Siirry pääsisältöön

4013. Matematiikan tehtävä

Pisa-tutkimuksien mukaan suomalaisen koululaisten ja opiskelijoin  kiinnostus matematiikkaan näyttää hyytyvän. Samaa osoittaa päivän mediakeskustelut. Tämä on huolestuttava suuntaus.

 Yhteiskunta ja sen ilmiöt ja toimintatavat muuttuvat yhä monimutaisemmiksi. Tähän kuvaa ei oikein sovi fraasi "lyhyen matematiikkani mukaan".

Käytännössä ei ole pitkä ei lyhyttä matikkaa. On vain tarve jäsentää kokonaisuutta, sen elementtejä  ja näiden riippuvuussuhteita. Monelle arkijärkeily näyttää riittävän tähän, mutta tunteet voivat hulmauttaa virhepäätelmiin, bisnesidea voi mennä pieleen.

Matematiikan perusteet, kuten prosentti- ja  murtolukulaskemien, yhtälön muodostaminen ja ratkaisemien sekä kohtuullinen päässälaskutaito, pitäisivät olla ainakin  joten kuten kunnossa.

Toisaalta tavallisen matematiikan tason hallinta on vain yksi ajattelutavan sektori. Elämä ole yhtä suurta laskusääntöä. Matemaattisen ajattelun painottamien liika voi johtaa ihmisen jumiutumisen pelkkiin omiin laskelmiinsa. Mutta matematiikka on mainettaan parempi renki.

Pitkälle vietynä matematiikka on puhdasta absraktisointia, jonka menetelmiä voidaan soveltaa muiden muassa digitalisoinnissa.

Minua auttoi uralla eteen päin virastoon perustettu laskentatoimen kehittämisryhmä. Sen tehtävänä oli kehittää virastoon sisäisen laskennan sovellutus ja kouluttaa sitä viraston eri yksiköille. Tästä ryhmästä muodostui minun korkeakoulu, koska siinä pohdittiin kolmen vuoden ajan millaisen suunnittelu- ja seurantajärjestämän virasto tarvitsee. Samalla piti kehittää johtamisjärjestelmä johtoryhmineen. Jouduin kouluttamaan ympäri Suomen piirihallinnossa johtamista ja sen apujärjestelmiä. Jouduin kouluttamaan myös Valtion Koulutuskeskuksessa ehkä sadoissa eri tilaisuuksissa johtamista ja sen apujärjestelmiä. Kirjoitin muutaman alaa käsittelevän kirjan, joista yksi päätyi pro ekonomia ehdokkaaksi.

PS Matematiikka tarjoaa hyvän perustan johtamisen kouluttamiseen ja konsultointiin.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

857. Ateneumin kadonnut taulu

Kokouksen jälkeen Pekka leikkisään sävyyn luovutti työhuoneensa käyttööni sihteerinsä Pirkko Piiraisen nyökätessä vieressään ja sanoi siirtyneensä jo työskentelemään käytävän toiselle puolelle omaan projektityöhönsä. Hallinnon kehittämisen ministerivalionkunnan asiantuntijajäsenyys oli yksi tärkeimmistä tehtävistäni. Sirpa Kekkonen, jolla oli huone samalla käytävällä, toimi valiokunnan sihteerinä. Miettiessäni, mihin ripustan anopilta saamani taulun, Pirkko tuli viereeni kummallisen näköisenä seisten ääneti pitkään tauluani tarkkaillen. Seinässä oli valmis jykevä ruuvi kuin tehty taululleni, joka oli aina kulkenut mukanani vaihtaessani työhuonetta. Pirkko kävi välillä omassa huoneessaan ja tuli uudestaan seuraamaan tauluprojektiani tuijottaen ääneti vankkaa ruuvia kuin hämärän haamua. Jätin tukevakehyksisen taulun nojaamaan seinää vasten ja ryhdyn järjestelemään papereitani. Parin viikon päästä Pirkko varovaisin sanakääntein kertoi jonkin arvokkaan taulun kadonneen huoneestani j...

4008. Burkakielto avaa mimiikan keinoja

Burkakieltoon myönteisesti suhtautuvat perustelevat useimmiten kantansa eurooppalaisilla arvoilla tai yleisemmällä argumentilla länsimaisuudella. Näiden arvojen mukaan kuitenkin itse kullakin on vapaus pukeutua haluamallaan tavalla, kuhan noudattaa yleisiä eettisiä ehtoja. Vastahakoisesti asiaan suhtautuvat sanovat, että eurooppalaisuuteen kuuluu suvaitsevaisuus ja monimuotoisuus, mikä koskee niin ikään myös pukeutumista. Toisen ääripään edustajat kuuluttavat, ettei pankkiin voi mennä sukkahousut kasvoilla toisen ääripään julistaessa    burkan käytön kuuluvan heidän uskontoonsa ja arvomaailmaansa.  Näyttää siltä, että asiaan ei ole löydettävissä oikeaa ratkaisua. Vähemmälle huomiolle on kuitenkin jäänyt se, että mimiikka, kehonkieli kuuluu ihmisen ilmaisu- ja viestintäkeinoihin.   Toki joku voi sanoa, ettei mimiikka kuluu ilmeettömään suomalaisen bussissa istujan keinovalikkoon muuta kuin humalassa.   Silloin kun burkan käyttö on jollekin pakollinen julkisilla p...

4011. Miksi maahanmuuttaja raiskaa

Lyhyt vastaus on, että siksi kuin suomalainenkin. Mutta miksi maahanmuuttaja raiskaa kantaväestöön kuuluvaa useammin, vaatii tarkempaa selitystä?  Asiaan otti kantaa Yle Novosti-tv:ssä rikosoikeuden taannoin professori emerita Terttu Utriainen. Hänen mukaansa joka neljäs tai viides raiskaus on ulkomaalaistaustaisen tekemä. Määrä on häkellyttävän suuri yliedustus tältä tyhmältä. Ulkomaalaistaustasinen raiskaa keskimäärin kahdeksan kertaa useammin kuin suomalainen Utriainen esitti syyksi yllättävän silottelevan tekijän: tällaista sattuu, kun samaan aikaan suuri joukko jouten olevia nuoria miehiä on läjä päin kasassa. Ylen a-studiossa väestöliiton Nina Zardkarami ja kansanedustaja Nasima Razmyar selittävät eroa kulttuuritekijöillä. Esimerkiksi Irakissa mies voi lähteä seuraamaan kiinnostuksensa kohteena olevaa naista kotiovelle osoitteen selville saamiseksi. Suomessa tällainen on vainoamista, siis rikos. Samassa ohjemassa esitettiin OPTUPA:n vuoden 2020 tilasto, jossa ilmeni esimerkik...

Yhteydenottolomake

Nimi

Sähköposti *

Ilmoitus *