Siirry pääsisältöön

Tekstit

Näytetään tunnisteella sosiaaliluokka merkityt tekstit.


3850. Nyt putosi patterin välistä

Ylessä HUS:n asiantuntija kertoi, kuinka lasten, etenkin ekaluokkalaisten lasten neuro psykoottiset   häiriöt ovat lisääntyneet, pahimmilla alueilla jopa 40 prosenttia. Monille ilmiöoppimiseen ja itse ohjautumiseen perustuva koulunkäynti on liian vaativaa. Tämä näkyy psykosomaattisen häiriöiden ja adhd-tapausten kasvamisessa, sosiaalisen kanssakäymisen ongelmissa ja suurissa luokissa ja ryhmissä työskentelyn puutteissa. Konkreettisesti huonontunut tilanne näkyy lähetteiden kasvuna psykiatriseen hoitoon tai psykologin vastaanotoille sekä  koulutyöstä syrjäytymisinä. Näin siis Ylellä. Yhtäältä toiset lapset näyttävät oppivan lähes millaisessa ympäristössä tahansa. Kuitenkin tosiasia on, että lukuisissa tapauksissa opetus- ja ohjausresurssit ovat  riittämättömiä  uuden opetussuunnitelman toteuttamiseksi. Tämän  peruskoulusysteemi ilmiöoppimisineen ja itse ohjautumisineen on kokoomuslainen keksintö. Sen suunnittelua ja itse systeemin käyttöönottoa ovat kritisoineet ...

3339. Maamme on menossa myös kohti sosioekonomista lamaa

Maamme on soteien jälkeisessä suurimmassa ikävien asioiden keitoksessa porisemassa vailla näkemystä, millaiseen soppaan olemme joutumassa. Pessimisti sanoisi, että olemme jo lirissä. Syntyvyys luku on 1,25, kun sen säilyttääksemme väestömme terveen ikärakenteen ja kasvun pitäisi olla kahden luokkaa. Ikääntyneiden ihmisten määrä nousee melkoista vauhtia, kun saman aikaisesti vanhushuollon resurssit vähenevät pelottavasti, ikäihmisten asemaa on kriisiytymässä. Jos tuottavuutemme nousisi hyvälle tasolle, se toisi apua myös ikäihmisille. Tuottavuuden matala taso ei on myrkkyä kilpailukyvyllemme, joka muutoinkin on vaikeuksissa. Työvoimapula on varsinainen damokleen miekka: Työvoimaa on ja ei ole. Tilastokeskuksen mukaan meillä on noin 80000 työkykyistä ihmistä, joista ei tiedä juuri muuta kuin, etteivät he ole töissä ja osa saa kelakorvauksia. Asian tekee vielä kummillisemmaksi se, että työvoimapula voitaisiin helpottaa maahanmuuttoa lisäämällä, mutta nykyinen hallituspohja tekee sen vaike...

2990. Kiirastuli odottaa kolmatta ja neljättä sosiaaliluokkaa

Maamme alempia väestöluokkia uhkaa elintason laskupommi. Se ei hiivi, vaan on kiihtymällä viriämässä räjähdyspisteeseen. EKP on nostamassa viitekorkojaan aluksi nollalla alkavalla numerolla, mutta kohta se muuttuu kokonaisluvuksi, jolloin 100000 lainan hoitokulut nousevat noin 1000 eurolla vuodessa. Sähkön hinta on jo paikoin 12 penniä kilowattitunnilta, jolloin sähköllä lämpiävän omakotitalon sähkölasku saattaa kohota sekin yli 1000 eurolla vuodessa. Kun polttoaineen pumppuhinta voi nousta lähelle kolmea euroa litra, 10000 kilometriä vuodessa ajavalle lisälasku on noin 500 euroa. Todennäköisesti myös vuokrien korotus kiihtyy. Ruoan hinta on jo alkanut kivuta ylös päin. Kaiken lisäksi mainittujen tekijöiden vauhdittama inflaatio tänä vuonna tuskin jää alle kahdeksan prosentin. Tällöin varovastikin arvioiden keskivero neljänteen ja kolmanteen sosiaaliluokkaan kuuluvien ihmisten vuotuinen lisälasku on tuhansia euroja vuodessa. Kun otetaan huomioon, että jo nyt nämä luokat kipuilevat raha...

2450. Lapselle riittää yksikin hyvä aikuinen ympärillään

     Loppuun kuluneen sanonnan mukaan osaaminen ratkaisee. Ei logiikka kuitenkaan näin suoraviivaisesti mene, sillä osaaminen on hyvin paljon kiinni oppimisen osaamisesta, mihin ratkaisevasti vaikuttaa ympäristöolosuhteet. Tämän toi esille myös koronavirus lasten joutuessa etäoppimisen varaan viruksen sulkiessa koulut ja opettamisvastuuta tullessa myös vanhempien harteille. Kärjistäen hyvä ympäristö tuki ja heikko ei välittänyt      Tämä sattuman kautta tullut koulutuskokeilu vahvisti taas kerran näytön siitä, että ylemmän sosiaaliluokan lapset menestyvät alempaa paremmin opinnoissaan. Tähän on monta syytä kuten kolutusta arvostava kasvuympäristö, koulun positiivinen asema arjen keskusteluissa kodissa, avun helppo saaminen jonkin aineen ongelmakohdissa ja kaiken kaikkiaan myönteinen ja kannustava ilmapiiri nuoria kohtaan. On selvää, ettei näin kokonaisvaltaisen auvoinen tuki kaikissa ylemmän sosiaaliluokan perheissä vallitse. Yhtä selvää on, että monella al...

2364. Pärjäämisen eetos ja osaamattomuus repivät sosiaalisia railoja yhteiskuntaan

     Sille että Suomessakin korostuu yksilökeskeisyys ja kovien kundien pärjäämisen eetos, emme voi mitään. Se yksilölle vain on. Etenkin nuoren ja osin myös vanhempien ihmisten keskuudessa korostuu hyvän ulkoisen kuvan antaminen itsestään, ok. Salilla käynnit ja liikunnan harrastaminen on hyvä asia. Kasvojen keinotekoinen muotoilemisesta voidaan olla monta mieltä samoin hampaiden valkaisemisesta. Kaikin puolin kehostaan huolehtiminen on tietenkin kannatettavaa. Yllä esitetty on kuitenkin yksi tapa erottua muista.      Esitetyn taustalla vaikutta kuitenkin yhteiskunnan pohjavirtauksia, joissa sosiaalisen segregaation aallot alkavat muokata ihmisiä eri sosiaaliluokkiin. Väylien luomisessa, joiden uomissa ihmiset pikkuhiljaa alkavat valua eri luokkiin, keskeinen tekijä on tieto, ei ulkonäkö. Tämä on paradoksi, koska tieto on kaikkien saatavilla. Kyse on tietenkin tiedon hyväksi käytön osaamisessa, jossa emme ole tasa-arvoisia. Palautteen perusteella uusiperu...

2351. Pihalla ollaan, sanoo peruskoulun ylitarkastaja

     Syksyllä 2019 aloittanut uudistettu peruskoulu on jo nyt kriisiytynyt. Etenkin ekaluokkalaisten lasten neuro somaattiset häiriöt ovat kasvaneet pahimmilla alueilla jopa 40 prosenttia. Niinpä  lähetteiden määrä neuropsykologisiin yksiköihin on kauttaaltaan selvästi lisääntynyt, psykologien vastaanotoille jonotetaan. Lehtien yleisökirjoitukset ovat pullollaan valituksia luokkakokojen suurentamisen haitoista ja erityisluokkien puutteesta. Ylen teki  äskettäisen kyselyn kansanedustajille, joista 120 vastasi. Heistä 74 piti tähdellisenä,että tukiopetus ja  erityisluokat palautetaan ja tähän osoitetaan lisää rahaa.      Nyt tapahtuvan peruskoulun kurjistumisen taustalla on ilmiöoppimisen ja sen rinnalla kulkevan digitalisaation epäkurantti soveltaminen.       Samoilla linjoilla on opetustoimen ylitarkastajana vuosikymmenet toiminut Kari Lehtola Itä-Suomen aluehallintovirastosta ( https://yle.fi/uutiset/3-10933859 ). Hän on hu...

2342. Yritystoiminta hiiteen vanhushuollosta

     Jo pitkään on jatkunut kehityssuunta, jossa suuret ketjut ostavat pieniä vanhushuoltoyksiköitä. Näistä suurketjuista osa kierrättää kirjanpitonsa veroparatiisien kautta.  ARA puolestaan rahoittaa veronmaksajien euroilla ketjujen laajentumista. Monella kunnalla on suuri taipumus työntää vanhukset näiden ketjujen armottomaan kitaan. Tämä koskee myös kotipalveluja, jossa vanhus voi odottaa vuorokausia lääkkeitään vaipoissaan. Lähivuosina tarvitaan 90 000 lähihoitajaa lisää. Tilanne kehittyy ikäihmisille mahdottomaksi.      Keskiluokan vanhushuolto ei ole puhdasverinen markkinaehtoinen palveluala, eikä siinä saa pelittää profit motive, koska asiakas ei itse pysty juuri vaikuttamaa, mistä ja millaiset palvelut hänellä annetaan. A-studio 11.11. kokoomukselaiset väittivät toisin. Palvelujen keskeinen tekijä on laatu eikä asiakastyytyväisyys, sillä heikkokuntoinen vanhus on tyytyväinen, kunhan saa lääkkeensä ja ravintonsa. Hyvä hygienia alkaa olla j...

2336. Uusi puolimätä peruskoulu – itseohjautuvuus toimii vain koulutettujen lapsilla

     Eilen Ylen pääuutisissa HUS:n asiantuntija kertoi, kuinka lasten, etenkin ekaluokkalaisten lasten neuro psykoottiset häiriöt ovat lisääntyneet, pahimmilla alueilla jopa 40 prosenttia. Monille ilmiöoppimiseen ja itse ohjautumiseen perustuva koulunkäynti on liian vaativaa. Tämä näkyy psykosomaattisen häiriöiden ja adhd-tapausten kasvamisessa, sosiaalisen kanssakäymisen ongelmissa ja suurissa luokissa ja ryhmissä työskentelyn puutteissa. Konkreettisesti huonontunut tilanne näkyy lähetteiden kasvuna psykiatriseen hoitoon tai psykologin vastaanotoille. Näin siis Ylellä.      Yhtäältä toiset lapset näyttävät oppivan lähes millaisessa ympäristössä tahansa. Kuitenkin tosiasia on, että lukuisissa tapauksissa opetus- ja ohjausresurssit ovat  riittämättömiä uuden opetussuunnitelman toteuttamiseksi.      Tämän uuden peruskoulusysteemi ilmiöoppimisineen ja itse ohjautumisineen on kokoomuslainen keksintö. Sen suunnittelua ja itse systeemin kä...

2051. Yläluokka jyllää ja keskiluokka vikisee

     Hiljaiset, näkymättömät ja pitkä kestoiset pohjavirroissa muhivat muutokset saatavat olla ratkaisevia, mihin suuntaan yhteiskunnan arvoperusta kehittyy ja millaiseksi harjoitettava käytännön politiikka muodostuu. Näitä virtauksia on vaikeaa havaita tunnustelamalla vain päivän pulssia.      Ihmisten toimeen tulemisen näköalasta tekee ikävän sävyisen se, että köyhyyden ja vähäosaisuuden vääntyminen vain kiihtyy (mm. Huono-osaiset, prof.. Juho Saari, 2015). Keskimmäinen yhteiskuntaluokka näyttää putoavan alempien päälle. Tämä tarkoittaa, että epäedullisen väestörakenteen lisäksi, meillä varallisuusrakenne romahtaa alhaalta kasaan samalla laajeten ruohonjuuri tasolle.      Tätä kehitystä ryydittää kolme vakavaa ehkä tarkoituksellistakin kehityspiirrettä.      Ensinäkin peruskoulutusta ollaan uudistamassa sinänsä perustellusti niin, että oppimisessa painottuvat ns. monialaiset kokonaisuudet, teem...

2031. SOS-hallitus hyötyy luokkaerojen kasvattamisestaan

      Kun poliitikot kertovat tehneensä motivoivia tulonjako- ja veroratkaisuja, kannatta olla varuillaan. Pitää ottaa selville, mitä he sillä tarkoittavat. Toinen vaaranpaikka, kun kuulee isänmaa etu poliitikon suusta. Kun poliitikkojen puheista tavalliselle kansalaiselle todelliset tarkoitusperät alkavat selvitä, hänen itsehillintänsä punnitaan jokaisen sanan jälkeen.      Sipilän vangitseva voima strategisen hallitusohjelman laadinnassa kesti kuukauden päivät. Vain yhtenä torstaina levottomuus piirsi vähän syvempiä vakoja Sipilän leukaperiin. Rypyt oikenivat viikon vaiheessa. – Ikäviä päätöksiä tehty. Ne koskettavat kaikkia suomalaisia.      Mitä pidemmälle asiat etenevät, sitä vakuuttuneimmiksi äänestäjät tulevat siitä, että he olevat vain tavallisia ihmisiä, joita kohdellaan massana. Ja massan elintason nostaminen on mahdotonta, koska SOS-hallitus katsoo sen tulevan liian kalliiksi. Niinpä tukia annetaan massa har...

1964.Ylempi luokka jyllää ja keskiluokka vikisee

     Hiljaiset, näkymättömät ja pitkä kestoiset pohjavirroissa muhivat muutokset saatavat olla ratkaisevia, mihin suuntaan yhteiskunnan arvoperusta kehittyy ja millaiseksi harjoitettava käytännön politiikka muodostuu. Näitä virtauksia on vaikeaa havaita tunnustelamalla vain päivän pulssia.      Ihmisten toimeen tulemisen näköalasta tekee ikävän sävyisen se, että köyhyyden ja vähäosaisuuden lisääntyminen vain kiihtyy (mm. Huono-osaiset, prof.. Juho Saari, 2015). Keskimmäinen yhteiskuntaluokka näyttää putoavan alempien päälle. Tämä tarkoittaa, että epäedullisen väestörakenteen lisäksi, meillä varallisuusrakenne romahtaa alhaalta kasaan samalla laajeten ruohonjuuri tasolle.      Tätä kehitystä ryydittää kolme vakavaa ehkä tarkoituksellistakin kehityspiirrettä.      Ensinäkin peruskoulutusta ollaan uudistamassa sinänsä perustellusti niin, että oppimisessa painottuvat ns. monialaiset kokonaisuudet, teema- ja i...

1904. Soinin pitkät jäähyväiset ovat alkaneet

     Tämä ei ole moite perusomalaisten pitkäaikaiselle puheenjohtaja Soinille, vaan yritys kertoa, kun joutuu johtamaan, yhtenä monista, usealla eri tavalla muotoaan muuttavan kansaryhmän poliittisia pyrkimyksiä ja niiden ympärille rakennettua puoluetta.      Sotien jälkeen osa kenttäharmaisiin pukeutuneista jäi seisoskelemaan ja seilaamaan yhteiskuntaan ilman sen kummempaa päämäärä. Pitkin ja poikin maata, etenkin maaseudulla jolkotteli runsaasti tilapäistöissä pyrähtäviä kulkumiehiä, jotka aamumulla isännältä rahat saatuaan lähtivät pullon ostoon. Osa evakoista kuka mistäkin syytä jäi joutomiehiksi, osa raivaamaan korpea peltomaaksi. 1960-luvun maaltamuutto lähiöihin lisäsi irrallisuuden tunnetta. Osa sopeutui ja osa palasi tai muutti Ruotsiin 400000 muun jo maahan muuttaneen suomalaisen perään. Osa palasi Ruotista. Sosiaalinen kierto ja ihmisten asettumien paikoilleen olivat myllerryksessä.      Tämä karkeasti kuv...

1840. Luottamus

      Yhteiskunta teki huonot kaupat, kun se vaihtoi sosiaalisen pääoman verkottumiseen. Twitter ohentaa edelleen läheisyysperusteisia sosiaalisia verkostojamme, jotka toimivat hädän tullen myös turvaverkkoina.      Facebookien kuvitteellinen kvasi läsnäolo kiihdyttää vain kehitystä vuorovaikutusmykkyyteen. Miten tässä tilanteessa saadaan politiikkojen perään kuluttamaa luottamusta ?      Ei tietenkään riitä, että hallituksen keskeiset ministerit luottavat toisiinsa. Luottamisen pitää olla laajemmalla pohjalla lähtien yhteiskunnan pohjavirroista. Tähän puolesta vaikuttaa, miten eri yhteiskuntaluokat ja sosilaaliset ryhmät kokevat tulleensa kohdeluksi eduskunnan, hallituksen ja kuntapäättäjien tahoilta. Talouden kehittyessä hyvin eri ryhmien välinen vastakkain asettelu on laimeaa.      Kohtuulliseen luottamukseen on viime vuosiin asti ylletty hyvinvointivaltiomme ansiosta. Sen palvelut o...

1687. Yläkiluokka porskutaaa

      Johtavissa viroissa olevat ovat yhä suuremassa mittakaavassa ylimmän ja toiseksi ylimmän yhteiskuntaluokan edustajia. Heiden lausunnoistaan ja mediaesiintymisistään tulee väkisinkin, jopa heidän sitä tajuamattaan, esiin yläluokkaisen maailmankuvan arvonäkemykset. Tässä saatetaan mennä jopa niin pitkälle, että heidän puheitaan aletaan pitää kyseenalaistamatta totena, jolloin poliittisessa vallassa olevien retoriset mielipiteet muuttuvat myös todeksi, esimerkiksi kestävyysvaje nopeasti umpeen ta sunnuntailisät pois.      Tämä hetken Suomen poliittisessa tilassa yllä karkeasti kuvattuun ns. oikeistolaistumiseen liittyy merkillinen satunnaistekijä: perussuomalisten oli uskottavuussyistä pakko tässä hetkessä mennä hallitukseen; ja niinpä jouduttiin kummalliseen tilanteeseen, jossa hallituspuolueiden äänestäjäkunnasta valta osa kuuluu alempiin yhteiskuntaluokkiin, mutta hallitus ajaa kuitenkin pääsääntöisesti kahden ylimmän yhteiskuntaluokan e...

Yhteydenottolomake

Nimi

Sähköposti *

Ilmoitus *