös seuraa, että aloittelija alkaa usein aivan liian kovalla tempolla, jolloin pa...

Matti Apunen otti HS:ssä  kantaa vanhusten hyvinvointipalvujen järjestämiseen Juha Kuisman keinoin. Hänen mukaansa ensiksi toimenkuvia  laajennetaan moniammitillisiksi. Tämä mahdollistaisi tehokkaamman palvelujen tuottamisen kyläalueille. Tämä on hvyä ajatus. Toiseksi vapaaehtois- ja kansalaisjärestöjen avulla voitaisiin tuottaa kylien vanhuksille muiden muassa parturia, ruokailua, harrastuspiirejä. Tämä on myös kannatettavaa. Mutta suureksi kymymysmerkiksi jää voidaanko Kuisman keinoin totetuttaa STM:n  linjaus, jossa vanhuksia ollaan suuressa mittakaavassa työntämässa kotihoioon ja palvelutaloihin. STM:n mukaa säästöä pitää kertyä noin 350 miljoona euroa vuodessa. Tosia asia on, tällä tavoin vanhuksia joutuu kotiin, jossa he eivät itse pääse vessaan, eivät voi asialliseti pukeutua eivtkä saada ja sydä ruokansaeivtkä ottaa pillereitänsä, koska kotihoidon tukipavelut maksavat liikaa. Sama koskee palvelutaloa. Vanhuksilla ei ole varaa niihin. Kuisman ajatukset ovat k...