Syksyllä 2019 aloittanut uudistettu peruskoulu on jo nyt kriisiytynyt. Etenkin ekaluokkalaisten lasten neurosomaattiset häiriöt ovat kasvaneet pahimmilla alueilla jopa 40 prosenttia. Niinpä lähetteiden määrä neuropsykologisiin yksiköihin on kauttaaltaan selvästi lisääntynyt, psykologien vastaanotoille jonotetaan. Lehtien yleisökirjoitukset ovat pullollaan valituksia luokkakokojen suurentamisen haitoista ja erityisluokkien puutteesta. Ylen teki äskettäisen kyselyn kansanedustajille, joista 120 vastasi. Heistä 74 piti tähdellisenä, että tukiopetus ja erityisluokat palautetaan ja tähän osoitetaan lisää rahaa.
Nyt tapahtuvan peruskoulun kurjistumisen taustalla on ilmiöoppimisen ja sen rinnalla kulkevan digitalisaation epäkurantti soveltaminen.
Samoilla linjoilla on opetustoimen ylitarkastajana vuosikymmenet toiminut Kari Lehtola Itä-Suomen aluehallintovirastosta (https://yle.fi/uutiset/3-10933859). Hän on huolissaan siitä, miten oppilaat pystyvät näin isoissa ryhmissä itseohjautuvasti oppimaan kaiken tarvittavan, osa on ihan pihalla. Hän pohtii myös oppilaan oikeusturvan toteutumista. koska Suomen laki takaa kaikille yhdenvertaiset sivistykselliset oikeudet riippumatta siitä missä tai millainen koulu on. Lehtolan mainitsema pihalla oleminen tarkoittaa, että yhä useammalta portti jatko-opintoihin on ssuljettu, koska sisäänpääsy ratkaistaan päättötodistuksen perusteella.
Samoilla linjoilla on opetustoimen ylitarkastajana vuosikymmenet toiminut Kari Lehtola Itä-Suomen aluehallintovirastosta (https://yle.fi/uutiset/3-10933859). Hän on huolissaan siitä, miten oppilaat pystyvät näin isoissa ryhmissä itseohjautuvasti oppimaan kaiken tarvittavan, osa on ihan pihalla. Hän pohtii myös oppilaan oikeusturvan toteutumista. koska Suomen laki takaa kaikille yhdenvertaiset sivistykselliset oikeudet riippumatta siitä missä tai millainen koulu on. Lehtolan mainitsema pihalla oleminen tarkoittaa, että yhä useammalta portti jatko-opintoihin on ssuljettu, koska sisäänpääsy ratkaistaan päättötodistuksen perusteella.
Helsingin yliopiston asiantuntija Jari Salmisen puolestaan on todennut, että ”on edetty mielikuvien varassa ja yhteiskunnallisia trendejä seuraten. Järjestelmän kehittäminen on ollut reagoivaa ja tempoilevaa. Samalla on jopa hyljitty koulun perustehtäviä”(https://www.uusisuomi.fi/uutiset/kovaa-kritiikkia-suomalaiselle-peruskoululle-tutkija-hsssa-ei-ole-paljon-jaljella/fd44a779-bfe4-311b-99fe-9eb7d6a73dcf). Salmisen mukaan uudistukset eivät ole perustuneet kunnolliseen pitkäkestoiseen empiiriseen testaukseen.
Valitettavasti näyttää siltä, että viime hallituksen kokoomuslainen opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen kyhäsi alempien sosiaaliluokkien kokoja kasvattavan opetussuunnitelman. Kokoomuksen näkökulmasta tällainen strategia on erittäin ovela, koska alempien sosiaaliluokkien äänestysprosentti on tutkitusti noin 30-40 prosenttiyksikköä alhaisempi kuin ylemmissä sosiaaliluokissa. Tämän seurauksen kokoomuksen kannatus ja alempien sosiaaliluokkien koko kasvavat.
Kommentit
Lähetä kommentti